Sámepolitihkka

21.1.2 Sámi vuoigatvuođalávdegoddi II

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi fas nammaduvvui geassemánus 2001 ja galggai oppalaččat čielggadit «sámi álbmoga rievttálaš dili gažaldagaid eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođa ja hálddašeami ja geavaheami dáfus sámi geavahanguovlluin olggo­bealde Finnmárkku fylkka» (mandáhta 2.2 oassi). Dása gulai ahte lávdegoddi galggai earret eará čielggadit historjjálaš diliid ja árvvoštallat dárbbašuvvojitgo láhkanuppástusat.

Lávdegoddi ovdanbijai juovlamánu 2007 NOU 2007: 13 Ođđa sámivuoigatvuohta, mas leat moanat evttohusat ođđa lágaide ja dálá lágaid nuppástusaide. Seammás biddjui ovdan NOU 2007: 14 Samisk naturbruk og rettssituasjon fra Hedmark til Troms, mas leat máŋggalágan historjjálaš duogáščielggadeamit.

Čoahkis lávdegoddi evttoha ođđa lága mii lea vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduriggodagaide árbevirolaš sámi guovlluin Romssa rájes ja máttás kártema ja dohkkeheami birra.

Evttohus lea vuolggahuvvon dan miehtamis ahte go sihke sápmelaččat ja earát guhkesáiggi leat geavahan eatnamiid ja čáziid, de soitet sii leat oamastan alcceseaset vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduriggodagaide mat eai leat leamaš formála rievttálaččat dohkkehuvvon. Earret dan kommišuvnna mii galgá kártet dákkár vuoigatvuođaid, evttohuvvo vel cegget sierraduopmo­stuolu mii galgá mearridit vertniid dáid vuoigatvuođaid hárrái. Evttohus sulastahttá finnmárkkulága 5. kapihttala, ja lea ovddiduvvon vai devdojit stáhta geatnegasvuođat ILO-konvenšuvnna nr. 169 14 artihkkala mielde.

Ovcci miellahttosaš eanetlohku evttoha sirdit stáhta eatnamiid Nordlánddas ja Romssas, mat leat vádjit 30 000 km2, regionála almmolaš oamastan­searvái Hålogalandalmennega bokte. Dan ođđa oamastanorgána stivrras galget leat guokte miellahtu maid Sámediggi nammada, guokte Nordlándda fylkkadiggi ja guokte Romssa fylkkadiggi. Oamastanráđastallan galgá leat máŋggalágan láhkanannejuvvon gáržžidemiid duohken, sin ektui guđiin leat geavahanvuoigatvuođat Hålogalánddalmennega eatnamiin.

Hálddašanvuoigatvuohta oapmeguohtumii, mur­remii, bivdui ja guolástussii evttohuvvo biddjot gitta guđa regionála meahccestivrii. Dáin galget leat boazdoalu, eanadoalu ja bivdo-, guolástus- ja olgunastinberoštumiid áirasat. Dán regiovnna gielddat galget nammadit meahccestivrraid, muhto dat galget leat luvvosat sihke Hålogalánddaalmennega ja gielddaid ektui. Gustojeaddji oppalaš vuoigatvuohtamuddemat evttohuvvojit eanaš jotkojuvvot, muhto evttohuvvo láhkanannet vuoigavuođaid mat leat eanadoalloopmodagain.

Golmma miellahttosaš uhcitlohku evttoha viiddidit Hålogalandaalmennega stáhtaoamastuvvon guovlluide Mátta-Norggas, muhto nu ahte omastanorgána hálddaša meahccevuoigatvuođaidge. Evttohusa mielde nammadit Sámediggi ja guoskevaš fylkkadikkit goabbáge golbma stivralahtu.

Eará uhcitlohku (guokte miellahtu) evttohit joatkit stáhta eanaoamastemiin Nordlánddas ja Romssas. Sámi ja báikkálaš váikkuhus nannejuvvo regionála meahccestivrraid ceggemiin, main lea eanaš áššeráhkkaneaddji orgána doaibma.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea vel evttohan ođđa lága áššemeannudeami ja ráđđádallamiid birra dakkár doaimmaide, mat soitet dahkat mađđása árbevirolaš sámi guovlluid luondduvuđđui Norggas. Evttohusa lea olles lávdegoddi ovddidan. Dat konkretisere gustojeaddji prinsihpaid áššemeannudeapmái ja ráđđádallamiidda, gč. earret eará ILO-konvenšuvnna nr. 169 6.7. ja 15. artihkkala, go vihkkedallo álggahit doaimmaid mat soitet njuolga čuohcat guoski guovlluid geavahussii.

Evttohusa áigga lea sihkarastit sámi oassálastima mearridanproseassain dakkár áššiin, mat soitet leat mearkkašahttin sámi vuoigatvuođalaččaide ja beroštumiide. Bajitdási ulbmilin lea garvit ahte álggahuvvojit doaimmat mat soitet leat vuostá ál­bmotrievtti gáibádusa ahte galgá suodjalit sámi ávnnaslaš kultuvrra.

Lávdegoddi evttoha eará lágainge muhtin nuppástusaid. Earret eará evttohuvvojit dihto muddemat várrelágas vai boazodoalu vuoigatvuođat galget čalmmustahttot máttasámi guovlluid stáhtaalmennegiin. Dás evttohuvvo vel ahte dáid almennegiid várrestivrrat viiddiduvvojit viđa miellahtus čieža miellahttui, ja nu ahte boazodoallu ja eanadoallu goabbáge ožžot guokte miellahtu.

Boazodoallolága regelat buhtadusovddasvástádusa hárrái bohcco dagahan vahágiidda, evttohuvvojit nu guhkás go vejolaš leat buohtalasat dan mii gusto eará guohtonealliid dagahan vahágiidda. Dasa evttohuvvojit vel muhtin nuppástusat lága eaŋkilmearrádusaide vai čalmmustahtto ahte boazodoallovuoigatvuođas lea iehčanas riektevuođđu guhkesáiggi geavahusa geažil, doppe gos lea leamaš boazodoallu ovddeš áiggi rájes.

Dihto sierra áššemeannudan- ja ráđđádallanregelat leat vel evttohuvvon luonddugáhttenláhkii, báktedoaibmaláhkii ja plána- ja huksenláhkii.

Lávdegoddi ii leat evttohan makkárge njuolga nuppástusaid lágaide mearraguolástusa birra, muhto evttohuvvon oppalaš áššemeannudan- ja ráđđádallanregelat bohtet gal gustojupmái guolástusmuddemiin. Muđui leat biddjon ovdan sierranas nuppástusat ja doaimmat maid sáhtášii álggahit vai nannešii riddo- ja vuotnaguolástusa dili mearrasámi guovlluin, ja lávdegoddi rávve ahte dáid árvvoštallá Riddoguolástanlávdegotti Finnmárkkus evttohusaid NOU:5 oktavuođas, gč. vulobealde.

NOU 2007: 13 čielggadeapmi sáddejuvvui gulaskuddamii guovvamánu 15. b. 2008. Dan duhkodaga geažil ja go nu ollu láhkaevttohusat leat bid­djon ovdan, lea gulaskuddanáigemearri biddjon guovvamánu 15. b. 2009 rádjai.