Sámepolitihkka

1.8.2 Vuođđoskuvla ja joatkkaoahpahus

Ulbmilin lea ahte galget gávdnot doarvái sámi oahpponeavvut vai sámi oahppit besset oažžut oahpahusa gustovaš lágaid ja plánaid mielde. Máhttolokten – Sámi ođđa oahppoplánaid vuođul lea Sámediggi juolludan ruđaid sámi dábálaš- ja digitála oahpponeavvuid ráhkadeapmái ja buvttadeapmái, sihke lulli-, julev- ja davvisámegillii. Maiddái earenoamáš heivehuvvon oahpponeavvuide leat juolluduvvon doarjagat, dan dárbbu vuođul maid fágabirrasat ieža leat dieđihan.

Sámediggi lea ollislaččat geahčadeamen sámi oahpponeavvuid doarjjaortnega, buvttadeami ja Sámedikki ovddasvástádusa, rolla ja válddi. Ulbmil dainna lea kártet sámi oahpponeavvoráhkadeami beavttu, leat go olahan sámi oahpponeavvobuvttadeami mihttomeriid strategalaš plánas ja lea go dárbu rievdadit doarjjaortnega. Dasto lea dárbbašlaš ahte evaluerenraporta ovdanbuktá evttohusaid movt viidásit galggašii bargat oahpponeavvuiguin, ja rávve movt sáhtášii nannet oahpponeavvobuvttadeami.

Sámi mánáin geain leat earenoamáš dárbbut, galgá buorre earenoamášpedagogalaš fálaldat, dat lea mihttomearri. Mánáid, ja doarjjaolbmuid fálaldat ferte buoriduvvot, earenoamážit lulli- ja julevsámi guovlluin. Doarjjaolbmot geaiguin váhnemat deaivvadit váttis dilálašvuođas, fertejit vuhtiiváldit sámi mánáid ja sin duogáža ja dárbbu. Dain ferte doarvái ja buorre gelbbolašvuohta go galget deaivvadit sámi mánáiguin ja váhnemiiguin.

Sámediggi hálddaša ruđa dutkan- ja ovddidanprošeavttaide ja stipendii dan fágasuorggis. Prošeavttaid vuoruhuvvon suorggit leat leamaš čuolmmat sámi mánáid čállingielalaš váttisvuođaid ektui, sámi mánáid giellaovddideapmi ja máŋggagielat mánáid giella- ja gulahallanváttisvuođat máŋggakultuvrralaš dilálašvuođas. Stipeanddaid vuoruhansuorggit leat leamaš audiopedagogihkka, oaidnopedagogihkka, logopediija, láhttenváttisvuođat, giella ja gulahallan.

Julev- ja lullisámi guovllut, ja lulli-Romsa ja davit Nordlánda leat leamaš vuoruhuvvon báikkit, nugo čuožžu Sámedikki earenoamášpedogihkalaš gelbbolašvuođaloktenplánas 2004 – 2006.

«Astta lohkat» lea doaibma- ja strategiijaplána mii galgá movttiidahttit mánáid ja nuoraid lohkanmovtta ja lohkanmáhtu. Finnmárkku fylkkamánii, Sámi allaskuvla ja Sámediggi leat ovttas ráhkadan sierra sámi doaibmaplána «Astta lohkat», mii leat vuolgán «Gi rom for lesing»doaimmas. Okta doaibma mii čađahuvvui 2006:s lei sámi lohkan­leaira nuoraide mii lágiduvvui Badje-Sohpparis Ruoŧas. Maiddái ovdánahttinprošektii «Lohkanhállu ja lohkanmokta» leat almmuhuvvon ja juolluduvvon ruđat skuvllaide gos leat sámi oahppit.

Sámediggi ovttasbargá Finnmárkku fylkkamánniin máŋgga suorggis. «Gutter i Finnmark» (Finnmárkku bártnit) lea 3- jagi prošeakta, ja Finnmárkku fylkkamánnis lea bajit prošeaktaovddasvástádus. Prošeavtta váldoulbmil lea geahččalit loktet Finnmárkku bártnážiid skuvlamovtta ja bohtosiid, ja oččodit systemáhtalaš barggu skuvlii vai oahpahus šaddá seammalágan bártnážiidda ja ­nieiddažiidda sin eavttuid vuođul.

Sámegiela hálddašanguovllu olggobealde váilot oahpaheaddjit geat oahpahit sámegillii ja sámegielas. Danne lea gáiddusoahpahus šaddan molssa­eaktun miehtá riikka. Dakkár oahpahusvuohki lea ođas ja gáibida olu resurssaid, ja dasa dárbbašuvvojit ođđa oahpahusávdnasat ja buorit teknihkalaš čovdosat ja reaiddut. Oahpahusdirektoráhtta lea addán muhtun bargojovkui barggu ráhkadit raporterenplána sámi gáiddusoahpahussii bistevaš ortnegin. Sámediggi searvá dan bargojovkui.

Sámi oahpponeahtta lea Sámedikki neahttasii-du skuvllaid ja mánáidgárddiid váste. Dat lea oassin Skolenettetis, ja ovttasbargu Oahpahusdirektoráhtain. Neahttasiidu válddii 2006s atnui ođđa almmuhanreaiddu ja oaččui ođđa hámi.

Sámediggi lea ovttasbargan vuođđoskuvlla vánhenlávdegottiin ja sámi váhnenfierpmádagain. Earret eará lei Sámediggi mielde lágideame sámi ­váhnenfierpmádatkonferánsa dan jagi.