Sámepolitihkka

2.2 Sámepolitihka riikkalaš rámmat

Norgga sámiid rievttálaš dili ovdáneami vuođđu leat Sami vuoigatvuođalávdegotti ja Sámi kulturlávdegotti čielggadeamit 1980-logus. Riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievttálaš ovdáneapmi lea maiddái váikkuhan dillái. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja Sámi kulturlávdegoddi atne vuođđun ahte Norgga eiseválddiin lea ovddasvástádus sihkkarastit sámi servodateallima ja kultuvrra lágaiguin ja eará doaibmabijuiguin.

Ráđđehus háliida vuosttažettiin fuolahit oppa álbmoga oppalaš lágaiguin. Dattetge leat sierra njuolggadusat mat sihkkarastet sámi álbmoga dili Sámelága paragráfas 110 a ja Geassemánu 12. b. 1987-mannosaš lágas nr. 56 Sámedikki ja eará sámi riektediliid birra (sámelágas). Viidáseappot lea Miessemánu 21. b. 1999-mannosaš láhka nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid nannema birra Norgga ­rievttis (olmmošvuoigatvuođaláhka) dehálaš.

2.2.1 Vuođđolága § 110 a

Vuođđolága § 110 a nanne:

Vuođđolága § 110 a lea sánis sátnái measta nu mo ON-konvenšuvnna 27. artihkal siviila ja politih-kalaš vuoigatvuođaid birra.

Dáinna mearrádusain leat Norgga eiseválddit váldán badjelasaset rievttálaš, politihkalaš ja morálalaš geatnegasvuođa láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámit ieža galget sáhttit sihkkarastit sámi servodaga ovdáneami ja váikkuhit dasa. Paragráfa addá Norgga sámiide aktiiva rolla fuolahit iežaset beroštumiid. Vuođđolága paragráfa lea hábmejuvvon sihke suodjaleami ja ovddideami dihtii.

2.2.2 Sámeláhka

Sámeláhka mearriduvvui fuolahan dihtii sámi ál-bmotjoavkku vuoigatvuođaid Norggas. Láhka čielggasmahttá daid bajimus prinsihpaid sisdoalu maid Vuođđolága § 110 a ásaha. Sámediggi ásahuvvui sámelága mearridemiin. Lágas leat mearrádusat Sámedikki bargosuorggi ja válddi birra, Sámediggeválgga birra ja Sámedikki hálddahusa birra. Sámelága ovdabargguin deattuhuvvui sakka ahte Sámedikki váldi galgá ovddiduvvot dikki iežas áddejumi vuođul ja dan vuođul mo oppalaš servodatoaidnu lea sámiid diliin Norggas.

Njuolggadusat sámegiela geavaheami birra bohte lasáhussan sámeláhkii juovlamánu 21. beaivvi 1990. Sámegiela ja sámelága giellanjuolggadusat válddahallojuvvojit dán stuorradiggedieđáhusa 19. kapihttalis.

Sámedikki ásaheapmi lea sámiid vuoigatvuođa čađaheapmi beassat álbmogin organiseret iežas ja ásahit iežas ovddasteaddji ásahusaid. Sámediggi lea sámiid iežas álbmotválljen orgána mii bealušta sámiid ášši ja ovddida sámi beroštumiid. Sáme-dikki bokte besset sámit hállat iežast ovddas riik-kalaš, guvllolaš ja báikkálaš forain. Sámediggi lea jietnaguoddi ovddidettiin sámi beroštusaid ráđđehussii ja stáhtahálddahussii. Nu ožžot sámi beroštumit mat ovddastuvvojit stuorát deattu deaivvadettiin riikkalaš ja stuorraservodaga beroštumiiguin.

Sámelága ovdabargguin, Od.prp. nr. 33 (1986 – 1987) ovddidii ráđđehus prinsihpalaš oainnuid sámiid birra Norgga unnitlohkoálbmogin. Ráđđehus guorrasii Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuođđooidnui NOUs 1984: 18. Odeldiggeproposišuvnnas celkojuvvo ahte sámit leat sierra čearddalaš joavku, sierra álbmot, geat leat orron dálá Norgga eanaviidodagain (ja daid rádjálas sii-daguoibmeriikkaid guovlluin) jo ovdal Norgga riikka ásaheami. Cealkámušat čájehit ahte sámiid stáhtus unnitlohkun ja álgoálbmogin lei nannejuvvon sámelága mearridemiin, ja nu dat ii lean gitta riikkaidgaskasaš soahpamušain maid Norga maŋŋá lea vuolláičállán, seammás go dát soahpamušat duođaštit ja nannejit sámepolitihka álgoálbmotdimešuvnna.

Sámelága ulbmil, biddjojuvvon lága §:i 1, lea «lágidit diliid nu ahte sámi álbmot Norggas sáhttá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima». Odeldiggeproposišuvnnas cealká ráđđehus earret eará (s. 22): « Oppalaččat gehččojuvvon lea dás sáhka mo eiseválddit lágaiguin ja eará doaibmabijuiguin sáhttet váikkuhit dasa ahte sámit sáhttet ceavzit sierra álbmogin boahtteáiggi ge.» Viidáseappot daddjojuvvo ahte « ulbmil bisuhit sámi čearddalašvuođa riikkas ii leat vejolaš sierra doaibmabijuid haga sámi álbmoga várás» (s. 23). Dát dagaha ahte muhtumassii ferte spiehkastit gáržžet áddejuvvon ja formála ovttadássásašvuođas gaskal servodatlahtuid. Muhto áigumuš lea ollašuhttit dásseárvvu viidáset áddejumis, dahje eará sániiguin ollašuhttit sámi kultuvrra ja riikka eará kultuvrra duohta ovttaárvosašvuođa Norgga servodagas. Dohkálaš riektedáhkádusat eai sáhte eambbo vuođđuduvvot eanetlohkoáddejumiide Norggadábálaš ipmárdusa mielde. Sámepolitihkalaš doaibmabijut fertejit ovdal mihtiduvvot eambbo prisihpalaš árvogovahallamiid ektui ja hábmejuvvot daid vuođul go lea sáhka gaskavuođas čearddalaš unnitlohkui.

2.2.3 Olmmošvuoigatvuođaláhka

Olmmošvuoigatvuođalága mearridemiin addojuvvui jagi 1966 ON-konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra stáhtus Norgga láhkan, gč. olmmošvuoigatvuođalága § 2. Dat mearkkaša ahte 27. artihkal unnitloguid vuoigatvuođaid birra lea šaddan Norgga láhkan. Konvenšuvnna mearrádusat galget go vuostálasvuohta čuožžila, leat gievrrabut go Norgga eará láhka, gč. § 3. Olmmošvuoigatvuođalágas čuovvu ahte jus Norgga duopmostuollu gávnnaha ahte Norgga láhka šaddá vuostálagaid 27. artihkkaliin, de ferte láhka gáidat. Ráđđehus navdá ahte leaikkal ii bohciit dakkár dilli, earret eará dannego 27. artihkal viehka ollu lea váikkuhan sihke Vuođđđolága § 110 a:i ja sámeláhkii, ja dasa ahte sámi kultursihkkarastin ja kulturovddideapmi leat fuolahuvvon maŋit lágain ge. Ráđđehus árvvoštallá odne oktilaččat sámi deastagiid go addá ođđa lágaid.

Olmmošvuoigatvuođalága ulbmil lea nannet olmmošvuoigatvuođaid saji Norgga rievttis, gč. § 1. Danne lea ulbmil nannet olmmošvuoigatvuođaid oppalaččat Norgga rievttis, ii ge dušše daid vuoigatvuođaid mat váldojit Norgga láhkii olmmošvuoigatvuođalága geažil. Sánádat deattasta ahte olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnat ge mat Norg-ga láhkii eai ovttastuvvo lága § 2 bokte, galget adnojuvvot dehálaš riektegáldun. Dát guoská earret eará ILO-konvenšuvdnii nr. 169. Stuorradikki justiisalávdegoddi fuomášuhttá ahte vuđolaš olmmošvuoigatvuođaid lágademiin sihkkarastá ahte olmmošvuoigatvuođat ollásit biddjojit vuođ-đun Norgga duopmostuoluin, gč. árv. O. nr. 51 (1998 – 99).

Borgemánu 1. b. 2003-mannosaš lága vuođul nr. 86 olmmošvuoigatvuođalága rievdadusaid jd. birra váldojuvvui ONa konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra mielde olmmošvuoigatvuođa-láhkii. Nu lea Mánáidkonvenšuvdna ožžon árvodá-si Norgga láhkan ja lea ožžon sajádaga eará lágaid ovddabeallái gč. olmmošvuoigatvuođalága § 3. Olles Mánáidkonvenšuvdna gusto sámi mánáide ja nuoraide ge. Konvenšuvnna 30. artihkal lea ere-noamáš dehálaš sámiide go dat cealká ahte daidda mánáide geat gullet unnitlohkui dahje álgoálbmogii, eai galgga gieldit vuoigatvuođa ovttas iežaset joavkku eará miellahtuiguin «eallit iežaset kultuvrra mielde, dovddastit iežaset oskoseaset ja bálvalit oskkuset, dahje geavahit gielaset», gč. 9. kapihttala.

Olmmošvuoigatvuođalága mearrádus sihkkarastá ahte sámi kultuvrra sihkkarastima ja ovddideami deastagat fuolahuvvojit Norgga rievttis. ON-konvenšuvnna 27. artihkal siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP) lea válddahallojuvvon Alimusrievtti mearrádusain maŋŋágo konven-šuvdna váldojuvvui mielde Norgga láhkii. Alimusriekti ii leat goassege vásihan ahte mearrádus ja eará lágat leat šaddan vuostálagaid. Dat duohtadilli ahte 27. artihkal lea ožžon árvodási Norgga láhkan, lea jáhkkimis váikkuhan Norgga láhkii eanet diđolašvuođa álbmotrievtti unnitlohko- ja álgoál­bmotsuodjaleami birra go ođđa njuolggadusat ráhkaduvvojit. Nu ferte jáhkkit ahte konvenšuvnna ovttastahttin geahpida dan vára ahte konvenšuvdna ja siskkáldas riekti šaddet vuotálagaid. Viidáseappot lea jáhkehahtti ahte SPa 27. artihkal eará lágaid geavaheami dulkonfáktorin lea na-nosuvvan olmmošvuoigatvuođalága mearridemiin.

2.2.4 Oppalaš riikkalaš riekti mii lea erenoamáš dehálaš sámiide

Sámiid beroštumiid deastagat leat dasto fuolahuvvon Norgga rievtti eará osiin – earret daid sierra láhkamearrádusaid mat leat mearriduvvon sihkkarstin dihtii ja ovddidan dihtii sámi kultuvrra. Vulobealde leat riektenjuolggadusaid muhtun ovdamearkkat mat álgoálggus leat oppalaččat, ja mat leat dehálaččat sámiid riektedillái go sis lea dahkamuš almmolaš eiseválddiin ja priváhta riektesubjeavttain.

Erenoamáš vuoigatvuođaid čáhce- ja eanaviidodagaide sáhttá dálá riikkalaš rievtti mielde oažžut máŋgga láhkai. Oamasteami ja dološ áigásaš oamasteami vuođul sáhttet ovttaskas olbmot dahje olmmošjoavkkut oažžut árvvoštallojuvvot iežaset geavaheami ja nu sii sáhttet oažžut oamastanvuoigatvuođa dahje geavahanvuoigatvuođa guvlui.

Riektevuođuid oamasteapmi ja oamasteapmi dološ áiggi rájes leat duopmostuolut geavahan go leat árvvoštallan leat go sámiid eana- ja čáhcegeavaheamit ásahan vuoigatvuođaid. Selbu-áššis ja Čáhppesvuovdeáššis 2001 lei Alimusriektái gažal-dat lei go riidoguovllu guovdilis geavaheapmi dakkár ahte erenoamáš (oapmehaš) vuoigatvuođat ledje ásahuvvon. Vuosttaš duopmu guoskkai riidui bohccuid guođohanvuoigatvuođaid birra mat gulle Selbu gieldda osiide, ja nubbi duopmu fas gulai riidui gaskal Olmmáivákki ássiid Gáivuona suohkanis ja stáhta oamastanvuoigatvuođaid birra Čáhppevuovdái, mii lea sullii 120 km² -sturrosaš meahcceguovlu.

Alimusriekti gávnnahii, guktuin áššiin, ahte geavaheapmi lei nu árjat ja lei čađahuvvon buriin jáhkuin nu guhkes áiggi ahte sierra vuoigatvuođat ledje ásahuvvon. Alimusriekti gávnnahii ahte riektevuođu oamasteapmi dološ áiggi rájes sáhttá heivehit sámi dilálašvuođaide, ja ahte dát vuođđu okto lea doarvái ákkastit guođohanvuoigatvuođa Selbu-áššis ja oamastanvuoigatvuođa Čáhppesvuovddi áššis. Ii lean dárbu hukset duomuid bohtosa ON-konvenšuvdnii 27. artihkkalii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra dahje ILO-konvenšuvdnii nr. 169 álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Alimusriekti gávnnai dettetge doarjaga Čáhppesvuovdeášši bohtosii riikkaidgaskasaš álgoálbmot- ja unnitlohkorievttis. Erenoamáš deastagat meahcceeatnamiid sámiid geavaheamis, leat cealkámušain namuhuvvon alimusriektemearrádusaid vuođul, fuolahuvvon riikkalaš riektenjuolggadusain dološ áiggi mannosaš geavaheami hárrái.

Máŋga lága, ovdamearkka dihtii sosiálabálvalusláhka ja divššohasvuoigatvuođaláhka leat nu huksejuvvon ahte bálvalusat ovttaskas olbmuide galget addojuvvot konkrehta ja oktagaslaš dárboiskkadeami vuođul. Dát mielddisbuktá ahte sámiide galget fállat bálvalusaid mat leat heivehuvvon sin kutuvrralaš ja gielalaš dárbbuide.

Divššohasvuoigatvuođalága § 3 – 5 gieđahallá dieđuid divššohasa dearvvašvuođadili ja dearvvašvuođaveahki birra ja mo dákkár dieđuid galgá addit. Ovdabarggut čájehit ahte go divššohas lea unnitlogugielalaš ja ahte lea mearrideaddji dehálaš ahte son ádde dieđuid sisdoalu, de ferte gulahallat dulkkain. Ovdabarggut aiddostahttet ahte dulkonfálaldat maiddái galgá addojuvvot ál-bmoga sámegielagiidda.

Sosiálabálvaluslága paragráfas 8 – 4 čuovvu ahte bálvalusfálaldat ovttaskas olbmuide galgá hábmejuvvot ovttasráđiid divššohasain nu bures go lea vejolaš. Dát mielddisbuktá ahte sosiálabálvalus galgá kártet divššohasa dárbbuid ja sávaldagaid nu ahte bálvalusat hábmejuvvojit daid vuođul nu bures go lea vejolaš. Sosiálabálvalus ferte rahčat vai gávdná oktagassii heivejeaddji čovdosiid. Sámiin lea gustojeaddji lága vuođul, goittotge muhtun muddui, vuoigatvuohta beassat gulahallat iežas gillii, ja bálvalusapparáhta ferte sin vuostáiváldit sin kulturduogáža áddejumiin. Dát vuoigatvuohta lea dain sámiin ge geat ásset sámegiela hálddašanguovllu olggobealde.

Eará suorgelágaid ovdamearkkat leat oahpahusláhka (suoidnemánu 17. b. 1998-mannosaš láhka nr. 61 vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra rievdadusaiguin), gč. válddahallama 11. kapihttalis ja boazodoalloláhka (geassemánu 15. b. 2007-mannosaš láhka nr. 40 boazodoalu birra), gč. válddahallan kapihttalis 20.3.