20.1 Sámegiela leava
Sámegiella gullá suoma-ugralaš giellajovkui.
Sámegiella hubmojuvvo Norggas, Ruoŧas,
Suomas ja Ruoššas. Gávdnojit
logi iešguđetlágán
sámi suopmana dahje gielat,
ja giellarájit mannet riikkarájiid
rastá. Iskkadeapmi maid Sámi
ealáhus- ja čielggadanguovddáš lea
dahkan 2000:s Sámi giellaráđi
ovddas, árvvoštallá Norggas
leame su. 25 000 giellageavaheaddji. Sullii bealli dáin
sihke hupmet, lohket ja čállet
sámegiela, ja earáide
lea fas vuosttažettiin hupmangiella.
Davvisámegiella lea viidámus sámi
gielain Norge. Dávvisámegiela hupmet
eanaš Finnmárkku
ja Troms fylkkain, ja Dielddanuori ja Evenášši gielddain
Nordlánddas.
Julevsámi giellaguovlu
Norggas lea Nordlándda fylkkas
ja ollá Sáltovuonas
lullin gitta Bálága
gildii davvin. Divttasvuotna lea dat gielda mas leat eanemus ássit
geat hállet julevsámegiela. Sáhttá árvvoštallat
ahte leat sullii 2000 olbmo geat hállet
julevsámegiela Norgga bealde
ráji, ja ahte sullii 600:s
sis geavahit giela aktiivvalaččat.
Lullisámi giellaguovlu
Norggas lea Sáltoduoddaris
davvin Svahkenii Hedmárkkus
lullin. Lea váttis addit
juste logu man ollu lullisámegielagat
orrot Norggas. Maŋimus logut
leat 1984 rájes (NOU 1984:
18 Sámiid riektedilli) gos árvvoštallui
ahte gávdnojit badjelaš 2000
lullisámi Norggas ja Ruoŧas,
ja ahte sii juohkásit sullii ovttasturrosaš joavkun
goappáge bealde ráji.
Lea maiddái váttis
addit juste loguid man oallugat hállet
lulli- sámegiela beaivválaččat,
muhto várrogas meroštallan
lea ahte vuollel bealli lullisápmelaččain
máhttet giela.
Govus 20.1 Svahken Sijte Engerdála
suohkanis Hedmárkkus
Gáldu: Engerdála suohkan
Sámi giellalávdegotti
dieđuid mielde leat áibbas
unnán olbmot Norggas geain
lea nuortalašgiella eatnigiellan. Eanaš nuortalaččat
orrot Suomas ja Ruoššas,
gos giella ain lea geavahusas.
Geahčá muđui
kapihhttala 2 Máŋggabealatvuohta
sámi servodagas.
