Historjjálaš arkiiva

2011 – rievdadeami áigi Afghanistanas

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Suodjalusdepartemeanta

Doaimmaid ulbmilin Afghanistanas lea ahte Afghanistana álbmot ieš galgá bádjelasas váldit ja fuolahit sihkarvuođa iežaset riikkas. Odne deaivvadit riikat main leat soalddáhat dán riikka davimus guovllus ságastallat movt mii buoremusat sáhttit sin veahkehit dán olaheames

Doaimmaid ulbmilin  Afghanistanas lea ahte Afghanistana álbmot ieš galgá bádjelasas váldit ja fuolahit sihkarvuođa iežaset riikkas. Odne deaivvadit riikat main leat soalddáhat dán riikka davimus guovllus ságastallat movt mii buoremusat sáhttit sin veahkehit dán olaheames.

Suodjalusministtar Grete Faremo.

Odne deaivvadit 16 riikkaid suodjalusministarat Berlinas. Mii áigut ságastallat movt mii buoremusat sáhttit bargat vai ollašuhttit ON ja ISAF áigumuša ahte láhčet dili nu ahte Afghanistana álbmot nákcejit iežaset viesu gohkket. Áigumuš guoská buot servodatsurggiide, muhto min biires  mii lunddolaččat deattuhit ahte lea dehálaš doarjut  Afghanistana dorvosuorggi huksema – suodjalusa, rádjebearráigeahču, politiija, duopmostuoluid ja giddagasásahusa. ON fápmudusa mielde lea áigumuš ásahit doaibmi stáhta ja nu eastadeames ahte Afghanistana fas šaddá uhkádussan riikkaidgaskasaš ráfi ja sihkarvuođa ektui.

Rievdadii áŋgiruššama
ISAF váldovuoruhus lea rievdan stuimmálašvuođa eastadeames dálá álbmoga suodjaleapmái. Danin Afghanistana dorvoveaga ja  ISAF-veaga lohku sakka lea lassanan. Mii dál bidjat ollu návccat dasa ahte hárjehallat, oahpahit ja ovttasbargat afghanistalaččain.

Rievdadeapmi mii dál dáhpáhuvvá ISAF veagas manna dan guvlui Norga máŋga jagi lea áŋgiruššan ja ieš doaibman. Norgga lea deattuhan dan ahte mii eat galgga váldit badjelasámet dakkár doaimmaid maid Afghanistalaččat lunddolaččat ieža sáhttet doaimmahit – mii dađibahábut lea dáhpáhuvvan beare dávjá dán riikka eará guovlluin. Mii fertet  hukset, eatge lonuhit, Afghanistana kapasitehta.

Berlin-čoahkkimis buohkat geain leat soahteveagat Davvi-Afghanistanas gahččalit ovttastahttit iežamet militeara áŋgiruššama ođđa hástalusaid ja ođđa áigumušaid ektui. Bargu ii šatta nu beaktil go galggašii jus juohke riikka iežas sierranas vuogi mielde bargá. Mii dárbbašat lagas ovttasbarggu ja oktasaš mihttomeari. Norgga bealis mii garrasit deattuhit ahte mii lihkostuvvat buohtalastimis doaimmaimet afghanistanalaš ja ođđa amerihkkálaš soahteveagain Faryabas.

Rievdadusat
Ii Norga iige Nato ge muđui hálit leat guhkit áiggi Afghanistanas  go mii lea dárbbašlaš. Dattege Norga ii leat mearridan luohpanbeaivi – mii sisa manaimet iežamet lihtolaččaiguin ja áigut, go áigi lea láddan, ovttas singuin fas guođđit dán riikka. Dasto deháleappot lea ahte mis lea čielga mihttun dasa ahte dađistaga lasihit Afghanistana coavcci ja eaiggátvuođa. Dát leage geaidnu man geažis lea militeara operašuvnna loahppa Afghanistanas. NATO lea aittobáliid dohkkehan konseapta mas árvaluvvo dađistaga sirdit dorvoovddasvástádusa afghanistanalaččaide, ja áigumuš lea ahte Afghanistana soames jagiid geahčen ollásit badjelasas váldá  dorvvolašvuođa váldoovddasvástádusa.

Veagaid lasiheapmi mielddisbuktá ođđa hástalusaid. Dorvodilli davvin lea dađistaga šaddan eanet gáibideaddjin. Eanet soalddáhat ođđa guovlluin mielddisbuktá ahte dávjjibut vásihit stuibmejeddjiid. Dán garrasit vásiheimmet mannán sotnabeaivvi, go ovcci norgalaš soalddáha roasmmohuvve doaimmas. Dákkár dáhpáhusat sakka váivvidit mu. Seammás dieđán ahte norgalaš soalddáhat barget  nana buori barggu. Sii leat bures hárjehallan, leat buori rusttegat ja sin ámmátčehppodat ja árjjalašvuohta dagaha ahte lean hui rámis.

Militearaveaga lassáneami dihte lea ain vuorddehahtti ahte dovduičuohcci dáhpáhusat ain deaividit oalle dávjá. Mii dattege eat oainne eará molssaeavttuid: Jus Afghanistana galgá stáđásmuvvat, de eat sáhte hilgut eanemus hástaleaddji guovlluid.

Mii oaidnit ovdáneami, earenoamážiid go guoská Afghanistana dorvoveaga návcca ja dáhtu váldimis ovddasvástádusa. Lihtolaččaid ja Afghanistana veagat doibmet eanet lahkalaga go goassege ovdal. Dát lea dehálaš, danin go leat dušše afghanistanalaččat ieža geat sáhttet hálddašit boahttevaš hástalusaid ja ovddasguvlui ja guhkit áiggi vuollái ovdánahttit iežaset riikka.

(Almmuhuvvon Dagbladet áviissas miessemánu 11. beaivvi 2010)