Sámepolitihkka

1.4.1 Areálasuodjaleapmi ja suodjalanplánat

Sámediggi lea jagis 2006 čađahan konsultašuvnnaid Birasgáhttendepartemeanttain suodjalan­njuolggadusaid birra sámi guovlluin. Buot áššit eai leat vel čielgas, gč. Sámedikki jagi 2005 suodjalan­njuolggadusaid evttohusa, muhto konsultašuvdnabeliin lea áigumuš loahpahit ášši maŋŋá ođđajagi 2007. Bealit leat maid ovttamielalaččat das ahte ođđa suodjalanproseassat luonddulága vuođul sámi guovlluin eai galgga álggahuvvot ovdalgo konsultašuvnnaid njuolggadusat leat válbmejuvvon.

Sámediggi lea loahpageahčen 2006 álggahan konsultašuvnnaid ođđa plána- ja huksenlága birra Birasgáhttendepartemeanttain. Sámedikkis lea doaivva ahte ođđa láhka galgá sáhttit fuolahit sámi beroštusaid sakka buorebut. Dálá plána- ja huksenláhka ii leat doarvái ahte sihkkarastit sámi beroštusaid jus gievrras huksejeaddjit gáibidit ahte eará deaŧalaš servodatberoštusaid ferte vuhtiiváldit.

Boazodoallolágas, nu mo dat lea dál ja nu mo departemeanta lea evttohan ođasmahttojuvvot, váilu boazodoalu várás duohta ja sektoriidrasttideaddji areálasuodjalus. Dása gullá maiddái ahte ollu guovlluin eai leat sámi vuoigatvuođat identifi­serejuvvon, mii maiddái ferte čielggaduvvot ovdalgo duohtadeamit sáhttet čađahuvvot. Finnmárkku hárrái leat kommišuvdna ja sierraduopmostuollu mat áigot identifiseret geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid. Guovlluid hárrái máttabealde Finnmárkku vuordá Sámediggi Sámi vuoigatvuođalávdegotti cealkámuša. Danne vuordá ge Sámediggi ahte eai čađahuvvo stuorra duohta­deamit dain sámi guovlluin, gos sámi vuoigatvuođat leat čielggaduvvomin.

Leat maid čađahuvvon konsultašuvnnat Sievjju ja Várnjárgga álbmotmehciid evttohusaid birra Finnmárkku fylkkas. Sámediggi deattuha ahte konsultašuvnnat Birasgáhttendepartemeanttain leat veahkehan juksat ovttamielalašvuođa. Meannudeapmi lea leamaš viehka čorgat ja konstruktiiva ja beliin lea leamaš dáhttu gávdnat čovdosiid buot konsultašuvdnačoahkkimiin, ja eará gulahallamiin proseassas. Sámediggi lea sihke áššiid proseassa ja sisdoalu vuođul miehtan Sievjju ja Várnjárgga álbmotmehciid suodjaleapmái. Sámediggi eaktuda dattetge ahte galget čađahuvvot ođđa proseassat jus, maŋŋá dálá geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid kárten gávnnahuvvo ahte leat earát go Finnmárkkuopmodat geat oamastit eanaš oasi dain eatnamiin, gosa suodjalanguovllut leat ásahuvvon. Viidáseappot eaktuduvvo ahte Luondduhálddašandirektoráhta konsultašuvnnain Sámedikkiin mearrida gii dat galgá leat suodjalanguovlluid hálddašaneiseváldi, ja ahte sámi beroštusat sihkkarastojuvvojit dan hálddašanortnegis mii ásahuvvo. Sámediggi deattuha viidáseappot ahte dat čovdosat, maid konsultašuvdnabealit gávnnahit maŋit áiggis, oktiior­dnejuvvojit ja čađahuvvojit Sievjju ja Várnjárgga álbmotmehciid viidáset hálddašanmodealla- ja hálddašanplánabarggus.

Sámediggi ja Suodjalusdepartemeanta leat jagis 2006 čađahan konsultašuvnnaid Meavkki ja Arvenjárgga báhčinšiljuid ovttastahttima oktavuođas Romssa fylkkas. Oktanaga konsultašuvnnaiguin lea oččoduvvon eaktodáhtolaš šiehtadus Meavkki boazoorohaga Oskal Siidda bokte, Forsvarsbygg ja Hærens styrker gaskkas ásahit molssaeaktosaš feaskára mii ovttastahttá Meavkki ja Arvenjárgga báhčin- ja hárjehallanšiljuid. Dáid beliid gaskasaš šiehtadus dahkkojuvvui 2006 čavčča.

Konsultašuvnnat leat buvttihan ovttamie­lalašvuođa Sámedikki ja Suodjalusdepartemeantta gaskkas das ahte jus suodjalusa dárbu guvlui nohká, de galgá guovlu fas váldojuvvot sámi geavaheapmái. Nappo eaktuda ge dát ahte suodjalus ii sáhte hálddašit guovllu dakkár vugiin mii dagaha geavatlaččat dahje formálalaččat váttisin dahje veadjemeahttumin čađahit dakkár ruovttoluotta­fievrrideami.

Sámediggi diehtá ahte dál leat máŋga bieggafápmohuksenplána sámi guovlluin, ja ahte sihke eaŋkil huksenáššit ja buot dieđihuvvon duohta­demiid lohku oktiibuot mielddisetbuktet issoras stuorra areáladuohtademiid main leat stuorra váikkuhusat sámi ealáhusaide ja kultuvrii. Sámediggi lea fuolastuvvan dán ovdáneami geažil ja ballá ahte sámi beroštusat buohkanassii eai fuolahuvvo doarvái bures jus buot plánejuvvon huksemat čađahuvvojit. Dát guoská sihke sámi ealáhusaide ja sámi kulturmuittuide ja kulturbirrasiidda. Daid váikkuhusaid maid buot bieggafápmohuksemat guovllus mielddisetbuktet, ferte ollislaččat čielggadit beroškeahttá das galle huksejeaddji dat leat seamma guovllus. Regiovnnalaš bieggafápmoplánaid ráhkadeapmi sáhtášii maiddái leat mielde stivremin huksemiid buori ja einnosteaddji vugiin. Sámediggi vuordá konsulterejuvvot ovdalgo stuorra huksenplánat čađahuvvojit. Sámediggi lea jagis 2006 váldá ovdan bieggafápmohuksemiid čoahkkimiin sihke Oljo- ja energiijadepartemeantta stáhtaráđiin ja Birasgáhttendepartemeantta stáhtaráđiin.

Sámediggi dovddaha maiddái ahte lea fuolastuvvan daid šiehtadusaid dáfus maid energiijafitnodagat/doaibmaeaiggádat dahket guoskevaš boazodoallojoavkkuiguin. Duogáš manne boazo­doallu dahká dákkár šiehtadusaid lea ahte sis dávjá eai leat eará vejolašvuođat. Jus ášši mearriduvvo árvvoštallama vuođul, de sáhttá boazodoallu massit eanet go jus eai dagašii dakkár šiehtadusa, ovdamearkka dihtii jus áitet bággolonistemiin. Sáhttá jearrat sáhttá go boazodoallu šiehtadit eret dakkár guohtuneatnamiid, maid sii hálddašit oktasaš sámi rievtti vuođul. Dása gullá maiddái boahttevaš buolvvaid vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu ja dat vieruiduvvan vuoigatvuohta, mii maiddái eará orohagain/siidaosiin lea. Dilálašvuođat fertejit láhččojuvvot nu ahte boazodoallu ain sáhttá šiehtadallat vejolaš doaibmabijuid eavttuid. Seammás ferte láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámiid ál-bmotválljenorgána galgá konsulterejuvvot dakkár proseassain.