Sámepolitihkka

21.3.1 Boazodoallopolitihka bajimus ulbmilat ja váikkuhangaskaoamit

Dat ulbmilat ja rávvagat mat leat vuođđun boazo­doallopolitihkkii leat mielde Sd.dieđ. nr. 28:s (1991 – 1992) Nana bissovaš boazodoallu,ja dat muddemat ja ođđa momeanttat mat leat deattuhuvvon Stuorradikki meannudettiin jahkásaš boazodoallošiehtadusproposišuvnnaid ja jahkásaš stáhtabušeahta meannudettiin. Váldostrategiija lea ásahit ceavzilat boazodoalu. Dáinna oaivvilduvvo dakkár boazo­doalu mas lea ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilvuohta. Dát golbma mihtu leat gaskaneaset oktavuođas: Ekologalaš ceavzilvuohta bidjá vuođu ekonomalaš ceavzilvuhtii ja ekologalaš ja ekonomalaš ceavzilvuohta ovttas dahket vejolažžan ovddidit kultuvrralaš ceavzilvuođa.

Dat guokte guovddáš gaskaoami mainna galggašii juksat boazodoallopolitihkalaš mihtuid leat boazodoalloláhka ja boazodoallošiehtadus. Ođđajagimánus 2007 ovddidii ráđđehus ođđa boazodoalloláhkaevttohusa. Stuorradiggi dohkkehii lága ja dat bođii fápmui suoidnemánu 1. b. 2007 rájes. Ođđa lága ferte geahččat ráđđehusa ja Stuorradikki ceavzilis boazodoalu mihtu oktavuođas. Dat ođđa láhka lea dehálaš veahkkin ollislaš boazodoallopolitihka barggus, mas visot gažaldagat árvvoštallojit ovttas. Láhka lea vuođđuduvvon dasa ahte boazodoallu lea biologalaš resurssaid duohken, ja ahte dáid atnin ferte leat ceavzil guhkitáiggi perspektiivvas. Boazodoallu lea ealáhus, seammás go das lea guovddáš mearkkašupmi sámi kultuvrii. Dál lea láhččon ahte ealáhusas sáhttá leat eanet siskkáldas hovden. Seammás leat hábmejuvvon ráŋggáštanregelat mat addet eiseválddiide láhkavuođu čuovvolit, daid háviid go siskkáldas iešstivrejupmi ii doaimma, dahje go dat dárbbášuvvo resursavuođu dahje eará servodatberoštumiid dihtii.

Dál bargojuvvo diehtojuohkimiin boazodoalu ektui, man áigumuššan lea ahte ealáhusas ohppet lága mearrádusaid birra, nu ahte dat ođđa gaska­oamit bohtet sadjái nu johtilit ja beaktilit go vejolaš. Erenomáš dehálaččat leat geavahanregeliid mearrádusat, ja boazodoalliide galgá bures čilget mo geavahanregelat ráhkaduvvojit. Dohkkehuvvon geavahanregelat šaddet resursahálddašeami vuođđun ovddasguvlui, ja leat eaktun dasa ahte lágas galget máŋga mearrádusa muđui geavahuvvot, masa gullet mearrádusat oalgeordnejuvvon rekrutterenoasi ođđaásaheami ja ásaheami birra. Dán diehtojuohkimis leat sihke čálalaš dieđut, diehtojuohkinčoahkkimat ja njuolga oaivadeapmi.

Boazodoallošiehtadus lea boazodoallolága bálddas dat dehálamos gaskaoapmi juksat boazodoallopolitihka mihtuid. 2007/2008 boazo­doallošiehtadusas lea dábálaš rámma 97 milj. ruvnno. Dát lea 4,5 milj. ruvnno lasáhus 2006/2007 boazodoallošiehtadusa ektui. Boazodoallošiehtadusa dehálamos mihttun lea láhčit dili bohcco­bierggu lassi johtui, ja oalgguhit ealáhusa eanemus vejolaš njuovvamii ja árvoháhkamii dihto rámmaid siskkobealde. Dat doaimmat mat leat 2007/2008 boazodoallošiehtadusas, masa maid gullá joatkit sierra árvoháhkanprográmmain boazodili várás, nannejit dan joraheami mii lea maŋimuš jagiid leamaš boazodoallošiehtadusa gaskaomiin, namalassii eanet ealáhusguvlui, ja heiveheapmi daid boazodoalliide guđiin lea boazodoallu váldo­ealáhussan. Dál lea ođđa boazodoallošiehtadus sohppojuvvon 2008 – 2009 šiehtadusjahkái, mas gaskaomiid geavaheapmi jotkojuvvo dáinna hálttiin. Stuorradiggi eaktuduvvo dábálaš láhkai meannudit proposišuvnna ovdal geasi.

Jahkásaš boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas lea Sámedikkis áicisajádat, ja čuovvu šiehtadallamiid. Ovdal šiehtadusšiehtadallamiid meannuda Sámediggi iežas árvalusaid boahttevaš šiehtadallamiidda. Dán árvalusa vuođul, dollo čoahkkin gaskal Sámedikki ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta politihkalaš jođihangotti ovdal go Stáhta ovddida fálaldagas. Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 10.5.