2.3.2 Minoritehta vuoigatvuođat
ja erenoamáš álgoálbmotvuoigatvuođat
Sápmelaččat
leat dohkkehuvvon Norgga álgoál-bmogin.
Leat ráhkaduvvon riikkaidgaskasaš erenoamáš riektestandárddat
vai sihkkarastojuv-vošedje álgoálbmogiid
eallinvugiid bisuheapmi ja ovddideapmi. Dat riektegeatnegasvuođat
leat guovdilat ráđđehusa sámepolitihka
vuođus.
Mii álgoálbmogiidda
lea mihtilmas, lea ahte sii eai leat stuorát
servodaga stivrejeaddji álbmot.
Danne eanetlohkodemokratiija ii dáidde
váldit vuhtii minoritehta beroštumiid.
Minoritehtaid vuoigatvuođaid
sihkkarastinmekanismmaide lea dárbu,
vai mii joksat duohta demokratiija mii maid sihkkarastá minoritehtaide
mieldemearrideami ja váik-kuheami.
Eará oktasaš ášši
ollu álgoálbmogiin
lea ahte guovddáš eiseválddit
leat ovdal geahččalan
sin kultuvrra billistit, ja álgoálbmogat
leat šaddan gierdat guhkitáigásaš ovttaláhkástanpolitihka.
Dan leat Norgga sámitge
vásihan. Ii leat doarvái
cealkit ahte dakkár politihkka
lea loahpahuvvon, mii vealaha ja ovttaláhkásta.
Guhkás maŋitáigái
sáhttet bistit badjelgeahččama
váikkuhusat. Dárbu
lea positiiva doaibmabijuide mat buoridit dakkár
politihka guhkitáigásaš váikkuhusaid. Dávjá gáibiduvvo
aktiiva doaibma stáhta bealis
vai beassá divvut muhtin ráji
dain vahágiin maid kultuvrra
ja giela vuostá leat dahkan,
ja vai beassá ráhkadit
vuođu gielalaš ja
kultuvrralaš ealáskahttimii.
álgoálbmogiid
vuoigatvuođaid álbmotrievttálaš suddjen
lea eambbo konkrehta, go dat olaha viidábut
ja fátmmasta eambbo surggiid
go dat suddjen mii lea riikkalaš minoritehtain
riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid
geažil maid Norga lea dohkkehan.
Okta deaŧalaš erohus
lea ahte álgoálbmogiid árbevirolaš eanan-
ja čázádatvuoigatvuođat
leat erenoamážit
suddjejuvvon. Dat lea dan dihte go sis lea guhkitáigásaš čatnasat
eananguovlluidasaset, ja go sin kultuvra lea nu nannosit čadnojuvvon
eatnama ja luondduriggodagaid atnimii. Muđui
de leat álgoálbmotvuoigatvuođat
celkojuvvon baicce leat kollektiiva vuoigatvuođat,
eaige oppalaš minoritehtavuoigatvuođat.
Giella lea guovddáš oassi
juohke kultuvrras. Máŋggas
atnet dan eanemus deaŧalažžan
go lea sáhka kultuvrralaš iešvuođa
seailluheamis. Jus sápmelaččaid
giella galggaš garvit vel
ain eambbo hedjoneami, de dat ferte doaibmat lunddolaš oassin sápmelaččaid
oppalaš eallimis, ii ge
dás ábut čujuhit
dušše muhtin
surggiide, nu go omd. skuvlii ja boazodoalloealáhussii.
Juohke giella lea ollislaš ovdanbuktinreaidu,
guorahallanráhkkanus ja oktavuođaásaheaddji
juohke suorggis eallimis. Sápmelaččaid
giela fertejit dohkkehit dakkár
reaidun, sihke ieža sápmelaččat,
muhto earátge, danne go
dat lea deaŧalaš eaktu
dasa ahte giella beassá stuorrut
ja ovdánit. Dákko
lea almmolaš giellapolitihkas
hui guovddáš rolla.
Norga lea vuolláičállán/čuovvolan
ollu riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid,
julggaštusaid ja šiehtadusaid
mat váikkuhit álgoálbmogiidda
ja čearddalaš minoritehtaide.
Art. 27 ONa 1966 konvenšuvnnas
siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid
birra ja 1989 ILO-konvenšuvdna
nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid
birra iešbirgejeaddji stáhtain
leat erenoamáš deaŧalaččat Norgga
sámepolitihkkii, muhto maid eará álgoálbmotreaidduin
lea mearkkašupmi. Daid gaskkas
lea ON konvenšuvdna mánáid
vuoigatvuođaid birra. Norga
dohkkehii konvenšuvnna jagi
1991 ja dat biddjojuvvui olmmošvuoigatvuođaláhkii
jagi 2003. Mánáidkonvenšuvnna
birra muitaluvvo eambbo 9. kapihttalis. Biologalaš šláddjiivuođa
konvenšuvdna maid váikkuha
sámepolitihkkii. Dat lea vuosttaš konvenšuvdna
mii fátmmasta dan ahte suddjet
ja nana bistevaš vugiin
atnit buot biologalaš šláddjiivuođa,
gč. kap. 13. Eurohpalaš lihttu
guovllu- dahje minoritehtagielaid birra doaibmagođii
jagi 1998. Lihtu ulbmil lea gáhttet
minoritehta gielaid ja dainna lágiin
seailluhit máŋggabealat
kultuvrra, gč. kap. 19.
