Sámepolitihkka

2.2.1.1 Ovttasbargošiehtadusat

Sámediggi lea dahkan ovttasbargošiehtadusaid buot fylkkagielddaiguin sámi guovlluin. Ovttasbargošiehtadusat leat gaskaoapmin sihkkarastit eanet dássedis ja einnostahtti rámmaeavttuid. Ovttasbargošiehtadusaid ulbmilin lea nannet ja oidnosii buktit sámi kultuvrra, giela ja servodateallima. Jahkásaččat dollojuvvojit čoahkkimat poli­tihkalaš dásis guoskevaš fylkkagielddaiguin. Jahkásaččat dieđihuvvo fylkkadikkiide ja Sámediggái doaimmaid, ovdáneami ja ruđaid birra mat leat geavahuvvon. Goappašat bealit fertejit čuovvolit šiehtadusaid. Jahkásaš stáhtus lea deaŧalaš ulbmiliid juksanbarggus.

Ovttasbargošiehtadusat ođasmahttojuvvojit ja áigeguovdilastojuvvojit jeavddalaččat. Ođasmahttojuvvon ovttasbargošiehtadus Romssa fylkkagieldda ja Sámedikki gaskka mearriduvvui skábmamánu dievasčoahkkimis. Ođasmahttojuvvon šiehtadusas Romssain lea eanet biddjojuvvon deaddu ealáhusovddideapmái, areálaáššiide ja buktá ođđa áŋggirdemiid mánáid ja nuoraid ektui. Dasto viidáset ovddiduvvo dat viiddis áŋggir­deapmi sámi kultuvra siskkobealde, man oktavuođas maiddái sámi kulturguovddážiidda addojuvvojit ođđa ovddidanvejolašvuođat. Bealit leat vuolláičállán ođasmahttojuvvon ovttasbargošiehtadusa Finnmárkku fylkkagieldda ja Sámedikki gaskka ja dat meannuduvvo 2008:s. Šiehtadusas leat earret eará ođđa artihkkalat ceavzilis ovdáneami, Finnmárkkuopmodaga, areálahálddašeami ja álbmotdearvvašvuođa birra. Dasto lea das láhččojuvvon eanet áŋgiruššan kultuvrrain, ealáhusovddidemiin ja davviguovlobargguin.

Jahkásaš čoahkkin politihkalaš dásis Sáme­dikki ja fylkkagielddaid gaskka máttasámi guovllus dollojuvvui miessemánus. Čoahkkima ulbmilin lei geahčadit man muttos dat doaibmabijut leat mat šiehtaduvvojedje 2005 ovttasbargošiehtadusas. Suorggit mat vuoruhuvvojit 2008:s leat giellaovddidanprográmma, sámi sisdoallu joatkkaskuvllain ja skuvlafierpmádagas. Dasa lassin lea sáváldahkan oažžut ovttasbarggu boraspiriid ektui.

Sámediggi áigu viidáset ovddidit ovttasbargošiehtadusa sisdoalu ja geografalaš doaibmaguovllu. Vuosttaš vuorus lea lunddolaš ovddidit ovttasbarggu Oslo gielddain.

2.2.1.2 Hálddašanođastus

Jagi 2010 rájes galgá hálddašeapmi ođasmahttojuvvot. Ođđa álbmotválljen guovllut galget boahtit dáláš fylkkagielddaid sadjai, ovddasvástádus ja doaimmaid juohkáseapmi hálddašandásiid gaskka galgá čilgejuvvot ja guovllulaš stáhta hálddašeapmi galgá geahčaduvvot.

Sámediggái lea leamaš deaŧalaš fuolahit ahte doaimmaid sirdimat eai fuonidivčče dan váikkuhanfámu mii Sámedikkis lea áššesurggiin. Mii mearkkaša dan ahte Sámedikkis ain galgá leat vástesaš váikkuhanfápmu go mii das lea konsultašuvdnašiehtadusa bokte maŋŋá go doaimmat sirdojuvvojit guovlluide.

Sámediggi lea konsultašuvnnain ráđđehusain dovddahan ahte háliida gievrrat regiovnnaid nu ahte stuorát doaimmat sirdojuvvojit guovlluide. Dán geažil livččii álkit plánet ollislaš perspektiivva vuođul. Guovllut sáhttet stivret resurssaid seamma sektuvrrain ovtta guvlui ja háhkat vejolašvuođaid oktasaš guovllulaš plánemii. Deaŧalaš lea sihkkarastit guovlluide resurssaid ja gelbbolašvuođa vai sáhttet čuovvolit stáhta sámepolitihka. Deaŧalaš lea ahte Sámedikkis lea duohta sajádat daid stivrejeaddji orgánain mat hálddašit resurssaid dakkár guovlluin gos lea sámi árbevirolaš ávkkástallan ja ássanguovllut, ILO-konvenšuvnna 169 ektui. Dát prinsihppa ferte geavahuvvot resurssaid guovllulaš hálddašeami oktavuođas.

2.2.2.1 Jahkásaš čoahkkimat sámeministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskka

Davviriikkaid ministariin geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámedikkiid presideanttain lea leamaš čoahkkin Stockholmmas skábmamánus. Dán čoahkkimis almmai ahte Sámi parlamentáralaš ráđi ruhtadeapmi dál orru ortnašuvvan, go bušeahttaruđat leat addojuvvon geavahussii buot golmma riikkas. Dasto mearriduvvui ahte sámi giellabálkkašumi «Gollegiella» árvvoštallanlávdegotti lahttolohku unniduvvo nu ahte čieža lahtu sajis leat dál vihtta lahtu. Lahtut geahpeduvvojit dainna lágiin ahte dušše dan ráđđehusas mas lea ovdagoddi lea ovddasteaddji árvvoštallanlávdegottis.

Ministarat ja sámedikkiid presideanttat leat duhtavaččat go ON váldočoahkkin lea mearridan álgoálbmotjulggaštusa. álgoálbmotjulggaštus lea deaŧalaš sámepolitihka hábmemii Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Ruoŧŧa lea lohpidan jorgalahttit julggaštusa davvisámegillii ja ruoŧagillii. Mearrádus lea historjálaččat deaŧalaš álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja friijavuođaid dohkkehanbarggus. Julggaštusain nannejuvvo ahte álgoálbmogiin lea seamma árvu ja sis leat seamma vuoigatvuođat «álbmogin» go muđui eará álbmogiin.

2.2.2.2 Interreg IV A Davvi ja oasseprográmma Interreg IV A Sápmi

Dan ođđa Interregprográmma prográmmaáigodagas 2007 – 2013, áigu Sámediggi ain searvat sámi prográmmii. Interreg IV A Sápmi galgá guoskat olles sámi ássanguvlui. Sámediggi Sámi parlamentáralaš ráđi norgga delegašuvnna bokte galgá ain evttohit ovddasteaddjiid sámi mearridanjovkui ja bearráigeahččanlávdegoddái.

2.2.3.1 Davviguovloovddideapmi

Sámediggái lea hui deaŧalaš ahte davviguovlluid álgoálbmogiin lea nana posišuvdna ja doaibma iežaset dili ovddideami oktavuođas. Danne lea deaŧalaš jeavddalaččat gulahallat ja ságastallat davviguovloáššiid birra Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskka. Jahkebeallásaš oktavuohtačoahkkimiin Sámedikki ja Olgoriikkadepartemeantta gaskka lea leamaš sáhka čuovvovaš fáttáid birra; Davviguovlostrategiijat, álgoálbmotbargu árktalaš ráđi rámma siskkobealde, Barentsovttasbargu, ON álgoálbmotjulggaštus, sámi prográmmat EU guovl­lulaš ovttasbarggus, boazoguođohankonvenšuvdna Norgga ja Ruoŧa gaskka, bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain, sámiid árbevirolaš máhtolašvuođat ja dálkkádatrievdamat, diehtojuoh-kin- ja gulahallanprošeakta ealáhusovddidan vejolašvuođaid ja rámmaid birra sámi guovlluin ja kulturdimenšuvdna davviguovlluin ja dasto vel sámedikki riikkaidgaskasaš áŋgiruššamiid ruhtadeapmi. Maŋimuš čoahkkin dollojuvvui juovlamánus 2007.

Sámedikki mielas lea hui buorre go álgoál­bmotvuoigatvuođat leat mielde dan barggus mii Olgoriikkadepartemeanttas lea olmmošvuoigatvuođaid ektui Ruoššas. Dán bargui buvttii Sámediggi rávvagiid Norgga ja Ruošša olgoriikkaministtariid gaskasaš čoahkkimis cuoŋománus 2007. Daláš presideanta lei mielde Norgga delegašuvnnas go stáhtaministtarat ledje guossin Ruoššas geassemánus 2007. Ságastallamiin lei eanaš sáhka energiijaovttasbarggu, dálkkádaga ja davviguovloáŋgiruššamiid birra. Sámediggi bivddii stáhtaministtara čoahkkimis Murmánskka guvernørain erenoamážit váldit ovdan daid hástalusaid mat gusket Guoládaga Sámi Radioi.

álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš polárajagi oktavuođas lea Sámediggi ollu gerddiid deattuhan ahte álgoálbmotvuoigatvuođaid sihkkarastin mii váikkuha árbevirolaš máhtolašvuođaid ja luondduriggodagaid goziheapmái váikkuha positiivvalaččat maiddái dálkkádathástalusaid ektui.

Sámediggi lea 2007:s juolludan ruđaid máŋgga doaibmabidjui davviguovloáŋgiruššama oktavuođas. SEG – Sámi ealáhus- ja guorahallan­guovddáš Deanus lea ožžon doarjaga prošektii «Re-etablaring av familiebasert reindrift på Kola». Sámediggi lea juolludan ruđaid árranii Divttasvuonas studieplána ovddideapmái álgoálbmogiid hárrái davviguovloperspektiivvas. Diesa leat maid Norlándda fylkkagielda, ja ovttasbargobealit árran ja Bodåddjo allaskuvla juolludan ruđaid. Sámediggi lea maid addán doarjaga Riddu Riđđu davviálbmogiid guovddážii.

Sámediggi oaidná ahte lea dárbu johtilit duohtan dahkat pilohttaprošeavtta sámiid árbemáhtu birra Sámi ásahusaid davviguovlofierpmádaga olis. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan ahte davviguovlostrategiijat konkreteriserejuvvojit dainna lágiin ahte ásahuvvo prošeakta árbemáhtu vuogádatlaččat kártemis, duođašteamis ja bisuheamis.

2.2.3.2 árktalaš ovttasbargu

Sámediggi lea čuovvolan árktalaš ráđi Norgga beale ovdagotti dan bokte go lea searvan Norgga delegašuvdnii Senior Arctic Officials (SAO) čoahkkimiin 2007:s. SAO-čoahkkimat čađahuvvojit virgeolbmuid dásis, ja áššit čuovvoluvvojit dađistaga ministtarčoahkkimiid gaskka. Dálkkádatrievdamat ja heivehanstrategiijat, ollislaš resursahálddašeapmi, nannejuvvon máhtolašvuohtadiehtovuođđu ja beaktileabbo ovttasbargu ceavzilis ovdáneami siskkobealde, leat áššiid gaskkas maiguin bargojuvvo. Prošeavttat lea jođus fáttáid ektui nugo dálkkádat, energiija, mearra, dearvvašvuohta ja bearráigeahččan. Sámediggi bargá lávga ovttas Sámiráđiin, mii lea okta guđa álgoálbmotorganisašuvnnas main lea stáhtus bissovaš oassálastin árktalaš ráđis. Sámedikki dievasčoahkkin lea evttohan ahte ministtarčoahkkin cuoŋo-/mies­semánus dollojuvvo Guovdageainnus. Dát váldojuvvui ovdan čoahkkimis Olgoriikadepartemeanttain juovlamánus.

árktalaš ovttasbargu siskkilda maiddái ovttasbarggu parlamentáralaš čoahkkimiid gaskka árktalaš riikkain. árktalaš parlamentarihkarkonferánssat lágiduvvojit juohke nuppi jagi. áigodagain konferánssaid gaskka gozihuvvo ovttasbargu komitea bokte mii čoahkkana moddii jagis. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) dat čuovvu čoahkkimiid Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region (SCPAR). Čoahkkimiid áššelisttus leat earret eará leamaš davvi dimenšuvdna, EU maritiima politihkka, dálkkádatrievdamat ja dearvvašvuođa váttisvuođat. Dasa lassin lea maiddái plánejuvvomin dat gávccát parlamentarihkarkonferánsa mii dollojuvvo Alaskas borgemánus 2008.

2.2.3.3 Barentsovttasbargu

Sámediggi atná deaŧalažžan nannet ja viidásetovddidit Barentsovttasbarggu mii lea okta áŋgiruššansuorgi davviguovloáŋgiruššama siskkobealde. Danne lea ge Sámediggi dat áidna mii juolluda jahkásaš doarjaga álgoálbmotkantuvrra doi­bmii Murmánskkas. álgoálbmotkantuvra lea hui deaŧalaš Ruošša beale álgoálbmotovttasbarggu buorideami oktavuođas.

álgoálbmotbargojoavku lea ráhkadan doaibma-plána álgoálbmogiid váste jagiide 2005 – 2008. Okta váldohástalusain doaibmabijuid duohtan dahkamis lea ruhtadeapmi. Sámediggeráđđi lea váldán ovdan Olgoriikkadepartemeanttain váilevaš ruhtadeami.

Barents Youth Seminar 2007 lágiduvvui Roavvenjárggas Suomas. Seminára váldofáddán lei aktiivvalaš borgárvuohta ja šláddjivuohta. Doppe ráhkaduvvui julggaštus mii ovddiduvvui olgoriik­kaministtariidda ministtarčoahkkimis Roavve­njárggas skábmamánus. Julggaštusas deattuhuvvui ahte stáhtat fertejit sihkkarastit álgoálbmotvuoigatvuođaid Barentsguovllus dainna lágiin ahte dohkkehit ILO-konvenšuvnna nr 169, ja geavahit dan gieskat mearriduvvon ON-julggaštusa álgoál­bmogiid vuoigatvuođaid hárrái barggusteaset.

Barents guovllulaš nuoraidráđi (BRYC) ja Barents guovllulaš álgoálbmotáššiid bargojoavkku (RWGYI) gaskka dollojuvvui oktasaš čoahkkin seminárabeivviin. SNPL lea ovddastuvvon álgoál­bmogiid ovddasteaddjin BRYC:s, ja Sámediggi hálddahusa bokte lea ovddastuvvon álgoálbmogiid ovddasteaddjin RWGYI:s.

Sámedikki ja Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaid gaskasaš ovttasbargošiehtadusa ođasmahttima oktavuođas leat bealit formalalaččat ovttaoaivilis erenoamážit bargat viidáset álgoál­bmotovddastusa ektui Barentsráđis ja Barents guovlluráđis, ja ahte várrejuvvojit ruđat álgoálbmogiid doaibmaplána čuovvoleapmái Barentsovttasbarggus.

Sámediggi deattuha ahte álgoálbmotperspektiiva deattuhuvvo go ovttasbargostruktuvrrat Barentsovttasbarggus geahčaduvvojit. álgoálbmogat fertejit leat dássásaš bealit institušuvnnalaš ovttasbarggus.

2.2.3.4 Eurohpapolitihkalaš forum

Sámediggi láve searvat Eurohpapolitihkalaš forumii. Eurohpapolitihkalaš foruma čoahkkimis njukčamánus lei okta fáttáin «álgoálbmotdimenšuvdna Eurohpas – hástalusat ja vejolašvuođat». Sámediggi veahkehii maiddái ovdal čoahkkima ja buvttii evttohusa sisdollui. Sámediggi searvvai maiddái čoahkkimii skábmamánus man fáddán ledje energiija ja dálkkádat.

2.2.3.5 ON

Ovttastuvvan našuvnnaid bissovaš álgoálbmotforum (PFII) doalai 6. sešuvnnas miessemánus 2007. Dán sešuvnna váldofáddán ledje álgoálbmogiid eatnamat, guovllut ja luondduresurssat. Sámedikkit, Sámiráđđi, Ruonáeatnama ruovttustivra ja ICC leat ráhkadan semináraraportta mii ovddiduvvui ON bissovaš forumii Arctic Regional Workshop vuođul mii dollojuvvui Københámmanis njukčamánus. Sámediggi oaidná ahte leat stuorra hástalusat dieđáhusa vuoruhuvvon doaibmabijuid čuovvoleami oktavuođas riikkaidgaskasaš áŋgiruššansurggiid hárrái, erenoamážit dieđáhusa bajimuš strategiijaid ektui. Sámediggi vuordá ahte fargga ásahuvvošii fásta rámmajuolludus Sáme­dikki riikkaidgaskasaš barggu váste Olgoriikkadepartemeantta bušeahta bokte.