Sámepolitihkka

3.2 Nuortalaččat/golttát

Nuortalaččaid historjá ja dálá ássan lea Mátta-Várj­jaga gielddas, vuosttažettiin Njávdámis, muhto Girkon­járggas ja Báhčaveaileagisge. Dát joavku lea unni, ja ovddasta áidna nuortalaš/skoaltalaš kulturguoddi Norggas. Suomabealde lea nuortalaččaid váldoássan Čeavetjávrris ja Njellimis Anárjávregáttis. Ruoššabealde rájá leat mánga unnit nuortalaš báikki Tuollámjohkagáttis. Nuortalaččat ásset vel gávpogiin Guoládat-guovllus.

Govus 3.1 Sää’mvu’vdd

Riikkarájáid geassima okavuođas gaskal Ruoŧa- Norgga ja Ruošša-Suoma 1826:s juhkkojuvvui nuortalaččaid/golttáid siida (servodat) guovtti oassái. Dan rádjai ledje sii johtán gaskal geasseorohaga Njávdámis ja dálveorohaga mii lea davimuččas dálá Suomas. Nuortalaččaid/skoaltasápmelaččaid eallinvuohki lea leamaš vuođđoduvvon guovllu luondduriggodagaid ala – boazodoalu, luossabivddu Njávdánjogas ja Uvdojogas, riddoguolásteami ja vuotnaguolásteami vuonain Várjjagis, sáivaguollebivddu, bivddu, murjema ja jeagildeami.

Nuppi máilbmesoađi geažil juhkkojuvvui fas joavku, go Suopma liigudii Beahcán-guovllu Ruššii. Máŋgasat fárrejedje dalle Supmii. Suopma lea lágaid bokte sihkkarastán nuortalaččaidis vuoigatvuođaid ja eavttuid ásahit ássanguovlluid, ealáhusdoalu infrastruktuvrrain, fitnodat- ja kultuvrralaš doaimmaid, giellavuoigatvuođaid oahpahusa oktavuođas skuvllas, beaktilis oassálastima nuortasápmelaččaide sin áššiid meannudeamis ásahemiin omd. sierra nuortalašráđiid/orohatstivrraid. Dasa lassin lea suomabeale Sámedikki válgaortnet dahkan vejolažžan nuortasápmelaččaide juksat áirasiid diggái.

Historjjálaš dáhpáhusat ja stáhtaid politihkka lea juohkán nuortalaččaid/skoaltasápmelaččaid. Dán geažil lea dát joavku massán vuoigatvuođaidis ja lea šaddan váttis dillái sihka gielalaččat, kultuvrralaččat ja ealáhusaid dáfus. Leat hui moadde nuortalaš golttáid organisašuvnna Njávdámis. Dáin leat vátna resurssat doibmii.

Nuortalaččat leat 1500-logu rájes dovddastan ruošša-ortodoksalaš oskui. Dalle huksejuvvui ortodoksalaš kapealla Njávdámii mii lea Nuortalašgávpogis. Kapealla gullá Beahcáma kloastarii ja lea ain anus. Skoaltagávpot lea ráfáidahtton jagi 2000 rájes. Ráfáidahttima ulbmil lea sihkkarastit ja áimmahuššat kulturhistorjjálaš, vuoiŋŋalaš ja eana-datlaš árvvuid maid Skoaltagávpot ovddasta nuortalaš/golttáid kultuvrii. Sámediggi ovddasvástida hálddašit ja dikšut guovllu. Nuortalaš/golttáid biras oassálastá barggus.

Dan oktavuođas go Norga raporterii nállevealahankonvenšuvnna olis, čujuhii ON nállevealahanlávdegoddi (CERD) 2006 čavčča ahte finnmárk-kuláhka ii meannut nuortalaččaid erenomáš dilálašvuođa. Lávdegoddi rávve ahte Norga ain bargá ovddasguvlui oažžun dihtii mearridit ere-noamáš ja konkrehta doaibmabijuid sihkkarastin ­dihtii ahte dihto eamiálbmotjoavkkut mat leat hir­bmat rašis dilis, namalassii nuortalaččat, ožžot dohkálaš ovdánahttima ja suodjaleami.

3.2.1 Barggut nuortalaččaid/skoaltalaččaid giela ja kultuvrra ovddas

Nuortalaččaid/golttáid giella lea okta 10 sámi váldosuopmanis. Eai leat gallis guđet máhttet nuortalašgiela Norggas. Ii leat láhččojuvvon giellaoahpahus ii mánáidgárddis iige skuvllas, eaige gávdno eará giellaoahpahusfálaldagat Norggas.

Jagiid 2000 – 2002 čađahii Sámi Instituhtta giellalávgunprošeavtta muhtin mánáidgárddis Čeavetjávrris Suomas. Prošeakta lei oassin riik­kaidgaskasaš dutkanbarggus áitojuvvon gielaid ektui. Dál lea oahppu nuortalašgillii ja nuortalašgielas Čeavetjávrri skuvllas. Oahpahussii leat ráhkaduvvon oahpponeavvut.

Sámeministarat ja Suoma, Norgga ja Ruota sámediggepresideanttat geigejedje 2006:s davviriikkalaš sámi giellabálkkašumi – Gollegiella – čeavetjávrelažžii Jouni Mosnikoffii su máŋgga jagi áŋgirvuođa nuortalaš giela ja oahpponeavvuid ráhkadeami ovddas.

Nuortalaččaid/golttáid searvevuohta sáhttá ahtanuššat go láhčá gielalaš, kultuvrralaš ja ealáhuslaš doaibmabijuide, maiddái rádjarasttildeaddji ovttasbargui gaskal nuortalaččaid/golttáid birrasiid ja guoskevaš eiseválddiid.

Lea beroštupmi ealáskahttit nuortalašgiela ja kultuvrra Norggas. Nuortalašgiela ealáskahttin gáibida ovttasbarggu nuortalaččaiguin ja Suoma eiseváldiiguin ovdamearkka dihtii nuortalaš čállingiela, oahpponávccaid ja oahpponeavvuid dáfus. Ráđđehus áigu ovttas Sámedikkiin čuovvolit dán ášši Suoma eiseválddiid ektui.

Ráđđehus lea 2008:s várren ruđa nannet nuortalašgiela ja -kultuvrra. áigeguovdilis doaibmabijut hábmejuvvojit ovttas nuortalaččaiguin ja Sámedikkiin. Okta doaibmabijuin sáhttá leat láhčit dili nu ahte ásahuvvo giellaguovddáš Nuortalaččaid musea oktavuođas.

Nuortalaš musea Njávdámis lea Sámediggi válljen sámi duhátjahkebáikin. Huksemat álge 2007 geasi ja vuođđogeađgebidjan lei borgemánus. Gárdin galgá leat gárvvis 2008:s.

Nuortasámi musea šaddá dehálaš guovddážin nuortalaš/golttáid giela ja kultuvrra ealáskahttimis, ja kulturlonohallamis ja rádjarasttildeaddji ovttasbarggus nuortalaččaiguin Suomas ja Ruoššas.

3.2.2 Nuortalaš/golttáid ealáhusat

1970-logu loahpageahčen geigejedje nuortalaččat/ golttáid gáibádusa beassat ođđasit álggahit boazodoalu iežaset ovddeš guovllus, mas masse ráđđejumi 1929:s. Sihke boazodoallohálddahus ja duopmostuolut nannejedje ahte daid nuortalaččain/golttáin lea vuoigatvuohta boazodollui, gč. NOU 1997: 4 čuokkis 7.7.2. Sii eai leat almmatge dássážii ožžon ođđasit álggahit árbevirolaš boazodoalu dálá hámis, go eai leat leamaš guoros doalloovttadagat dán guovllus. Nuortalaččaid/golttáid beales lea leamaš sávahahtti álgit uhcit turistavuođđuduvvon boazodoalu. Jus diekkár doaimma ii sáhte heivehit boazodoallolága dábálaš vuogádahkii, mas gáibiduvvo omd. siidaoassi (boazodoalloovttadaga sadjái lea ođđa boazodoallolágas boahtán siidaoassi) lea laga § 9 goalmmát lađđasa vuođul vejolaš sierralobi addit. Sierralohpi eaktuda ahte leat erenomáš sivat, ja mearridanváldi gullá boazodoallostivrii.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi čujuhii nuppi oasseárvalusastis (NOU 1997: 4) nuortalaččaid ere­nomáš uhkiduvvon ja heajos dili ja meannudii máŋga árvalusa mat leat vuođustuvvon dárbui bisuhit ja ovddidit dan rievddalmas nuortasámi kultuvrra. Od.prp. nr. 53 (2002 – 2003) finnmárk-kulága birra ságaškuššojuvvo áššiid birra, muhto loahppacealkka lei ahte eai galgga sierra doaibmabijut dasa. Ođđa boazodoalloláhka dohkkehuvvui 2007 giđa. Das eai leat nuortalaččaid boazodollui biddjon duvdosat.

Luossabivdu lea dál turisttaid bivddu vuođul, ja boahtu juogaduvvo daid gaskkas guđet leat «Neidenelvens fiskefellesskap» (Njávdanjoga bivdoovt-tastusa) miellahtut. árbevirolaš nuortalaš/skoaltalaš vihildannuohttebivdu (livjelakfisket) lea dál šaddan oktasašbivdun sidjiide guđet oamastit ja dikšot eatnamiid Njávdánleagis. Dán bivdima sálaš, ja turisttaide bivdogoarttaid vuovdindienas, juogaduvvo miellahtuid gaskkas.

Govus 3.2 Livjelakbivdu Njávdámis

Gáldu: Heide B. Andersen, Nordlándda fylkkasuohkan

Finnmárkkulága § 28 bokte lea Stuorradiggi mearridan galgat ráhkadit ođđa láhkaásahusaid Njávdančázádaga bivdohálddašeapmái. Njávdánčázádaga hálddašeapmi lea vuolgán šiehtadusas mii Norggas lea Suomain. Finnmárkolága 4 kap. ja Stuorradikki mearrádus Deanu- ja Njávdančázádaga ektui ahte báikeolbmuin leat sierra vuoigatvuođat bivdui lága, áiggiid čađa geavahusa ja báikkálaš vieru vuođul, leat čujuheaddjin ráđđehusa barggus. Stuorradikki mearrádusas čuožžu dasto ahte Gonagas láhkaásahusa bokte sáhttá addit dárkilat njuolggadusaid hálddaseami ja bivdima birra. Ođđa njuolggadusat galget láhčit dili báikkálaš, vuoigatvuođavuođđuduvvon guollevaljiid hálddašeapmái dan mielde mii lea bivddu ektui šiehtaduvvon Suomain.

Eará sámi guovlluin leat buorit vásáhusat ovttasbargat iešguđet almmolaš ásahusaiguin, nannen dihtii sámi giela ja kultuvrra dan guovllus. Nuortalaš/skoaltalaš guovllus orrot buorit vejolaš-vuođat ovttasbargat Finnmárkku fylkkagielddain, Mátta-Várjjaga gielddain ja Sámedikkiin. Lea dehálaš ahte dát bargu lea ovttas nuortalaččai-guin/skoaltalaččaiguin ja sin organisašuvnnaiguin. Lassin kultur- ja giellabargguide, lea dehálaš oai-dnit vejolašvuođaid ovddidit ealahusaid mat leat nuortalaš/skoaltalaš kultuvrra vuođul, dás maid mátkeealáhusdoaimmat.