3.2.2 Nuortalaš/golttáid ealáhusat
1970-logu loahpageahčen
geigejedje nuortalaččat/ golttáid gáibádusa
beassat ođđasit álggahit
boazodoalu iežaset ovddeš guovllus,
mas masse ráđđejumi 1929:s.
Sihke boazodoallohálddahus
ja duopmostuolut nannejedje ahte daid nuortalaččain/golttáin
lea vuoigatvuohta boazodollui, gč.
NOU 1997: 4 čuokkis 7.7.2.
Sii eai leat almmatge dássážii ožžon
ođđasit álggahit árbevirolaš boazodoalu
dálá hámis,
go eai leat leamaš guoros
doalloovttadagat dán guovllus.
Nuortalaččaid/golttáid
beales lea leamaš sávahahtti álgit
uhcit turistavuođđuduvvon
boazodoalu. Jus diekkár
doaimma ii sáhte heivehit
boazodoallolága dábálaš vuogádahkii,
mas gáibiduvvo omd. siidaoassi
(boazodoalloovttadaga sadjái
lea ođđa
boazodoallolágas boahtán siidaoassi)
lea laga § 9 goalmmát lađđasa
vuođul vejolaš sierralobi
addit. Sierralohpi eaktuda ahte leat erenomáš sivat,
ja mearridanváldi gullá boazodoallostivrii.
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi čujuhii
nuppi oasseárvalusastis
(NOU 1997: 4) nuortalaččaid
erenomáš uhkiduvvon
ja heajos dili ja meannudii máŋga árvalusa
mat leat vuođustuvvon dárbui
bisuhit ja ovddidit dan rievddalmas nuortasámi
kultuvrra. Od.prp. nr. 53 (2002 – 2003)
finnmárk-kulága
birra ságaškuššojuvvo áššiid
birra, muhto loahppacealkka lei ahte eai galgga sierra doaibmabijut
dasa. Ođđa
boazodoalloláhka dohkkehuvvui
2007 giđa. Das eai leat
nuortalaččaid
boazodollui biddjon duvdosat.
Luossabivdu lea dál turisttaid
bivddu vuođul, ja boahtu
juogaduvvo daid gaskkas guđet
leat «Neidenelvens fiskefellesskap» (Njávdanjoga
bivdoovt-tastusa) miellahtut. árbevirolaš nuortalaš/skoaltalaš vihildannuohttebivdu
(livjelakfisket) lea dál šaddan
oktasašbivdun sidjiide guđet
oamastit ja dikšot eatnamiid Njávdánleagis.
Dán bivdima sálaš,
ja turisttaide bivdogoarttaid vuovdindienas, juogaduvvo miellahtuid
gaskkas.
Govus 3.2 Livjelakbivdu Njávdámis
Gáldu: Heide B. Andersen, Nordlándda
fylkkasuohkan
Finnmárkkulága § 28
bokte lea Stuorradiggi mearridan galgat ráhkadit ođđa
láhkaásahusaid Njávdančázádaga bivdohálddašeapmái. Njávdánčázádaga hálddašeapmi
lea vuolgán šiehtadusas
mii Norggas lea Suomain. Finnmárkolága
4 kap. ja Stuorradikki mearrádus
Deanu- ja Njávdančázádaga
ektui ahte báikeolbmuin
leat sierra vuoigatvuođat bivdui
lága, áiggiid čađa
geavahusa ja báikkálaš vieru
vuođul, leat čujuheaddjin
ráđđehusa barggus.
Stuorradikki mearrádusas čuožžu
dasto ahte Gonagas láhkaásahusa
bokte sáhttá addit dárkilat
njuolggadusaid hálddaseami
ja bivdima birra. Ođđa
njuolggadusat galget láhčit
dili báikkálaš,
vuoigatvuođavuođđuduvvon
guollevaljiid hálddašeapmái
dan mielde mii lea bivddu ektui šiehtaduvvon
Suomain.
Eará sámi
guovlluin leat buorit vásáhusat
ovttasbargat iešguđet almmolaš ásahusaiguin,
nannen dihtii sámi giela
ja kultuvrra dan guovllus. Nuortalaš/skoaltalaš guovllus
orrot buorit vejolaš-vuođat
ovttasbargat Finnmárkku
fylkkagielddain, Mátta-Várjjaga
gielddain ja Sámedikkiin.
Lea dehálaš ahte
dát bargu lea ovttas nuortalaččai-guin/skoaltalaččaiguin
ja sin organisašuvnnaiguin.
Lassin kultur- ja giellabargguide, lea dehálaš oai-dnit
vejolašvuođaid ovddidit
ealahusaid mat leat nuortalaš/skoaltalaš kultuvrra
vuođul, dás
maid mátkeealáhusdoaimmat.
