2.2.2 Sámeláhka
Sámeláhka
mearriduvvui fuolahan dihtii sámi ál-bmotjoavkku
vuoigatvuođaid Norggas.
Láhka čielggasmahttá daid bajimus
prinsihpaid sisdoalu maid Vuođđolága § 110
a ásaha. Sámediggi ásahuvvui
sámelága mearridemiin.
Lágas leat mearrádusat Sámedikki
bargosuorggi ja válddi birra, Sámediggeválgga
birra ja Sámedikki hálddahusa
birra. Sámelága
ovdabargguin deattuhuvvui sakka ahte Sámedikki váldi
galgá ovddiduvvot dikki
iežas áddejumi
vuođul ja dan vuođul
mo oppalaš servodatoaidnu
lea sámiid diliin Norggas.
Njuolggadusat sámegiela
geavaheami birra bohte lasáhussan
sámeláhkii juovlamánu
21. beaivvi 1990. Sámegiela
ja sámelága
giellanjuolggadusat válddahallojuvvojit
dán stuorradiggedieđáhusa
19. kapihttalis.
Sámedikki ásaheapmi
lea sámiid vuoigatvuođa čađaheapmi
beassat álbmogin organiseret
iežas ja ásahit iežas
ovddasteaddji ásahusaid. Sámediggi
lea sámiid iežas álbmotválljen
orgána mii bealušta
sámiid ášši
ja ovddida sámi beroštumiid.
Sáme-dikki bokte besset
sámit hállat
iežast ovddas riik-kalaš,
guvllolaš ja báikkálaš forain.
Sámediggi lea jietnaguoddi
ovddidettiin sámi beroštusaid
ráđđehussii
ja stáhtahálddahussii.
Nu ožžot sámi
beroštumit mat ovddastuvvojit stuorát
deattu deaivvadettiin riikkalaš ja stuorraservodaga
beroštumiiguin.
Sámelága
ovdabargguin, Od.prp. nr. 33 (1986 – 1987)
ovddidii ráđđehus prinsihpalaš oainnuid
sámiid birra Norgga unnitlohkoálbmogin. Ráđđehus
guorrasii Sámi vuoigatvuođalávdegotti
vuođđooidnui
NOUs 1984: 18. Odeldiggeproposišuvnnas celkojuvvo
ahte sámit leat sierra čearddalaš joavku,
sierra álbmot, geat leat orron
dálá Norgga
eanaviidodagain (ja daid rádjálas
sii-daguoibmeriikkaid guovlluin) jo ovdal Norgga riikka ásaheami. Cealkámušat čájehit
ahte sámiid stáhtus
unnitlohkun ja álgoálbmogin
lei nannejuvvon sámelága
mearridemiin, ja nu dat ii lean gitta riikkaidgaskasaš soahpamušain maid
Norga maŋŋá lea vuolláičállán,
seammás go dát
soahpamušat duođaštit
ja nannejit sámepolitihka álgoálbmotdimešuvnna.
Sámelága
ulbmil, biddjojuvvon lága §:i
1, lea «lágidit
diliid nu ahte sámi álbmot
Norggas sáhttá sihkkarastit
ja ovddidit iežas giela,
kultuvrra ja servodateallima». Odeldiggeproposišuvnnas cealká ráđđehus
earret eará (s. 22): «
Oppalaččat gehččojuvvon
lea dás sáhka mo
eiseválddit lágaiguin
ja eará doaibmabijuiguin
sáhttet váikkuhit
dasa ahte sámit sáhttet
ceavzit sierra álbmogin
boahtteáiggi ge.»
Viidáseappot
daddjojuvvo ahte «
ulbmil bisuhit sámi čearddalašvuođa
riikkas ii leat vejolaš sierra
doaibmabijuid haga sámi álbmoga
várás» (s.
23). Dát dagaha ahte muhtumassii
ferte spiehkastit gáržžet áddejuvvon
ja formála ovttadássásašvuođas
gaskal servodatlahtuid. Muhto áigumuš lea ollašuhttit
dásseárvvu
viidáset áddejumis,
dahje eará sániiguin ollašuhttit
sámi kultuvrra ja riikka eará kultuvrra
duohta ovttaárvosašvuođa Norgga
servodagas. Dohkálaš riektedáhkádusat
eai sáhte eambbo vuođđuduvvot
eanetlohkoáddejumiide
Norggadábála�� ipmárdusa mielde.
Sámepolitihkalaš doaibmabijut fertejit
ovdal mihtiduvvot eambbo prisihpalaš árvogovahallamiid
ektui ja hábmejuvvot daid
vuođul go lea sáhka
gaskavuođas čearddalaš unnitlohkui.
