Sámepolitihkka

2.3.1 Iešmearrideapmi

Čakčamánus 2007 mearridii ON váldočoahkkin julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain. Mearrádus lea historjjálaččat deaŧalaš álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friijavuođaid dohkkehanbarggus. Julggaštus dohkkeha čielgasit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, maiddái sámi álbmoga vuoigatvuođa friija mearridit sin ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovddideami ja sin luondduriggodagaid, ja dasto vuoigatvuođa friija mearridit iežaset politihkalaš dili. Julggaštusas deattuhuvvo maiddái ahte sámiin lea vuoigatvuohta nannet sin politihkalaš, rievttálaš ja ekonomalaš ásahusaid, maiddái álbmotválljen Sámedikki.

ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi lea gažaldagain Supmii, Norgii ja Ruŧŧii 1999:s eaktudan ahte sámiin lea stáhtus dakkár álbmogin mas lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái Siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnna ja 1966 mannosaš Ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna 1. artihkkala vuođul. Dan eaktuda maiddái áššedovdi lávdegoddi mii lea čielggadan ja evttohan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna. Ráđđehus lea go lea dohkkehan ON álgoálbmotjulggaštusa maiddái dovddahan ahte sámiin lea iešmearridanvuoigatvuohta. Dan go stáhtat leat dohkkehan julggaštusa, lea lunddolaš dulkot ja fertege dulkot dan láhkai ahte sii maiddái čielgasit dovddahit ahte sámit lea dakkár álbmot mas lea iešmearridanvuoigatvuohta dan mearkkašumis mii čuovvu ON konvenšuvnnaid 1. artihkkala, nugo Ruoŧŧa lea dadjan raporttastis ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddái 2006:s.

ON konvenšuvnnaid 1. artihkkala dulkon dat bidjá rievttálaš vuolggasaji ja rámma iešmearridanvuoigatvuođa ávnnaslaš sisdollui nugo dat lea hábmejuvvon álgoálbmotjulggaštusas ja davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohusas. ávnnaslaš sis­doallu iešmearridanvuoigatvuođas ferte geavahusas hábmejuvvot dego boađusin das movt dát álbmotrievttálaš instrumeanttat leat dulkojuvvon dađistaga ja dynámalaččat riikkaidgaskasaččat. Sámediggi ii sáhte oaidnit ahte livččii makkárge álbmotrievttálaš vuođđu čuoččuhit ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuohta galgá dulkojuvvot eará láhkai go dat iešmearridanvuoigatvuohta mii buot álbmogiin lea álbmotrievtti mielde dáid álbmot­riekteprinsihpaid vuođul. Sámediggi oaidná prinsih­palaččat ahte ávnnaslaš sisdoallu iešmearridan­vuoigatvuođas boahtá ovdan máŋgga láhkai ja sorjá das makkár dilis guoskevaš álbmot dahje álgoál­bmot lea. Ovttaskas riikkat eai sáhte friija dulkot, ráddjet ja meroštallat álgoálbmogiid iešmearridanrievtti nu ahte dat lea vuostá dan oainnu maid ON lahttostáhtat leat dovddahan ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas. Dalle dat daninassii heađuštivččii ieš oaivila mii lea sihke iešmearridanvuoigatvuođas ja álbmotrievttis.

Konkrehta sisdoallu iešmearridanvuoigatvuhtii ferte biddjojuvvot ja konkretiserejuvvot earret eará nationála lágaid bokte. Láhkabargoproseassa biras-, resursa- ja eanavuoigatvuođain lea dás deaŧalaš, dasto lea láhkaaddin Sámedikki formalalaš saji ja konsultašuvdnarolla ektui stáhtalaš eiseválddiid beales deaŧalaš iešmearridanvuoigatvuođa čađaheamis. Sámediggi oaidná váttisin dan go ráđđehus vuos dovddaha ahte sámiin lea iešmearridanvuoigatvuohta, muhto nuppe dáfus fas lea jearggalaččat garván konkretiseremis dán vuoigatvuođa láhkaproseassain main leat leamaš konsultašuvnnat 2007:s, nugo plána- ja huksenlága, mearraresursalága, minerálalága, luondduriggo­datlága ja sámelága oktavuođas. Deaŧalaš bealli iešmearrideami oktavuođas lea dat ahte ii galgga addojuvvot lohpi makkárge stuorra ja viiddis duohtademiide sámi guovlluin sámiid dasa mieđakeahttá. Sámediggi oaivvilda ahte prinsihpas eaktodáhtolaš miehtama ektui dieđiheami vuođul lossa duohtadanáššiin lea deaŧalaš mearkkašupmi ja dasa lea doarjja álbmotrievttis. Prinsihppa lea deaŧalaš sámiid ávnnaslaš kulturvuđđosa sihkkarastima rahčamušaid oktavuođas.

Sámediggi oaivvilda ahte lunddolaš vuolggasadji ja eanemus konstruktiivvalaš ságastallamii iešmearrideami ektui lea dat ahte eanet bidjat guovddážii iešmearridanvuoigatvuođa váldosisdoa-lu, namalassii ahte sámit friija galget sáhttit mear­ridit sin ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovddideami, ja sin iežaset ulbmiliidda friija geavahit iežaset luondduresursaid. Sámediggi lea oai­dnán ahte ráđđehus ollu oktavuođain lea gávnnahan dárbbašlažžan dadjat ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta lea ráddjejuvvon dainna lágiin ahte ii leat vejolaš ásahit sierra stáhta. Sámiid beales ii leat áigumuš ja maid eai goassige leat čuoččuhan ahte háliidit luvvejuvvot stáhtas. Danne bahkke dát caggat ságastallama álgoálbmogiid iešmearrideami birra oppalaččat dan sadjái go viidáset ovddida áddejumi ja ovddideami.