Sámepolitihkka

1.9.1 Duodji

Sámediggi lea ovttasráđiid duodjeorganisašuvnnaiguin 2005s ráhkadan váldošiehtadusa duodje­ealáhussii. Juohke jagi šiehtadallet duodjeorganisašuvnnat ja Sámediggi jahkásaš ealáhusšiehtadusa. Šiehtadus mearkkaša ahte duojáriin leat vejolašvuođat viidáset ovddidit ovttaskas doaimmaset. Šiehtadus sáhttá maid váikkuhit duodjeárbe­vieruid goziheami ja bargosajiid háhkama nuorra duodjeásaheaddjiide. Earret eará leat várrejuvvon ruđat doaibmadoarjagii, čálgoortnegiidda, investeremiidda, ovddidandoaibmabijuide ja mearkadávvirhuksemii. 2006s leat sullii 50 duojára deavdán eavttuid ja leat sáhttán ohcat doaibmadoarjaga ja vejolaš čálgoortnegiid. Šiehtadusbealit leat ovtta­oaivilis ahte ásahit duodjeregisttara, muhto Databearráigeahčču ferte dohkkehit duodjeregisttara ásaheami nu guhká go registtar vuođđuduvvo etnálašvuhtii. Hástalussan lea ásahit eaŋkalis vuogádaga maid lea álki gieđahallat. Sihke sii geat leat mielde vejolaš duodjeregisttaris ja sii geat áigot ásahit duodjeealáhusas lea vejolašvuohta ohcat doarjaga investeremiidda ja eará ovddidandoaibmabijuide.

Dál lea álggahuvvon duoji vuovdinorganisašuvnnaid ja Duojáriid dálu evalueren. áigumuššan lea earret eará árvvoštallat dáid organisašuvnnaid ovddideami ja makkár mearkkašupmi dáin leat duojáriidda ja báikegottii-de.

Duodjeealáhusa ekonomalaš dili birra lea ráhkaduvvon raporta. Go raporta ráhkaduvvo vuosttaš jagi, de dasa ii gávdno makkárge buohtastahttinvuođđu ovddit jagiid ektui. Analysavuođđu lea dahkkojuvvon 34 duojára vuođul. 88 % dáin leat Guovdageainnus ja Kárášjogas, ja 71 % leat nissonolbmot. Doaibmaboađus (buhtadus bargui ja ieškapitálii) čájeha ahte gaskamearri lea 37 138 ruvnno. Sámedikki mihttomearri ahte láhčit nannoseabbot ealáhuslaš duoji ovddideami ferte ain bisuhuvvot buoridan dihte doaibmabohtosa ja gánnáhahttivuođa duodjeealáhusas.

Duodjeealáhusas leat ollu stuorra hástalusat sihke mii guoská ođđa márkaniid gávdnamii, gálvomearkahuksemii ja gelbbolašvuođa bajideapmái ekonomiijas ja rehketdoalu fievrrideamis. Sámediggái lea mearrideaddji deaŧalaš ahte váik­kuhangaskaoamit mat leat biddjojuvvon ealáhusšiehtadussii geavahuvvojit iešbuvttaduvvon duoji ovdánahttimii ja ahte ruđat mannet ávkin duojáriidda.

Boazudoalu ja duoji oahpahuskantuvrras Vuonnabađas lea ovddasvástádus čađahit duoji fidno­oahppiortnega. Guoktejagi prošeakta lea álggahuvvon 2004s ovttas Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaiguin. Prošeavtta mihttomearrin lea sihkkarastit rekrutterema duoji fágaoahpahussii. áigodagas 2004 – 2006 leat leamaš 15 jeavddalaš šiehtadusa duojis, ja golmmas sis leat juo váldán fágareivve. 10 oahppis geain lea šiehtadus váilu fidnoteoriija, maid fertejit čađahit ovdal go sáhttet váldit f��gareivve. Go váilu fidnoteoriija, de manná guhkkit áigi ovdal go kandidáhtta sáhttá váldit fágareivve. Vásihusat čájehit maiddái ahte sis geain lea fidnoteoriija ožžot stuorát ávkki oahppoáiggis go sii geain ii leat fidnoteoriija. Mihttomearrin lea ahte duodjefidnooahppiortnet galgá boahtit dábálaš fidnooahppiortnega vuollásažžan. Duodje-ealáhusa ekonomalaš dilli lea dagahan dan ahte Sámediggi lea oaidnán erenoamáš dárbbu doai­bmabijuide maiguin sihkkarastit rekrutterema. Heajos gánnáhahttivuohta duojis sáhttá leat okta sivva manne nu unnán váldet duoji joatkkaskuvladásis.

Deaŧalaš lea maid buoridit duojáriid rámma­eavttuid. Raporta dan birra ahte luvvet momssa duojáriin lea ráhkaduvvon. Raporta deattasta ahte momssa luvven lea beaktilis váikkuhangask­aoapmi mainna sáhtášii buoridit ealáhusa gán­náhahttivuođa. Čuolbmačilgehus lea ovddiduvvon máŋgga departementii ja momsaluvvenortnet ii leat liikká ollašuhttojuvvon.