Sámepolitihkka

2.5.2 álgoálbmotovttasbargu davviguovlluin

Soria Moria-julggaštusas definerejuvvojedje davviguovllut Norgga deaŧaleamos nannensuorgin boahttevaš jagiid. Dan oktavuođas almmuhii ráđđehus juovlamánu 1. beaivvi 2006 iežas ollislaš davviguovlostrategiija man váldoulbmil lei ráhkadit ceavzilis davviguovlluin.

Ráđđehusa davviguovlopolitihkka galgá leat mielde ráhkadeame álgoálbmogiidda oadjebas eallinvuođu, ealáhusaid, historjjá ja kultuvrra davvi­guovlluin. álgoálbmotdimenšuvdna lea guovd-dážis ráđđehusa davviguovlostrategiijas ja Norgga ovdagottis árktalaš ráđis. Dál lea lassáneame internationaliseren ja dalle leat ođđa vejolašvuođat, muhto dan seammás gáibiduvvo eambbo ahte eambbo álgoálbmogiid kultuvrrain ja eallinvuođuin. Jus álgoálbmotservodagat galget ceavzit dakkár máilmmemiehtásaš rievdanproseassain, de lea deaŧalaš vuhtiiváldet álgoálbmogiid vuoigatvuođaid geavahettiin ja hálddašettiin davviguovl­luid ressursaid ja birrasa.

Go galgá leat ollislaš ressursahálddašeapmi, de lea dárbu gáhttet álgoálbmogiid ealáhusaid, kulturmuittuid, árbevirolaš máhtu ja boazodoalloareálaid luondduvuođu. Dakkár hálddašeamis galgá maid gáhttet riddoguovlluid birrasa ja árbevirolaš mearrabivddu ja luossabivddu.

Davvi álgoálbmogiin galgá leat nana sajádat ja rolla iežaset dili ovddideamis. Sámedikkis galgá leat duohta mieldemearrideapmi dakkár áššiin mat leat deaŧalaččat sámi servodahkii. Mearrideaddji lea ahte álgoálbmogat oassálastet juo proseassaid ja áššiid álggus. Olgoriikadepartemeanta ja Sámediggi leat ásahan juohke jahkebeali ráđđádallamiid davviguovloáššiid birra. Petroleadoaibma Barentsábis sáhttá njuolga čuohcit sámi beroš-tumiide, ja erenoamážit sáhttá oljo- ja gássafievrredeapmi nannámii mearkkašit ollu sámi ealáhus-doaimmaide.

Sámi organisašuvnnain/ásahusain ja Sámedikkis lea guhkes vásáhus riikkaidgaskasaš ovttasbarggus ja ovttasdoaibmamis minoritehtajoavkkuiguin ja eará riikkaid álgoálbmogiiguin. Dat vásáhus lea divrras vásáhus alcceseaset sápmelaččaide ja eiseválddiide iešguđet hálddašandásiin ja ovttasbargoguimmiide go davviguovlonannema galget ovddidit ja konkrehtet ain viidáseappot. Buorre lea go Sámi allaskuvla ja Statoil ASA leat vuolláčállán šiehtadusa jagi 2007 man ulbmil lea guhkitáigásaš ovttasbargu. Sámi allaskuvllas/Sámi Instituhtas lea fágalaš gelbbolašvuohta álgoálbmotáššiin ja Statoil atná das ávkki go galgá hábmet ja kvalitehtasihkkarastit ehtalaš njuolggadusaid dakkár oljo- ja gássadoaimmaid várás mat gusket álgoálbmo­giidda.

álgoálbmogiid dilli lea lunddolaš ja deaŧalaš oassi ráđđehusa davi ovttasbarggus Ruoššain. álgoálbmotáššiid digaštallet ráđđehus- ja ámmátdásis, ovttasráđiid árktalaš ráđis, Barentsovttasbarggus ja Davvi dimenšuvnnas. Dat lea positiiva go Murmansk oblasta dahje guovlu ovttasráđiid álgoálbmotorganisašuvnnaiguin lea ásahan sámiid ráđi jagi 2006. Ráđđi galgá ovttastahttit ja addit rávvagiid dakkár áššiin mat mearkkašit ollu Guoládaga sámi álbmogii.

Ráđđehusa davviguovlostrategiijas lea sámi ál­bmot ja sámi kulturovdanbuktit ožžon lunddolaš saji stuorát nannenbargui mii lea álbmogis-álbmogii-ovttasbargu ja maid ožžon lunddolaš saji riik­karájiid rasttideaddji kulturovttasbargui mii lea davvin. Dat guoská mánáide ja nuoraide, dearv-vašvuhtii, valáštallamii, eaktodáhtolašvuhtii, kultuvrii ja kulturovttasbargui mii lea kultuvrra, filmma ja festiválaid dáfus. Olgoriikadepartemea-nta lea jagi 2007 ja ovdalaš jagiid addán doarjaga ovddidit Guoládatnjárgga sámi minoritehtii radiokanála, vai sámi sáddagat guhkit áiggi mielde šattaše bistevažžan Davvioarje-Ruoššas.

álgoálbmogat dárbbašit eambbo vejolaš-vuođaid ovttasdoaibmat ieža gaskkaneaset ja heivvolaš ovttasbargoguimmiiguin davviguovllus. Olgoriikadepartemeanta veahkeha attidettiin doarjaga ovttasbargoprošeavttaide. Dat leat sápmelaččaid ja eará álgoálbmotbirrasiid várás árktisis, Ruoššas ja Norggas dan ovttasbarggu siskkobealde mii lea árktalaš ráđis ja prošeaktaovttasbarggus Davvioarje-Ruoššain. Sámi birrasat mat barget ovttas árktalaš ráđi ja Barentsráđi vuolde ožžot maid mátkedoarjaga. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea juolludan doarjaga ásahit ja cegget Sámi institušuvnnaid álgoálbmotáššiid davviguovlofierpmádaga árranii Divttasvutnii, ja álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš polarjagi rahpamii Guovdageainnus ja Máilmmi boazoál­bmogiid searvái vai besset álgit plánet ja organiseret 4. máilmmekongreassa boazoálbmo-giidda mii lágiduvvo Guovdageainnus jagi 2009 álggus.

Rájiid rasttidan eavttuid buoridanbargu davvin álkkásmahttá maid ovttasdoaibmama gaskal álgoálbmogiid ja sin ovttasbargoguimmiid. Ođđa visumšiehtadusa leat vuolláičállán Norga ja Ruošša jagi 2207. Šiehtadus álgá doaibmagoahtit go Ruošša Duma lea dohkkehan dan. Visummeannudeapmi Norgga generálalkonsuláhtas Murmanskkas lea beavttálmahttojuvvon ja rahpanáiggi lea vejolaš guhkidit Storskoga rádjestašuvnnas nu johtilit go sullasaš čoavddus guhkiduvvon rahpanáiggiin lea ordnejuvvon Ruošša bealde. álkidan dihte vel ain eambbo rádjerasttideami, de leat nammadan bargojoavkku mas leat ovddasteaddjit guoskevaš ásahusain guovddáš, regionála ja báikkálaš dásis, mat guorahalaše Norgga rutiinnaid Storskoga báikkis ja Ruošša olgoriikkastašuvnnain.

álgoálbmogiin galgá alddiineaset leat vejolaš-vuohta hukset návccaid ja gelbbolašvuođa vai dain sáhttá leat duohta mieldemearrideapmi oppalaš servodatovdáneamis, ja erenoamážit ovdáneamis mii lea davvin. Máhttu davviguovlluid birra ja davviguovlluid várás deattuhuvvo ja danne lea ráđđehus jagi 2007 duppalastán juolludemiid Barents 2020 jahkái 20 milj. ruvnno rádjái. Dálá ja ođđa ealáhusaid lea dárbu ovddidit, go dat leat vuođđun ássamii ja sámi kultuvrii. Barents 2020:s lea dat ulbmil, ahte Norgga ja olgoriikka gelbbolašvuođabirrasat, ealáhusberošteddjit ja eiseváldeorgánat besset ovttas bargat máhttobuvtta­deamis. Dat guoská maid sámi beroštumiide. Davviguovlostipeandaortnet lea ásahuvvon olbmuide geat áigot lohkat Davvi-Norgga oahppobáikkiin maid seamma prográmma ruhtada. Dat ortnet deattuha erenoamážit mátkeealáhusfága, guolás­tusfága, petroleafága, álgoálbmotáššiid ja fitnodat-ekonomalaš lohkansurggiid.

Oalle stuora oassi davviguovlodutkama juolludemiin kanálejuvvo Norgga dutkanráđi bokte. Dutkanráđđi lea bidjan ovdan sierra davviguovlostrategiija mas leat mielde maiddái strategiijat álgoál­bmotdutkamiige. árktalaš universitehta lea fier-pmádat mas leat Davvipuola biras alla oahppobáikkit, mat earret eará koordinerejit mobilitehtaprográmma north2north, Bachelor of Circumpolar nammasaš lohkansurggiid ja gieddekurssaid. álgoálbmotfierpmádahkii juolluduvvojit ruđat Romssa Universitehta bušeahtas. Fierpmádat gal-gá dagahit ovttasbarggu gaskal Norgga ja olgoriikka birrasiid mat barget sámi dutkamiin ja dat lea ovttasbargodoaibma gaskal Romssa universitehta, Sámi allaskuvlla ja Sámi Instituhta.

álgoálbmogiin lea mávssolaš máhttu luonddu, birrasa ja árbevieruid birra. Sis leat kulturárvvut ja máhttu ealáhusain goavvi dilis subárktalaš guovl­lus. árktalaš ráđi dálkkádatraporta (ACIA) duo-đašta movt álgoálbmogat leat iežaset heivehan ovdalaš dálkkádatrievdamiidda. Dan loahppaboađus lea ahte árktisa liegganeapmi dáhpáhuvvá jođáneappot go maid ovdal ledje jáhkkán ja ahte álgoálbmotservodagat bohtet vásihit stuora ekonomalaš ja kultuvrralaš rievdadusaid dan geažil. Máilmmeviidosaš dálkkádatrievdamat dagahit ođđa hástalusaid boazodollui, eanandollui ja mearra- ja johkabivdui sámi guovlluin. Erenoamážit dáidet leat hástalusat vurdojuvvon temperatuvrra loktaneami dihte ja danne go lasket ekstrema dálkkit. Dálá dálkkádatrievdamiid bohtosat sáhttet váikkuhit ollu álgoálbmogiid eallinvuohkái. Ja lea deaŧalaš ráhkadit heivehanstrategiijaid. Dán barggus orru leame guovddážis dakkár dutkan man maŋis boahtá máhttohuksen. Boazodoalu erenoamáš hástalusain áigot čájehit ollu beroštumi dain dutkanprošeavttain mat lea biddjojuvvon johtui.

Máŋga dain hástalusain mat boazodollui bohtet, leat oktasaččat davviguovlluid riikkaide. Dainna duogážiin ja dainna ulbmiliin ahte nannet árktisa riikkaidgaskasaš boazodoalloovttasbarggu, de ásahuvvui Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš Guovdageidnui jagi 2005 čavčča. Olgoriikadepartemeanta lea juolludan doarjaga muhtin prošeaktaovttasbargui Ruoššain mii lea gelbbolašvuođahuksema birra ja bearaš-boazodoalu ođđasis álggaheami birra Guoládagas.

Ráđđehusa strategiijat davviguovlluid várás leat guhkit áiggi áigumušat ja daid konkrehtenbarggut bistet heaittekeahttá máŋga jagi.

Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 2.3.1.