Sámepolitihkka

2.2.1.1 Ovttasbargošiehtadusat

Sámediggi lea dahkan ovttasbargošiehtadusaid buot fylkkagielddaiguin sámi guovlluin. Ovttasbargošiehtadusat leat gaskaoapmin sihkkarastit eanet dássedis ja einnostahtti rámmaeavttuid. Ovttasbargošiehtadusaid ulbmilin lea nannet ja oidnosii buktit sámi kultuvrra, giela ja servodateallima. Jahkásaččat dollojuvvojit čoahkkimat poli­tihkalaš dásis guoskevaš fylkkagielddaiguin. Jahkásaččat dieđihuvvo fylkkadikkiide ja Sámediggái doaimmaid, ovdáneami ja ruđaid birra mat leat geavahuvvon. Goappašat bealit fertejit čuovvolit šiehtadusaid. Jahkásaš stáhtus lea deaŧalaš ulbmiliid juksanbarggus.

Ovttasbargošiehtadusat ođasmahttojuvvojit ja áigeguovdilastojuvvojit jeavddalaččat. Ođasmahttojuvvon ovttasbargošiehtadus Romssa fylkkagieldda ja Sámedikki gaskka mearriduvvui skábmamánu dievasčoahkkimis. Ođasmahttojuvvon šiehtadusas Romssain lea eanet biddjojuvvon deaddu ealáhusovddideapmái, areálaáššiide ja buktá ođđa áŋggirdemiid mánáid ja nuoraid ektui. Dasto viidáset ovddiduvvo dat viiddis áŋggir­deapmi sámi kultuvra siskkobealde, man oktavuođas maiddái sámi kulturguovddážiidda addojuvvojit ođđa ovddidanvejolašvuođat. Bealit leat vuolláičállán ođasmahttojuvvon ovttasbargošiehtadusa Finnmárkku fylkkagieldda ja Sámedikki gaskka ja dat meannuduvvo 2008:s. Šiehtadusas leat earret eará ođđa artihkkalat ceavzilis ovdáneami, Finnmárkkuopmodaga, areálahálddašeami ja álbmotdearvvašvuođa birra. Dasto lea das láhččojuvvon eanet áŋgiruššan kultuvrrain, ealáhusovddidemiin ja davviguovlobargguin.

Jahkásaš čoahkkin politihkalaš dásis Sáme­dikki ja fylkkagielddaid gaskka máttasámi guovllus dollojuvvui miessemánus. Čoahkkima ulbmilin lei geahčadit man muttos dat doaibmabijut leat mat šiehtaduvvojedje 2005 ovttasbargošiehtadusas. Suorggit mat vuoruhuvvojit 2008:s leat giellaovddidanprográmma, sámi sisdoallu joatkkaskuvllain ja skuvlafierpmádagas. Dasa lassin lea sáváldahkan oažžut ovttasbarggu boraspiriid ektui.

Sámediggi áigu viidáset ovddidit ovttasbargošiehtadusa sisdoalu ja geografalaš doaibmaguovllu. Vuosttaš vuorus lea lunddolaš ovddidit ovttasbarggu Oslo gielddain.

2.2.1.2 Hálddašanođastus

Jagi 2010 rájes galgá hálddašeapmi ođasmahttojuvvot. Ođđa álbmotválljen guovllut galget boahtit dáláš fylkkagielddaid sadjai, ovddasvástádus ja doaimmaid juohkáseapmi hálddašandásiid gaskka galgá čilgejuvvot ja guovllulaš stáhta hálddašeapmi galgá geahčaduvvot.

Sámediggái lea leamaš deaŧalaš fuolahit ahte doaimmaid sirdimat eai fuonidivčče dan váikkuhanfámu mii Sámedikkis lea áššesurggiin. Mii mearkkaša dan ahte Sámedikkis ain galgá leat vástesaš váikkuhanfápmu go mii das lea konsultašuvdnašiehtadusa bokte maŋŋá go doaimmat sirdojuvvojit guovlluide.

Sámediggi lea konsultašuvnnain ráđđehusain dovddahan ahte háliida gievrrat regiovnnaid nu ahte stuorát doaimmat sirdojuvvojit guovlluide. Dán geažil livččii álkit plánet ollislaš perspektiivva vuođul. Guovllut sáhttet stivret resurssaid seamma sektuvrrain ovtta guvlui ja háhkat vejolašvuođaid oktasaš guovllulaš plánemii. Deaŧalaš lea sihkkarastit guovlluide resurssaid ja gelbbolašvuođa vai sáhttet čuovvolit stáhta sámepolitihka. Deaŧalaš lea ahte Sámedikkis lea duohta sajádat daid stivrejeaddji orgánain mat hálddašit resurssaid dakkár guovlluin gos lea sámi árbevirolaš ávkkástallan ja ássanguovllut, ILO-konvenšuvnna 169 ektui. Dát prinsihppa ferte geavahuvvot resurssaid guovllulaš hálddašeami oktavuođas.