16.1 Sámi organisašuvnnat
Sámi birrasiidda lea
deaŧalaš nana organisašuneallin
mii sáhttá čatnat
olbmuid oktii ja mii sáhttá leat fárus
doalaheame oktasaš árvvuid
ja kultuvrralaš identitehta.
Sámi organisašuvnnat
leat álo ovttasbargan riikkarájiid
rastá.
Sámi organisašuvnnaid
stuorrun lea eanaš dáhpáhuvvan
maŋŋil nuppi
máilmmesoađi,
gč. kap. 3. Sámi
organisašuneallin lea maŋimus logenárjagiid šaddan
hui girjái. Leat ásahuvvon
dáidda- ja kulturorganisašuvnnat,
nissonorganisašuvnnat, faláštallanorganisašuvnnat
ja ollu eambbo. Maŋimus
jagiid leat maid ásahuvvon
máŋga
sámi ealáhusorganisašuvnna,
mat barget dan ala ahte vuhtii váldit
guolásteddjiid ja meahcásteddjiid
beroštumiid. Duojárat
maid leat organiseren iežaset vai
besset vára váldit
boares duodjevieruin ja olahit buoret ealáhusvuođu.
Sámi organisašuneallin
lea álo doaibman riikkarájiid
rastá, gč.
kap. 1.5.
Go Sámediggi ásahuvvui
1989:s, de Gieldadepartemeanta bijai sámi
organisašundoarjaga hálddašeami Sámedikki
vuollái (1990:s 2,35 milj. ruvnno).
Norgga Sámeráđđi hálddašii
dien ortnega ovdal. Dál juolluda
Sámediggi doaibmaruđaid
kulturorganisašuvnnaide,
ealáhusorganisašuvnnaide
ja nu gohčoduvvon váldoorganisašuvnnaide,
2007:s oktiibuot sullii 8,5 milj. ruvnno.
