Sámepolitihkka

14.2 Kultturdovddahemiid ja vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleapmi

14.2.1 Sámi kulturdovddahemiid dahkkivuoigatvuođaid suodjaleapmi

Sámi kulturdovddaheamit leat suodjaluvvon vuoigŋadaguslága vuođul jus dat leat «vuoigŋadahkosat», dat mearkkaša jus dat leat dahkkojuvvon iehčanas ávdnejeaddji vuoigŋanávccaiguin. Vuoigŋadagusláhka addá vuoigŋadahkkái okto­vuoigatvuođa máŋget dahkosa, ja dan almmuhit (dainna loaiddastit, bidjat dan internehttii). Vuoigŋadaguslágas čuovvu maiddái ahte go dagus geavahuvvo, de galgá vuoigŋadahkki namma boahtit ovdan, ja ahte dahkosa galgá gieđahallat gudnejahttimiin.

Sámi dahkosiid ektui fertejit vuoigatvuođat dulkojuvvot sámi árbevirrui: Lága mielde lea son guhte lea vuoigŋadahkki maiddái dahkosa eaiggát. Sámi riekteárbevieru mielde lea son gean juiget luođis, luođi «eaiggát», ja son dat ferte addit lobi dan geavahit eara láhkai go dušše juoigat dan. Dalle orru leamen lunddolaš dulkot vuoigŋadaguslága nu ahte dan gean luođis juiget, dego livččii ožžon vuoigatvuođaid iežas luohtái.

Lea sierra sámi vuoigatvuođalašorganisašuvdna, Sámikopiija, mas lea kontuvra Kárášjogas.

14.2.2 Riikkaidgaskasaš bargu árbevirolaš kulturdovddahemiid ja árbedieđu suodjaleami birra WIPOs

árbediehtu ja kulturdovddaheamit leat sámi kultuvrra ja identitehta dehálaš oasit. árbevirolaš kulturdovddaheamit sáhttet leat juoigan, muitalančehppodat ja duodji. Muhtun árbevirolaš kulturdovddahemiid suodjala vuoigŋadagusláhka (mii gusto 70 jagi maŋŋágo vuoigŋadahkki lea jápmán), eará kulturdovddaheamit fas leat suodjalusa haga, ja dat gullet sámi kultuvrra oktasašárbái. Gealddut ja riiddut sáhttet bohciidit go iešguđetlágan fámut háliidit sámi kulturárbbi osiid ja sámi árbedieđu jorahit gávpin.

Jagi 2000 ásahii organisašuvdna WIPO (World Intellectual Property Organization) lávdegotti mii galggai čielggadit genehtalaš resurssaide, árbedihtui ja folklorii (árbevirolaš kulturdovddahe­miide) guoski gažaldagaid (GRTKF). Lávdegotti ásahedje dannego máŋga riiddu čuožžiledje geavahan- ja gávpevuoigatvuođaid geažil genehtalaš resurssaide, árbedieđuide ja folklorii/árbevirolaš kulturdovddahemiide.

Sihke Norga ja sámi organisašuvnnat (Sámiráđđi ja Sámikopiija) oassálastet árjjalaččat lávdegotti bargui. Lávdegotti barggus leat leamaš viehka garra vuostálasvuođat gaskal ovddádusriikkaid ja industriijariikkaid, seammás go álgoál­bmotorganisašuvnnat leat leamaš duhtameahttumat ovdáneami njoahcivuođa geažil. Norga lea geahččalan doaibmat soabaheaddjin, ja lea earret eará lágidan seminára válljejuvvon oassálastiiguin jagi 2006 ja lea buktán konkrehta kompromissaevttohusaid lávdegottis. Ain lea eahpečielggas mii šaddá lávdegotti barggu boađusin. Lea ráhkaduvvon teakstaevttohus sihke árbedieđu ja árbevirolaš kulturdovddahemiid/folklora rievttálaš suodja­leapmái, muhto miessemánus 2008 lea ain sierramielalašvuohta das galget go ollenge addit riikkaidgaskasaš geatnegahtti njuolggadusaid dahje rávvemiid.

Dattetge lea bargu leamaš ávkkálaš váttisvuođaid kártema ja čielggadeami oktavuođas. Lávdegoddi váikkuha maiddái eanet riikkaidgaskasaš diđolašvuhtii ja diehtojuohkimii stáhtaid ja regiuvnnaid sierranas čovdosiid birra das mo galggašii suodjalit árbedieđu ja kulturdovddahemiid.

14.2.3 UNESCO-konvenšuvdna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra ja UNESCO-konvenšuvdna šláddjiivuođa ja kulturdovddahemiid suodjaleami ja ovddideami várás

Stuorradiggi mearridii juovlamánus 2006 ahte Norga galgá vuolláičállit guokte UNESCO-konvenšuvnna – Konvenšuvnna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra (Sd.prp. 73 (2005 – 2006)) ja Konvenšuvnna šláddjiivuođa ja kulturdovddahemiid suodjaleami ja ovddideami várás (Sd.prp. nr. 76 (2005 – 2006)) mat leat dehálaččat árbedieđu hárrái. Guktot konvenšuvnnat doaibmagohte Norggas cuoŋománu 17. beaivvi 2007.

Konvenšuvnnaid vuolláičállima oktavuođas lea guktuid konvenšuvnnaid dáfus leamaš erenoamáš dehálaš čalmmustit Norgga álgoálbmogiid ja nationála unnitloguid árvvoštaladettiin ollašuhttá go Norga konvenšuvnna gáibádusaid. Goappašiid konvenšuvnnain válddahallojuvvojit álgoálbmogiid kulturdilit nu ahte dat addá buori vuođu ovddidit kulturpolitihkalaš doaibmabijuid erenoamážit sámi álbmoga dárbbuid ektui.

Konvenšuvnnas vuoiŋŋalaš kulturárbbihárrái lei oktavuohta álgoálbmogiidda ja nationála unnitloguide guovddážis máŋgga gulaskuddancealkis. Earret eará čujuhuvvui ahte lea stuorát dárbu suodja­lit sámiid ja nationála unnitloguid vuoiŋŋalaš kulturárbbi go earáid vuoiŋŋalaš kulturárbbi. Mii guoská sámi diliide, namahuvvojedje Sámi arkiiva ja sámi dávvirvuorkkát sámi njálmmálaš árbeáv­dnasiid vejolaš diehtočohkkejeaddjin ja diehtovurkkodeaddjin. Daddjojuvvui dat ge ahte sáme­giella galgá eambbo geavahuvvošgoahtit dán barggus. Dan lassin deattuhuvvui ahte eambbo galggašii vuhtiiváldit iešguđetlágan joavkkuid vuoigatvuođa hálddašit iežaset kultuvrra. Buot dát cealkámušat váldojuvvojit mielde Kultur- ja girkodepartemeantta viidáset bargui go dat čuovvola ­vuoiŋŋalaš kulturárbbi konvenšuvnna vuolláičállima.

Konvenšuvdna kultuvrralaš šláddjiivuođa birra čalmmustahttá garrasit ahte kulturdovddahemiid suodjaleapmi ja ovddideapmi sisttisdoallá buot kultuvrraid ovttadássasašvuođa dohkkeheami ja buot kultuvrraid árvvus atnima, ja dát guoská earret eará álgoálbmogiid kultuvrraide. Konvenšuvnna vuolláičállimiin dovddastit oasehasat árbedieđuid mávssolašvuođa vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš riggodatgáldun, ja ahte dát diehtu váikkuha positiivvalaččat ceavzilis ovdáneapmái, ja vel dasa ahte lea dárbu dán suodjalit ja ovddidit soahppevaš vugiid mielde. Konvenšuvdna čalmmusta maiddái man dehálaš kultuvrraid eallinvuoibmi lea buohkaide, ja álgoálbmogiidda ge, nu go dat dovddahuvvo sin friddjavuođas ávdnet, gaskkustit ja gilvit sin árbevirolaš kulturdovddahemiid ja go dan besset dahkat de váikkuhit iežaset ovdáneapmái ge.