Sámepolitihkka

4.2 Dáruiduhttimis ealáskahttimii

Dáruiduhttinpolitihkka lei dovddus Norgga politihkas 1880-logu rájes ja lei nanus erenomážit birrasii 1900. Dát bisui ideologiijan gitta olu maŋŋelii soađi.

Dáruiduhttima vuođđun lei sosiáladarwinisma. Dát ideologiija bearihii ahte sámeálbmot lei bázahallan álbmot, mii ii nákce ahtanuššat jus dat ii sutta oktii dáža servodahkii, ja šatta dážan.

Hálddašandoaibma lei guovddážis sápmelaččaid dáruiduhttimis. Dát vuhttui giellapolitihkas, muhto eará lágain ja hálddašeamisge. Dáruiduhttin laktojuvvui vel sihkkarvuođapolitihkalaš doaibmabijuiguin.

Dáruiduhttinjurdda ciekkai sihke ámmátolbmuid ja intellektuála olbmuid gaskii. Skuvlla, dearvvasvuođadoaimmaid, girku ja báikkálaš eiseválddiid bokte dovde báikegottiin sihke sápmelaččat ja dážat ahte buohkat badjilgehčče sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. Norgga servodaga huksema oktavuođas adnui sámevuohta boaresáigásažžan, áigahažžan ja joavdelassan. Dalle bohciidedje unohis ovdagáttut sápmelaččaid birra, ja sápmelaččaid vealaheapmi šattai ollugiidda árgabeaivin. Dát lea garrasit čuohcan sihke ovttaskas sápmelažžii ja olles sámi servodahkii.

Máŋgga guovllus dagahii dáruiduhttinpolitihkkaproseassa identitehtamolsašumi sihke ovttaskas olbmuin, bearrašiin ja báikegottiin. Okta ovda­mearka boahtá ovdan Ivar Bjørklund girjjis Fjordfolket i Kvænangen 1 mas olmmošlohkamat čájehit ahte sápmelaččaid oassi gielddas 1930 rájes 1950 rádjai njiejai 863 olbmos (gieldda ássiin 44 pst.) viđa olbmui.

Muhtin guovlluin lea sámi giella ja kultuvra leamaš nanus, vaikke leage leamaš dáruiduhttinpolitihkka. Máŋgga guovllus, main dáruiduhttin ciekkai ja main sámi identitehta buori muddui lei jávkan álmmolašvuođas, leat maŋimuš logejagiid oaidnán doaibmi ealáskahttima. Báikkálaš sámi fámut leat čoagganan ealáskahttin dihtii kultuvrra ja giela ja defineren dihtii sámevuođa báikkálaš vásáhusa oktavuođas. Boares gáktetevnnegiid leat burgán ja báikkálaš sámi historjá lea deattuhuvvon. Hirbmat ollu lea vel bargojuvvon báikkálaš sámi báikenamaid čohkkemiin.

Sámi mánáidgárddit ja sámegieloahpahus vuođđo- ja joatkkaskuvllain lea dehálaš sámi identitehta nannemis báikegottiin. Giellakurssaid lágideapmi lea dehálaš vuoruheapmi sámegiela ealáskahttimis. Sámi giellaguovddážat, kulturviesut ja museat leat šaddan dehálaš čoahkkananbáikin, gos ovttas sáhttá sámegiela ja -kultuvrra doaimmahit ja nie nannet sámi identitehta. Máhttolokten-sámegiella sámi oahppoplánaid leat Sámediggi ja Máhttodepartemeanta ovttas ráhkadan, ja dát bidjá šaddi bulvii sámi identitehta vuođu. Sámedikki vuođđudeapmi ja sámi ásahusaid ásaheapmi lea sámi servodagas ođđaáigásaš infrastruktuvra.

Sámi identitehtaovdáneami eavttut leat maŋimuš logejagiid hui garrasit nuppástuhtton stáhta sámepolitihka mielde. Go sápmelaččain lea stáhtus loktejuvvon servodagas, lágaid, njuolg­gadusaid ja ortnegiid bokte mat nannejit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima, de lea Norggas buorránan dábálaš áddejupmi ja dihtomiela-lašvuohta sápmelaččaid ektui. Sámi dáiddárat ja kulturbargit leat bargguideaset bokte nannen sámi identitehta ja iešáddejumi, seammás go álbmot muđui lea oahpásmuvvan sámi kultuvrrain. Dát lea máŋgga bajásšaddi sápmelažžii nanosmahttán gullevašvuođa iežas gillii ja kultuvrii, ja rámi ja dihtomielalašvuođa ahte duođaid gullá sámi servodah­kii. Sámi ásahusaid huksen báikegottiin lea nannen sápmelaččaid leahkima ja báikegullevašvuođa sámi servodahkii. Dát lea dagahan ahte dađi eanebut leat jorgalan fas iežaset sámi identitehtii, ja ahte dađis eanet mánát bajásšaddet diehttelas sámi identitehtain.

Muhtin guovlluin bajásšaddet dál sámenuorat dakkár servodagas mas sámi kultuvras ja gielas lea áibbas eará stáhtus go dalle go váhnenbuolva bajásšattai. Nuorat guđiin lea nana gielalaš ja kultuvrralaš sámi gealbu, leat sámevuođaset defineren luvvosat eaige nu gitta politihkas go vánhnenbuolvva áigge. Máŋga nuorra sápmelačča dovdet alddiset leat seagáš identitehta, sihke dáru ja sámi – ja soaitá kvena dahje suomage. Globaliseren mielddisbuktá ahte máŋgga sápmelaččas leat váhnemat guđet leat eará máilmmeosiin eret. Máŋgasiin lea gielalaš ja kultuvrralaš gealbu, man geažil sáhttet oassálastit ovttas moanaid čearddalaš ja kultuvrralaš oktavuođain. Máŋggas dovdet dán seagáš identitehta givrodahkan ja ovdamunnin. Guhte identitehta boahtá oidnosii lea dávjá sierranas dilálašvuođa duohken.

Sámi kultuvrra ealáskahttin ja čalmmustahttin lea bohciidahttán digaštallamiid muhtin báikegottiin, ja muhtin báikkálaš fámut leat vuostálastán sámi kultuvrra ja dan mii gulašii sámi identitehtii. Muhtimin leat sii vuostálastojuvvon guđet áiggošedje ruovttoluotta sámevuođaset ja dan oi­dnosii oažžut. Dát sáhttá dovdot dego bearraša luoddaneapmin, go okta dahje máŋgasat bearrašis mahkáš leat dieđihan iežaset sámi jienastuslohkui, dahje leat earáide dovddahan sámevuođaset.

Ovdamearkan dasa mo čuohcá go báikegottiid garrasit ealáskahttá, sáhttit oaidnit Gáivuona gielddas Romssa fylkkas. Gáivuotna gullá sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguvlui (1992 rájes), Sámi ovddidanfoandda doaibmaguvlui (oassi gielddas 1983 rájes, olles gielda 1998 rájes), ja fállá vuođđooahpahusa Máhttolokten-sámegiela mielde (2006 rájes). ája sámi guovddáš lea Gáivuonas, gielddas lea sámi giellaguovddáš, ja jahkásaččat lágiduvvo Riddu-Riđđu eamiálbmotfestivála Gáivuonas. ája sámi guovddážis leat sámi girjerádjofálaldagat, ja Sámedikkis ja NRK Sámi Radios leat kantuvrrat dáppe. Manndalen Husflidslag doallá kurssaid duojis ja gáktegoarrumis. Olmmáivákki mánáidgárddis lea sierra sámegielossodat. Sámegiela ja -kultuvrra ealáskahttin Gáivuonas lea leamaš dehálaš mearrasámi identitehta nannemii.

Gáivuona gieldda lahttudeapmi sámegiela hálddašanguvlui bohciidahtii gielddas digaštallamiid. Báikegottis leat máŋggas dovdan ahte lea leamaš váttis go báikegotti sámi identitehtii lea ná garrasit giddejuvvon fuomášupmi. Dán geažil šadde belohahkii garra reakšuvnnat go gielda šattai sámelága giellanjuolggadusaid hálddašan-guovllu oassin ja vel dat go Gáivuona vuođđoskuvllas lea oahpahus sámi oahppoplána mielde.

Gáivuonas oinniimet ahte báikegottis nogai polariseren dađis go sámevuohta cieggagođii báikki politihkkii. Dát boahtá ovdan Gáivuona sámepolitihkalaš doaibmabijuid árvvoštallamis maid NORUT lea dahkan 2004:s 2. Sámi bealli bái­kegottis buvtteha sihke ekonomalaš ja kultuvrralaš resurssaid mat leat buohkaide ávkin.

Snoasa gielda lahttuduvvui, lullisámi guovllu vuosttaš gieldan, ođđajagimánu 1. b. 2008 sámegiela hálddašanguvlui. Snoasa gieldda lahttu­deapmi lea dehálaš doaibmabidju lullisámegiela nan­nemis. Gielda ja Davvi-Trøndelága fylkkagielda leat jo álggahan máŋga doaibmabiju dusten dihtii daid bargguid ja vuordámušaid maid lahttudeapmi mielddisbuktá, ovdamearkka dihtii leat máŋggalágan dieđut jorgaluvvon lullisámegillii, leat ráhka­deamen lullisámi siidduid gieldda neahttasiidduin ja leat galbemin lullisámegillii. Dasto lea álggahuvvon ovttasbargoprošeakta gaskal gieldda, fylkkagieldda, Saemien Sijte, boazodoalloealáhusa, Åarjel-Saemiej Skuvle ja Snoasa gieldda váhnenlávdegotti. Prošeavtta mandáhtan lea hukset Snoasa guovttegielat gieldan, čalmmustahttit ja ealáskahttit lullisámi giela ja kultuvrra ja ovddidit doaibmi guovttegielatvuođa Snoasas ja Davvi-Trøndelágas. Prošeakta galgá vel nannet lullisámi giela ja kultuvrra olles lullisámi guovllus.

Dákkár báikkálaš proseassat ja daid vuolgga bidjet meriid dálá sámi identitehtahálddašeapmái, sihke sápmelaččaid ja muđui álbmoga ektui. Dihtomielalašvuohta dán birra lea dehálaš sámepolitih-ka nannemis, sihke našunálalaččat ja iešguđet sámi regiovnnain ja báikegottiin.

Vaikke máŋgga guovllus mannáge ovddasguvlui, de ii sáhte čiehkat ahte historjjálaš traummat leat kollektiivva dihtomielalašvuođa oassi ja báidnet dan mo olmmoš ádde iežas sihke servodagas ja sámi servodaga ovttaskas olmmožin.