Sámepolitihkka

2.2.3 Olmmošvuoigatvuođaláhka

Olmmošvuoigatvuođalága mearridemiin addojuvvui jagi 1966 ON-konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra stáhtus Norgga láhkan, gč. olmmošvuoigatvuođalága § 2. Dat mearkkaša ahte 27. artihkal unnitloguid vuoigatvuođaid birra lea šaddan Norgga láhkan. Konvenšuvnna mearrádusat galget go vuostálasvuohta čuožžila, leat gievrrabut go Norgga eará láhka, gč. § 3. Olmmošvuoigatvuođalágas čuovvu ahte jus Norgga duopmostuollu gávnnaha ahte Norgga láhka šaddá vuostálagaid 27. artihkkaliin, de ferte láhka gáidat. Ráđđehus navdá ahte leaikkal ii bohciit dakkár dilli, earret eará dannego 27. artihkal viehka ollu lea váikkuhan sihke Vuođđđolága § 110 a:i ja sámeláhkii, ja dasa ahte sámi kultursihkkarastin ja kulturovddideapmi leat fuolahuvvon maŋit lágain ge. Ráđđehus árvvoštallá odne oktilaččat sámi deastagiid go addá ođđa lágaid.

Olmmošvuoigatvuođalága ulbmil lea nannet olmmošvuoigatvuođaid saji Norgga rievttis, gč. § 1. Danne lea ulbmil nannet olmmošvuoigatvuođaid oppalaččat Norgga rievttis, ii ge dušše daid vuoigatvuođaid mat váldojit Norgga láhkii olmmošvuoigatvuođalága geažil. Sánádat deattasta ahte olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnat ge mat Norg-ga láhkii eai ovttastuvvo lága § 2 bokte, galget adnojuvvot dehálaš riektegáldun. Dát guoská earret eará ILO-konvenšuvdnii nr. 169. Stuorradikki justiisalávdegoddi fuomášuhttá ahte vuđolaš olmmošvuoigatvuođaid lágademiin sihkkarastá ahte olmmošvuoigatvuođat ollásit biddjojit vuođ-đun Norgga duopmostuoluin, gč. árv. O. nr. 51 (1998 – 99).

Borgemánu 1. b. 2003-mannosaš lága vuođul nr. 86 olmmošvuoigatvuođalága rievdadusaid jd. birra váldojuvvui ONa konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra mielde olmmošvuoigatvuođa-láhkii. Nu lea Mánáidkonvenšuvdna ožžon árvodá-si Norgga láhkan ja lea ožžon sajádaga eará lágaid ovddabeallái gč. olmmošvuoigatvuođalága § 3. Olles Mánáidkonvenšuvdna gusto sámi mánáide ja nuoraide ge. Konvenšuvnna 30. artihkal lea ere-noamáš dehálaš sámiide go dat cealká ahte daidda mánáide geat gullet unnitlohkui dahje álgoálbmogii, eai galgga gieldit vuoigatvuođa ovttas iežaset joavkku eará miellahtuiguin «eallit iežaset kultuvrra mielde, dovddastit iežaset oskoseaset ja bálvalit oskkuset, dahje geavahit gielaset», gč. 9. kapihttala.

Olmmošvuoigatvuođalága mearrádus sihkkarastá ahte sámi kultuvrra sihkkarastima ja ovddideami deastagat fuolahuvvojit Norgga rievttis. ON-konvenšuvnna 27. artihkal siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP) lea válddahallojuvvon Alimusrievtti mearrádusain maŋŋágo konven-šuvdna váldojuvvui mielde Norgga láhkii. Alimusriekti ii leat goassege vásihan ahte mearrádus ja eará lágat leat šaddan vuostálagaid. Dat duohtadilli ahte 27. artihkal lea ožžon árvodási Norgga láhkan, lea jáhkkimis váikkuhan Norgga láhkii eanet diđolašvuođa álbmotrievtti unnitlohko- ja álgoál­bmotsuodjaleami birra go ođđa njuolggadusat ráhkaduvvojit. Nu ferte jáhkkit ahte konvenšuvnna ovttastahttin geahpida dan vára ahte konvenšuvdna ja siskkáldas riekti šaddet vuotálagaid. Viidáseappot lea jáhkehahtti ahte SPa 27. artihkal eará lágaid geavaheami dulkonfáktorin lea na-nosuvvan olmmošvuoigatvuođalága mearridemiin.