Sámepolitihkka

9.1.2 Sámedikki rolla dearvvašvuođapolitihka hábmemis

Sámediggi lea stáhta eiseválddiid guovddáš ságastallanbealli go lea sáhka politihkkahábmemis ja sin hárrái geain lea ovddasvástádus bálvalusaid fállat sámi álbmogii. Ráđđádallanšiehtadus gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki guoská maid dearvvašvuođapolitihkalaš suorgái.

Sámediggi evttoha sámi birrasiin evttohasaid dearvvašvuođaásahusaid stivrraide. Sámediggi iežas rolla bokte dán suorggis sáhttá dagahit ahte guovllu dearvvašvuođaásahusat fuolahit ovttasdássásaš ja olámuttot spesialistadearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii. Leat ásahan ovttasbargoorgána gaskal Sámedikki ja guovllu dear­v-vašvuođaásahusaid. Davvi Dearvvašvuohta Finnmárkku Dearvvašvuođa ja Sámedikki bokte lea eanemus konkrehta ovttasbargu.

Iešguđetlágan fága organisašuvnnat/ásahusat bivdet maid Sámedikki nammadit áirasiid fágaráđiide, stivrraide ja stivrajoavkkuid miellahttun mat galget ovddastit ja vuhtii váldit sámi beroštumiid. Nu leat dat áirasat deaŧalaš eavttuidaddit ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosialpolitihkas.

Daid doarjjaruđaid bokte maid juhket báikkálaš prošeavttaide fylkkagielddain ja gielddain lea maid Sámedikkis váikkuhanvejolašvuohta dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusas sámi álbmogii.

Sámediggi lea maŋimus jagiid ožžon measta 6 milj. ruvnno juohke jagi iežaset dearvvašvuođa- ja fuollasuorggi bargui. Daidda prošeaktaruđaide maid Sámediggi lea juolludan heivehit dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid sámi álbmogii lea duogážin NOUs 1995:6 Plan for helse- og sosialtjenester for den samiske befolkning. NOU dagai oainnusin ahte sámi dearvvašvuođa vuostáiváldiin ja Norgga dearvvašvuođabálvalusas ledje stuora hástalusat go galge guđetguimmiideaset ipmirdit. Dan barggu čuovvoledje Stoltenberg I-ráđđehusa doaibmaplánas. Máŋggabealatvuohta ja ovttadássásašvuohta.Dan doaibmaplána mielde čuvvo prošeaktaruđat maiguin sáhtte bidjat johtui muhtin doaibmabijuid plánas. Sámediggi lea mearridan njuolggadusaid prošeaktaruđaid ektui ja daid njuolggadusaid mielde, de mearrida Sámediggeráđđi juohke jagi makkár nannensurggiide ­bidjet ruđaid. Go meannudit ohcamušaid, de deattuhit nannet doaimmaid viidát geográfalaččat ja ahte galget doarjut iešguđet fágasurggiid dearvvašvuođa- ja sosialsuorggis. Juolluduvvon prošeaktaruđat maŋemus jagiid leat čadnojuvvon dakkár surggiide go:

• áhpehisvuohta, riegádahttin ja mánnaoažžun-fuolla.

• Nuorat ja gárrenvuohta.

• Dearvvašvuođabálvalusaid heiveheapmi sámi álbmogii.

• Dulkonbálvalusaid ráhkadeapmi sámi álbmogii mas deattuhuvvo dearvvašvuođabálvalus.

• Boarásnuvvan ja boarisvuođafuolla mas erenoamážit gehččet demeansafuola.

Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa 11. čuoggá.