Dás don leat: Bargodepartemeanta < Dokumeanttat < Proposišuvnnat ja dieđáhusat < Dieđáhusat Stuorradiggái < 11 Vuođđooahpahus < 12.2 Sámegiella vuođđooahpa... < 12.2.2 Sámi joatkkaoahpahus

St.dieđ. nr. 28 (2007-2008)

Sámepolitihkka

Bláđe dokumeanttas: < 12.2.1 Sámegiela vuođđooahpahus | 12.2.3 Sámegiella rávisolbmuide... > | Ovdasiidu

12.2.2 Sámi joatkkaoahpahus

Sápmelaččain geat leat čađaheamen joatkkaoahpahusa lea vuoigatvuohta oažžut sámegiela oahpahusa, gč. oahpahuslága § 6 – 3. Sihkkarastin dihtii ahte sámegielat oahppit/oahpahallit joatkkaoahpahusas ožžot dan oahpu maid sis lea vuoigatvuohta oažžut, addojuvvojit sierra doarjagat dien ohppui. 2007 giđa ledje 285 oahppi/oahpahalli joatkkaoahpahusas geaid vuođul addojuvvui sámegiel oahppodoarjja 1. Dat lea hui veaháš njiedjan 2006 rájes, go ledje 305 oahppi ja 5 fágaoahppi mat ledje doarjjajuohkimii vuođđun.

Sámegiel oahpahus addojuvvo čieža joatkka­skuvllas ja golmma priváhta skuvllas. Eanaš oahppit/fágaoahppit leat Finnmárkkus (139) ja Romssas (92). Oslos ledje 2007:s golmmas ja Akershusas okta oahppi/fágaoahppi geain lei sámegieloahpahus. Nordlánddas ledje oktiibuot 38 geain lei sámegiel oahpahus. Sin gaskkas ledje 11 geain lei julevsámegiel oahppu, 23 davvisámegiel ja njealjis geain lei lullisámegiel oahpahus. Hedmárkkus, Lulli-Trøndelágas ja Davvi-Trøndelágas addojuvvui lullisamegillii oahppu. Namuhuvvon fylkkain ledje guokte, guokte ja gávcci oahppi.

Govus 12.3 Joatkkaskuvllaid sámegiela A; oahpahus

Govus 12.3 Joatkkaskuvllaid sámegiela oahpahus

Departementii eai leat boahtán dieđut mat muitalivčče ahte oahppit eai oaččo dan sámegiel oahpu joatkkaskuvllain maid sis lea riekti oažžut, muhto leat boahtán dieđut mat muitalit ahte muhtun guovl­luin leat stuora hástalusat čadnon dasa movt organiseret buori ja heivehuvvon oahppofálaldaga. Sivvan dasa leat beare moadde oahppi ja unnán oahppan oahpaheaddjit.

Tabealla 12.3 Stáhta sámi joatkkaskuvllaid ohppiid lohku

Fálaldagat skuvlajagis 2007/2008Sámi jtk.skuvla ja boazodoalloskuvlaSámi jtk.skuvla Kárášjogas
Sámegiella vuosttašgiellan,6844
Sámegiella nubbigiellan, dássi 2 ja 3740
Sámegiella vuosttašgiellan, R94 mielde1312
Sámegiella vierisgiellan2
Oktiibuot8898

Gáldu: Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla Guovdageainnus ja Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas. Buot oahppit ožžo oahpu davvisámegillii.

Dilli orru leamen nu ahte šaddá eanet ja eanet beroštupmi sámegielohppui, erenoamážit riddo­guovlluin, gos dađistaga eanebut válljejit sámegiela nubbigiellan. Lea dehálaš doaimmahit doarvái dieđuid ohppiide, váhnemiidda ja skuvlaoamasteddjiide, vai buohkat ožžot dihtosii makkár vuoigatvuođat ja ortnegat leat gávdnamis, ja movt daid áimmahuššat. Go šaddagoahtá eanet beroštupmi válljet sámegiel oahpahusa, de gáibidišgohtet maid dađistaga buoret fálaldagaid. Departemeanta áigu ge ain čuovvut ovdáneami ja gozihit ahte addojuvvojit fálaldagat ohppiid vuoigatvuođaid mielde.

12.2.2.1 Stáhta sámi joatkkaskuvllat

Stáhta sámi joatkkaskuvllat, Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoallo­skuvla Guovdageainnus, ásahuvvojedje ja bohte johtui dan áiggi go stáhta rievdadišgođii iežas sámepolitihka. álbmogii badjánii fuomášupmi ahte lea dárbu láhčit oahppofálaldagaid nu ahte dain vuhtiiváldá maid sámegiela ja kultuvrra. Stáhta sámi joatk-kaskuvllain lea ge dehálaš sadji dan barggus ahte deavdit álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid.

Golggotmánu 13. beaivvi 2006 ledje 221 oahppi 2 dien guovtti stáhta sámi joatkkaskuvllain, gos ožžot oahpu davvisámegillii vuosttaš- ja nubbigiellan ja amasgiellan.

Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas fállá maid gáiddusoahpahusa davvisámegillii. Dasa lassin leat skuvllain ollu eará fálaldagat lohkanráhkkanahtti oahpahusas ja ámmatfágain.

Kvalvik-lávdegoddi čielggadii 2002:s dien guovtti stáhta sámi joatkkaskuvlla hálddašanovddasvástádusa, ja evttohii sirdit ovddasvástádusa Sámediggái. Gulaskuddancealkámušaid ja goappešüd beliid ođđa ságastallamiid vuođul, nammadii departemeanta 2006:s bargojoavk­ku guorahallat ášši viidáseappot. Joavkkus leamaš mielde ovddasteaddjit Sámedikkis, Oahpahusdirektoráhtas ja Máhttodepartemeanttas. Raporttas daddjo earet eará: «Ollislaš árvvoštallama vuođul […] evttoha bargojoavku ahte sámi joatkkaskuvllaid hálddašeapmi sirdojuvvo fylkka­suohkanii[…].» 3 áššiin galgat viidáseappot bargat ovttasráđiid Sámedikkiin.

Sámedikki mearrádusain oaidná ahte leat bivdán Sámediggeráđi čielggadit dakkár hálddašanmálle gos Sámediggi lea stáhta sámi joatk­kaskuvllaid hálddašanorgána, ja ahte ásahuvvošii sierra orgána Sámedikki hálddahussii mii galgá bargat sámi skuvla- ja oahpahusgažaldagaiguin. Dassážiigo diet gažaldagat leat čielggaduvvon ja dassážiigo Sámediggi lea gárvvis badjelasas váldit skuvllaid hálddašeami, de cealká Sámediggi ahte stáhta sámi joatkkaskuvllat ain bissot Oahpahusdirektoráhta vuolde. Sámediggeráđđi áigu álggahit ráđđádallamiid Máhttodepartemeanttain dáid gažaldagain.

Lassin dasa ahte áššis galgá ráđđádallat Sáme­dikkiin, de áigu Máhttodepartemeanta maid oažžut mielde Finnmárkku fylkamánne ja Finnmákku fylk-kasuohkana, geahčadit movt stáhta sámi joatkka­skuvllaid hálddašanovddasvástádusa buoremusat galggašii áimmahuššat.

1

Gáldu: Oahpahusdirektoráhtta
2

Gáldu: Bargojoavkku raporta: Stáhta sámi joatkkaskuvllat – boahtteáiggi hálddašanovddasvástádusa guorahallan. Geassemánnu 2007. Raporttas earuhit gaskal ollesáiggi kurssiid (195) ja oasseáiggi kurssiid ohppiid (26).
3

Stáhta sámi joatkkaskuvllat – boahtteáiggi hálddašanovddasvástádusa guorahallan. Raporta bargojoavkkus mas ledje mielde lahtut Máhttodepartemeanttas, Sámedikkis ja Oahpahusdirektoráhtas. Geassemánnu 2007
Bláđe dokumeanttas: < 12.2.1 Sámegiela vuođđooahpahus | 12.2.3 Sámegiella rávisolbmuide... > | Ovdasiidu