Sámepolitihkka

2.3 Norgga sámepolitihka álbmotrievttálaš rámmat

2.3.1 Vealatkeahttáivuođa prinsihppa

Olmmošvuoigatvuođaid vuođđu lea ahte buot ol-bmuin lea seamma árvu. Geavadis leat stuora erohusat. Servodaga iešguđetlágan joavkkuiguin meannudit iešguđet ládje, ja dávja gártet erohusat nissonolbmuid ja dievdoolbmuid gaskii, dahje daid olbmuid gaskii geat gullet sierranas čearddalaš dahje oskku joavkkuide. Máŋga olmmošvuoigatvuođamearrádusa gildet vealaheami. Go lea gáibadus ahte ii galgga leat vealaheapmi, de sáhttá dan atnit sierra olmmošvuoigatvuohtan, juoba bajimus prinsihppange, masa eará vuoigatvuođat leat čadnojuvvon. Vealaheapmi lea erohusmeannu-deapmi, ja nu lea go olmmoš olgguštuvvo, heađuštuvvo dahje oidojuvvo almmá makkárge objektiiva ja govttolaš siva haga. Jus erohus-meannudeapmi galgá lohkkojuvvot vealaheapmin, de dalle das galgá leat vuođđun dat ahte olbmos lea eará čearddalaš duogáš, giella, osku, politihkalaš duogáš, opmodat, liikeivdni dahje sohkabealli.

Erohusmeannudeapmi sáhttá leat eará go vealaheapmi. Muhtin áššiin sáhttá erohusmeannudeamis leat áššálaš ágga, ovdamearkka dihte jus dárbu lea ovddidit muhtin hearkkes joavkkuid dárbbuid dahje nannet ássama muhtin báikkiin.

Olmmošvuoigatvuođat suddjejit buohkaid. Lassin oppalaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaide, de leat ráhkaduvvon sierra konvenšuvnnat ja vuoigatvuođat muhtin vissis joavkkuide servodagas. Dat guoská erenoamážit nissonolbmuide, mánáide, unnitloguide ja álgoálbmogiidda. Dain joavkkuin leat sierra konvenšuvnnat ja vuoigatvuođat, ja dat mearkkaša ahte sin dilli loktejuvvo sierra dássái. Eai konvenšuvnnat leat ráhkaduvvon dušše fal dan dihte vai dát joavkkut galggaše leat seamma dásis go eará joavkkut servodagas, muhto danne vai sin sierra dárbbut suddjejuvvoše. Dihto surggiin erenoamáš konvenšuvnnain dáidá leat stuorát mearkkašupmi go oppalaš konvenšuvnnain, danne go dat áššálaččat ráddjejuvvon suorggis addet ovttaskas olbmuide ja joavkkuide nannoset gáhttema ja go dat sáhttet bidjat stáhtaide eambbo doaibmangeatnegasvuođa.

2.3.2 Minoritehta vuoigatvuođat ja erenoamáš álgoálbmotvuoigatvuođat

Sápmelaččat leat dohkkehuvvon Norgga álgoál-bmogin. Leat ráhkaduvvon riikkaidgaskasaš erenoamáš riektestandárddat vai sihkkarastojuv-vošedje álgoálbmogiid eallinvugiid bisuheapmi ja ovddideapmi. Dat riektegeatnegasvuođat leat guovdilat ráđđehusa sámepolitihka vuođus.

Mii álgoálbmogiidda lea mihtilmas, lea ahte sii eai leat stuorát servodaga stivrejeaddji álbmot. Danne eanetlohkodemokratiija ii dáidde váldit vuhtii minoritehta beroštumiid. Minoritehtaid vuoigatvuođaid sihkkarastinmekanismmaide lea dárbu, vai mii joksat duohta demokratiija mii maid sihkkarastá minoritehtaide mieldemearrideami ja váik-kuheami.

Eará oktasaš ášši ollu álgoálbmogiin lea ahte guovddáš eiseválddit leat ovdal geahččalan sin kultuvrra billistit, ja álgoálbmogat leat šaddan gierdat guhkitáigásaš ovttaláhkástanpolitihka. Dan leat Norgga sámitge vásihan. Ii leat doarvái cealkit ahte dakkár politihkka lea loahpahuvvon, mii vealaha ja ovttaláhkásta. Guhkás maŋitáigái sáhttet bistit ­badjelgeahččama váikkuhusat. Dárbu lea positiiva doaibmabijuide mat buoridit dakkár politihka guhkit��igásaš váikkuhusaid. Dávjá gáibiduvvo aktiiva doaibma stáhta bealis vai beassá divvut muhtin ráji dain vahágiin maid kultuvrra ja giela vuostá leat dahkan, ja vai beassá ráhkadit vuođu gielalaš ja kultuvrralaš ealáskahttimii.

álgoálbmogiid vuoigatvuođaid álbmotrievttálaš suddjen lea eambbo konkrehta, go dat olaha viidábut ja fátmmasta eambbo surggiid go dat suddjen mii lea riikkalaš minoritehtain riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid geažil maid Norga lea dohkkehan. Okta deaŧalaš erohus lea ahte álgoálbmogiid árbevirolaš eanan- ja čázádatvuoigatvuođat leat erenoamážit suddjejuvvon. Dat lea dan dihte go sis lea guhkitáigásaš čatnasat eananguovlluidasaset, ja go sin kultuvra lea nu nannosit čadnojuvvon eatnama ja luondduriggodagaid atnimii. Muđui de leat álgoálbmotvuoigatvuođat celkojuvvon baicce leat kollektiiva vuoigatvuođat, eaige oppalaš minoritehtavuoigatvuođat.

Giella lea guovddáš oassi juohke kultuvrras. Máŋggas atnet dan eanemus deaŧalažžan go lea sáhka kultuvrralaš iešvuođa seailluheamis. Jus sápmelaččaid giella galggaš garvit vel ain eambbo hedjoneami, de dat ferte doaibmat lunddolaš oassin sápmelaččaid oppalaš eallimis, ii ge dás ábut čujuhit dušše muhtin surggiide, nu go omd. skuvlii ja boazodoalloealáhussii. Juohke giella lea ollislaš ovdanbuktinreaidu, guorahallanráhkkanus ja oktavuođaásaheaddji juohke suorggis eallimis. Sápmelaččaid giela fertejit dohkkehit dakkár reaidun, sihke ieža sápmelaččat, muhto earátge, danne go dat lea deaŧalaš eaktu dasa ahte giella beassá stuorrut ja ovdánit. Dákko lea almmolaš giellapolitihkas hui guovddáš rolla.

Norga lea vuolláičállán/čuovvolan ollu riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, julggaštusaid ja šiehtadusaid mat váikkuhit álgoálbmogiidda ja čearddalaš minoritehtaide. Art. 27 ONa 1966 konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra ja 1989 ILO-konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešbirgejeaddji stáhtain leat erenoamáš deaŧalaččat Norgga sámepolitihkkii, muhto maid eará álgoálbmotreaidduin lea mearkkašupmi. Daid gaskkas lea ON konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra. Norga dohkkehii konvenšuvnna jagi 1991 ja dat biddjojuvvui olmmošvuoigatvuođaláhkii jagi 2003. Mánáidkonvenšuvnna birra muitaluvvo eambbo 9. kapihttalis. Biologalaš šláddjiivuođa konvenšuvdna maid váikkuha sámepolitihkkii. Dat lea vuosttaš konvenšuvdna mii fátmmasta dan ahte suddjet ja nana bistevaš vugiin atnit buot biologalaš šláddjiivuođa, gč. kap. 13. Eurohpalaš lihttu guovllu- dahje minoritehtagielaid birra doaibmagođii jagi 1998. Lihtu ulbmil lea gáhttet minoritehta gielaid ja dainna lágiin seailluhit máŋggabealat kultuvrra, gč. kap. 19.

2.3.3 Artihkal 27 ONa konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra

Artihkal 27 ONa jagi 1966 konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra lea guovddáš mearrádus riikkaidgaskasaš minoritehtaid suddjejeaddji rievttis. Olmmošvuoigatvuođalága bokte lea dan mearrádusas láhkastáhtus Norggas. Jus mearrádus šaddá vuostálagaid eará lágaid mearrádusaiguin, de dat manná duoid eará lágaid mearrádusaid ovddabeallái, gč. olmmošvuoigatvuođalága § 3. Sámelága ráhkadeami ovdabargguin atne ar-tihkkala 27 nana riektegáldun sámi vuoigatvuođaide, sihke politihkalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš vuoigatvuođaide. Artihkal lei maid vuođus go Stuoradiggi mearridii Vuođđolága § 110 a jagi 1988.

Artihkkalis daddjojuvvo ahte dain stáhtain main leat čearddalaš, oskkoldatlaš dahje gielalaš unnitlogut, eai geatge galgga caggat sin vuoigatvuođa ovttas earáiguin iežaset joavkkus, bálvaleames iežaset kultuvrra, dovddasteames ja bálvaleames iežaset oskku dahje geavaheames iežaset giela.

Diehttelas guoská dat mearrádus sápmelaččaide. Dat vuolgá Olmmošvuoigatvuođalávdegottis ahte álgoálbmogiin galget artihkkala 27 mielde leat sihke oktagaslaš ja kollektiiva vuoigatvuođat. Muhtin vuoigatvuođain, nugo vuoigatvuođas geavahit iežas giela, lea mearkkašupmi duššefal go daid lea vejolaš geavahit kollektiivvalaččat. Maiddái kultuvra, vierut ja árbevirolaš ealáhusat eaktudit iešguđet ládje ahte olmmoš beassá doaibmat ovttas earáiguin. Ja dakkár vuoigatvuođat, nugo hivvodatmediat, oahppu ja kulturgáhtten, sáhttet duohtadilis ollašuvvat dušše dakkár doaibmabijuiguin mat leat olles jovkku várás.

Artihkal 27 ii suddje dušše dakkár stáhta meassamiid vuostá mat gáržudit unnitlohkosaš álbmoga vejolašvuođaid eallit iežas kultuvrras, go dat geatnegahttá stáhtaid suodjalit unnitlohkosaš álbmoga earáid meahttiid vuostá, omd. eará almmolaš orgánaid dahje priváhta berošteddjiid vuostá.

Norgga eiseválddit leat jagi 1987 sámelága meannudeami rájes atnán vuođđun ahte stáhtas lea geatnegasvuohta positiivvalaččat leat mielde geahččame bearrái dan ahte sámi álbmogis leat eavttut beassat doaimmahit iežaset kultuvrra. Dál lea dábálaš nu dulkon sámelága, ahte dat bidjá gáibádusaid eiseválddiide ásahit positiiva doaibmabijuid ollašuhttin dihte geatnegasvuođaideaset.

ONa Olmmošvuoigatvuođalávdegoddi, mii goziha siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna, lea maid cealkán mearrádusa gáibidit doaibmabijuid mat sihkkarastet unnitlohkosaš ál-bmogiidda beaktilis oassálastima dakkár mearrádusaide mat sidjiide gusket.

Guovddáš jearaldat artihkkal 27 oktavuođas lea leamaš movt kulturdoaba galgá dulkojuvvot, ja dainna lágiin maiddái movt artihkkala geatnegasvuođaid sisdoalluge galgá dulkojuvvot.. Čállosa teaksta suodjala mearrádusa gáhttet ideála kultuvrra ja dakkár kultuvrralaš dovddahanvugiid go giela ja oskku. Go lea sámiid álgoálbmotlaš dilis sáhka, de lea dábálaš dulkot nu, ahte mearrádus fátmmasta sámiid ollislaš kulturdoaimmaheami ávnnaslaš eavttuidge, ja dát gohčoduvvo maiddái sámi kultuvrra luondduvuođđunge. Mearrádusa mearkkašumi sámiid riektesajádahkii digaštallá NAČ 1984: 18 mii lea Sámiid vuoigatvuođalaš dili birra. Máŋga ášši mat ledje eahpečielgasat jagi 1984, leat maŋŋil čielgan ONa olmmošvuoigatvuođalávdegotti geavatlaš barggus.

2.3.4 ILO-konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddaid birra iehčanas stáhtain

76. riikkaidgaskasaš bargokonferánsa (International Labour Organization, ILO) mearridii jagi 1989 konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmogiid ja čeardaál-bmogiid birra iehčanas stáhtain. Go dan dohkkehii jagi 1990, de Norga mearridii ahte dat galgá gustot sápmelaččaide. Sápmelaččat ledje dohkkehuvvon Norgga álgoálbmogin ovdalgo konvenšuvnna ledje šiehtadan gárvásii ja dasa vuolláičállán. Dohkkehanproseassa bokte nannejuvvui sápmelaččaid álgoálbmotstáhtus.

Muhtin áiggiid lea leamaš digaštallan das, man viidát ILO-konvenšuvnna álgoálbmotdoaba váikku-ha. Ii leat eahpádus das, ahte sápmelaččat čáhket konvenšuvnna definišuvdnii, gč. konvenšuvnna art. 1 (b). Stuoradiggige dovddahii čielgasit, ahte nu lea.

ILO-konvenšuvnna nr. 169 váldoprinsihppa lea, ahte álgoálbmogiin lea riekti seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra, ja eiseváldiin geatnegasvuohta mearridit doaibmabijuid mat dorjot dan dan barggu. ILO-konvenšuvdna nr. 169 ásaha álgoál-bmogiid riektesuddjema unnimusstandárddaid. Konvenšuvnnas leat mearrádusat álgoálbmogiid rievttis mearridit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovddideami, oahppat iežaset giela ja ásahit iežaset ásahusaid mat ovddastit sin go sis lea eiseválddiin dahkamuš. Muđui konvenšuvdna dohkkeha álgoálbmogiid dáhtu ja dárbbu hálddašit iežaset ásahusaid , iežaset eallinvugiid ja iežaset ekonomalaš ovddideami. Dat mearkkaša ahte sii dohkkehit álgoálbmogiid dáhtu seailluhit ja ain ovddidit iežaset identitehta, giela ja oskku iezaset ruovtturiikka rámmaid siskkobealde. Konvenšuvnnas leat muđui mearrádusat earret eará eananvuoigatvuođain, barggaheamis ja bargoeallimis, oahpahusas, oajus ja dearvvašvuođas.

Konvenšuvnna art. 2 mielde lea konvenšuvnna váldoprinsihppa ahte «ráđđehusain lea ovddasvástádus ovddidit , dan álbmoga oassálastimiin geasa dat gullá, ja bidjat johtui bálddalas ja systemáhtalaš doaibmabijuid maiguin gáhtte daid ol-bmuid vuoigatvuođaid ja dáhkida ahte sin oppalašvuohta adnojuvvo gutnis». Dakkár doaibmabijut galget sihkkarastit ahte dan álbmoga olbmot geasa dát guoská, besset atnit ávkki vuoigatvuođain ja vejolašvuođain seamma ládje go álbmot muđui. Muđui galget doaibmabijut dievaslaččat ollašuhttit daid olbmuid sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ja gudnejahttit sin sosiála ja kultuvrralaš identitehta, árbevieruid ja ásahusaid. Dan prinsihpa čiekŋudit ja nannejit art. 4:s nr 2 gos mearriduvvo ahte stáhta lea geatnegahttojuvvon atnit gutnis álgoálbmogiid čielga daddjojuvvon dáhtu go álggahuvvojit doaibmabijut mat sáhttet čuohcit ovttaskas olbmui dahje álgoálbmot ásahusaide, opmodahkii, kultuvrii, bargui ja birrasii. Sápmelaččaid dáfus mearkkaša dat ahte doaibmabijut mat váikkuhit namuhuvvon surggiide eai sáhte álggahuvvot jus sápmelaččain leat čielga hálidusat ja vuoruheamit. Lea ovddemustá Sámediggi, mii lea sápmelaččaid álbmotválljen orgána mii sáhttá buktit cealkámušaid mat geatnegahttet sámiid bealis.

ILO-konvenšuvnna nr. 169 dohkkehemiin lea ráđđehus geatnegahttojuvvon ráđđádallat dainna álbmogiin masa dat guoská, heivvolaš prosedyraiguin ja erenoamážit sin ovddasteaddji ásahusaid bokte, jus fal árvvoštallet ráhkadit ođđa lágaid dahje hálddahuslaš doaibmabijuid mat njuolgga sáhttet dasa čuohcit, gč. art. 6. Dien geatnegasvuođa boađusin leat prosedyrat daidda ráđđádallamiidda mat leat gaskal eiseválddiid ja Sámedikki.

Norga raporte ILOi konvešuvnna nr. 169 birra organiašuvnna njuolggadusaid mielde, ja Sáme-diggi muitala iežas oaiviliid njuolga ILOi. Boahtte raporten galgá leat jagi 2008.

Ovddit raporteremis, jagi 2003, lei Bondevik II-ráđđehusa finnmárkkuláhkaevttohus (Od.prp.nr. 53 (2002 – 2003)) guovddážis sihke ráđđehusa ja Sámedikki raporttain, ja ILO áššedovdi lávdegotti meannudeamis. ILO áššedovdi lávdegoddi lei álggus kritihkalaš ráđđádallanprosessii ovdalgo láhkaevttohus biddjojuvvui ovdan. Stuoradikki justiisalávdegoddi čađahii dan dihte lasseráđđádallamiid Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkasuohkaniin go finnmárkkuláhka galggai ráhkaduvvot, gč. árv. O. nr. 80 (2004 – 2005).

Vaikko leat ge eŋgelas ja ránska álgoteavsttat mat leat álbmotrievttalaččat čadni, de lea departemeanta ráhkadan eahpealmmolaš jorgalemiid dárogillii ja davvisámegilli. Jagi 2007 divodedje daid jorgalemiid muhtin muddui, sihke danne vai giella heivešii doabageavaheapmái mii lea boahtán dohkkeheami rájes mii lei jagi 1990, ja maid danne vai beassá meattáhusaid divvut. Eŋgelas original-teaksta ja divoduvvon jorgaleamit dárogillii ja davvisámegillii leat ráđđehusa neahttasiidduin mat leat sámepolitihka birra.

2.3.5 Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna nationála unnilogu álbmogiid gáhttema birra

Eurohpa rámmakonvenšuvdna nationála unnitlogu álbmogiid gáhttema birra mearriduvvui Eurohparáđi ministtar lávdegottis jagi 1994 ja Norga dohkkehii dan konvenšuvnna jagi 1999. Rámmakonvenšuvdna lea vuosttaš juridihkalaš čadni máŋggariikkagaskasaš šiehtadus das ahte gáhttet unnitlogu álbmogiid. Go dohkkehedje konvenšuvnna, de daddjojuvvui ahte sámit devdet daid eavttuid mat leat jus galget gohčoduvvot nationála unnitlogu álbmogin konvenšuvnna mielde. Sámediggi lea gal dadjan ahte ii Norgga nationála unnitlogu álbmogiid politihkka galgga fátmmastit sámiid ja dat čujuha sámiid vuoigatvuođaide mat sis leat ILO-konvenšuvnna nr. 169 mielde, gč. Sd.prp. nr. 80 (1997 – 1998) ja Sd.dieđ. nr. 15 (2000 – 2001). Norga lea liikká álbmotrievttálaččat čadnojuvvon Rámmakonvenšuvnna geatnegasvuođaide, maiddái sámiid ektui.

2.3.6 ON-julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra

ON-julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra mearriduvvui ONa dievasčoahkkimis čakčamánu 13. beaivvi 2007. Julggaštus ii leat álbmorievttálaš čadni dokumeanta, muhto dat lea deaŧalaš láidesteaddjin viidáset barggus go galgá celkojuvvot makkár vuoigatvuođat álgoálbmogiin leat. Julg-gaštus mearkkaša erenoamáš ollu daidda riikkaide main álgoálbmogat orrot, ja main eai leat dohkkehan ILO-konvenšuvnna nr. 169.

Julggaštusbargu lea bistán máŋga jagi. Jagi 1993 bijai Olmmošvuoigatvuođakommišuvnna bargojoavku álgoálbmogiid várás ovdan álgoálbmot-julggaštusevttohusa. Dan evttohusa meannudii muhtin bargojoavku Kommišuvnnas dassážiigo bođii loahpalaš evttohus guhkilmas šiehtadallamiid maŋŋel ja de dat mearriduvvui Olmmošvuoigatvuođaráđis jagi 2006. Dievasčoahkkin mearridii álgoálbmotjulggaštusa stuora eanetloguin. 4 riik-ka, Austrália, Kánada, Ođđa Zealánda ja USA jienastedje julggaštusa vuostá.

álgoálbmogiid ovddasteaddjit ja ONa miellahttoriikkat barge lahkalagaid ovttas dainna teavsttain. Norgga sáttagottis dan bargojoavkui mii barggai julggaštusteavsttain, leat leamaš Norgga eiseválddit ja Sámedikki ovddasteaddjit. Norgga eiseválddit leat ovttasráđiid Sámedikkiin ja sámi organisašuvnnaiguin leamaš aktiivvalaččat oččodit áigái julggaštusa.

Miehtá máilmmi leat álgoálbmogat eanemus marginaliserejuvvon joavkkut servodagas. Go dohkkeha álgoálbmogiid vuoigatvuođaid muhtin ON-dokumeanttas, de lea dat deaŧalaš reaidun nanneme álgoálbmogiid sajádaga. Vaikko julggaštus ii leat ge rievttálaččat čadni, de das lea goit garra ávžžuhus stáhtii ahte dat galgá dohkkehit álgoál­bmogiid eanan- ja riggodatvuoigatvuođaid.

Sámit garrasit deattuhit álgoálbmogiid vuoigatvuođajulggaštusa barggu. Vaikko máŋga dain vuoigatvuođain mat leat julggaštusas leat čađahuvvon Norggas ovdamearkka dihte finnmárkkulága bokte ja gulahallanšiehtadusa bokte mii lea šihttojuvvon gaskal ráđđehusa ja Sámedikki mies­semánu 11. beaivvi 2005, de lea julggaštus deaŧalaš signálan das makkár oaidnu stáhtas lea oppalaččat álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái.

Julggaštusas čállojuvvo máilmmi álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Julggaštusas leat mearrádusat sihke dan birra go lea sáhka vuođđodárbbuin nu go biepmus, dearvvašvuođas ja oahpus, ja mearrádusat das movt galgá geavahit árbevirolaš resurssaid ja eatnamiid. Julggaštus duođašta álgoálbmogiid eanan- ja luondduriggodagaid maid sii árbevirolaččat leat oamastan, váldán dahje atnán. Diet vuoigatvuođat leat ráddjejuvvon guoskat dan vuoigatvuhtii ahte oamastit, atnit, ovddidit ja mearridit daid eatnamiid ja riggodagaid mat sis leat odne árbevirolaš čanastumi dihte. Julggaštusa mearrádusat eananvuoigatvuođaid birra, artihkkal 26:s ja muđui sáhttet dulkojuvvot iešguđetlágan vugiin. álgoálbmogiid eananvuoigatvuođat Norggas leat definerejuvvon ILO-konvenšuvnna 169:s. .

Stuorámus digaštallan julggaštusbarggu áiggi lea leamaš álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra. Váldočoahkkima jienasteamis buvttii Norga dulkonjulggaštusa álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra mas deattuhuvvo ahte dat vuoigatvuohta galgá geavahuvvot stáhta territoriealla integritehta siskkobealde, ja ahte Norggas dat adnojuvvo leat vuhtii váldojuvvon gustovaš ortnegiid ja vuoigatvuođaid bokte mat čuvvot Norgga lága. Go dohkkeha iešmearridanrievtti sámiide, de dat čuovvu dan oainnu mii Norggas lea leamaš máŋga jagi, ee. guovtti ovddit váldo stuoradiggedieđáhusas sámepolitihka birra (Sd.dieđ. nr. 55 (2000 – 2001) ja Sd.dieđ. nr. 33 (2001 – 2002)). Čujuhus lea maid árvalussii S. nr. 110 (2002 – 2003), čuoggái 5.2.1 iešmearrideami doahpaga birra.

Julggaštusas boahtá čielgasit ovdan ahte iešmearrideapmái gullá maid dat ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta friddja bargat iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdánahttimiin. Dan seammás de ii sáhte iešmearridan vuoigatvuođa geavahettiin doaibmat ON-lihtu ja ONa olmmošvuoigatvuođakonvešuvnnaid vuostá.

álgoálbmogiin lea, go sii atnet iežaset iešmearridanvuoigatvuođa, riekti autonomiijii dahje iešmearrideapmái dakkár áššiin mat gusket sin siskkáldas ja báikkálaš áššiide, ja sis lea maid riekti oažžut ruhtadanvuogádaga iežaset iešmearridandoaimmaide gč. art. 4. Go dohkkeha dien rievtti iešmearrideamis nu movt lea čállojuvvon julggaštussii, de gáibiduvvo ahte álgoálbmogiin lea ollislaš ja beaktilis oassálastin demokráhtalaš servodagas, ja dakkár mearrádusproseassain mat leat sidjiide relevánta.

Mii lea sámiid iešmearridanvuoigatvuohta konkrehtalaččat ii leat vel áibbas čielggaduvvon. Ráđđehus bidjá vuođđun dan ahte iešmearridan­vuoigatvuođa digaštallamis mas ferte leat dat digaštallan mii doahpaga sisdoallu lea, ja movt iešmearridanvuoigatvuohta sáhttá čađahuvvot praktihkalaš politihkkan. Go muhtin álbmogis lea riekti iešmearrideapmái, de dat ii iešalddis sisttisdoala dan seamma dain diliin gos vuoigatvuohta sáhttá čadnojuvvot muhtin álbmogii mii orru okto muhtin geográfalaččat ráddjejuvvon guovllus, ja gos vuoigatvuohta lea čadnojuvvon muhtin álbmogii mii orru bieđgguid ja dakkár guovlluin gos orrot maid eará čearddalaš joavkkut. Sápmelaččaid mieldemearridanvuoigatvuođa ásaheami ferte maid árvvoštallat vejolaš riikkaidgaskasaš presedeansaváikkuhusaid ektui. Go lagat galgá mearridit sámiid rievtti iešmearrideapmái, de dat lea miellagiddevaš go álgoálbmogiid iešmearridanriekti galgá hábmejuvvot eará stáhtain. Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 3.1.

álgoálbmotjulggaštusa álggus daddjojuvvo ahte álgoálbmogiid dilli lea iešguđetlágan guovllus guvlui ja riikkas riikii, ja ahte nationála ja guovllu iešvuođaid mearkkašupmi ja erohusat historjjálaš ja kultuvrralaš duogážis galget váldojuvvot mielde árvvoštallamiin. Dat mearkkaša ahte vuoigatvuođat mat čužžot julggaštusas fertejit čađahuvvot dakkár vugiin mii lea heivehuvvon ovttaskas álgoálbmogii. Sámi iešmearrideapmi lea, norgalaš oktavuođas, gažaldat das n·kcego min demokr-htalaš vuog·dat addit s·mi veahkadahkii doarv·i v·ikkuhanf·mu riikkagott·laš politihkalaš proseassaide ja mearr·dusaide mat gusket sidjiide.

Norggas leat muhtin ráje politihkalaš ášše-suorggit relevánta ja dain lea stuora mearkkašupmi sámiide. Dakkár áššiin sáhttá iešmearridanrievtti atnit dakkár riektin ahte olbmuin lea dadjamuš ja ahte lea riekti mieldemearridit, dakkár áššiin mat gusket sápmelaččaide dego okta joavku. Go diekkár oassálastin- ja dadjamušrievtti galgá čađahit, de sáhttá bidjat vuođđun guovttelágan vuoigatvuođaid. álggus vuos, de sáhttá leat sáhka dakkár rievttis ahte okto mearridit dakkár áššiin mat dušše gullet sápmelaččaide, namalassii kultuvrralaš ja gielalaš autonomiija. Ovdamearkkat dasa sáhttet leat doaibmabijut mat gusket sámegillii ja Sámi ovdánahttinfondii 1. Nubbi lea ahte sáhttá leat sáhka dan rievtti birra ahte galgá leat duohta, beaktilis oassálastin almmolaš válddi čađahemiin sihke dakkáriin mat gusket sápmelaččaide ja dan servodahkii mas sii leat oassin, ovdamearkka dihte go lea sáhka dakkár mearridemiin mat gusket areála-plánemii ja resursageavaheapmái. Oassálastinrievt-ti sáhttá čađahit ráđđádallamiid bokte, ja geatnegasvuohta ráđđádallat dainna álgoálbmogiin mii lea namuhuvvon julggaštusas. Norggas lea ráđđádallan geatnegasvuohta implementerejuvvon ráđđádallanvugiid bokte mat leat gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikkiid, ja dat lea ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 6 mielde. Riekti oassálastit luondduriggodagaid hálddašeamis sáhttá čađahuvvot dakko bokte ahte Sámediggi nammada áirasiid oktasaš stivrenorgánaide, nu movt Finnmárkoopmodahkii ja guovllu boraspirelávdegottiide.

Namuhuvvon vuoigatvuođat galget geavatlaččat ovddemustá čađahuvvot Sámedikki čađa, mii lea álbmotválljen orgána ja mas lea mearridan- ja ráđđádallanváldi.

Vaikko iešmearridandoahpagis ii leat čielga sisdoallu, de leat ráđđehus ja Sámediggi ságastallan praktihkalaš doaibmabijuid birra vai sáhttá čađahit sámi mearridanválddi ja mieldemearrideami dálá njuolggadusaid siskkobealde. Muhtin doaibmabijut leat čađahuvvon nu movt finnmárkkuláhka ja ráđđádallanprosedyrat. Muhtimat leat ovddiduvvon Stuoradiggái, dego ođđa mearrádusat plána- ja huksenláhkii mas lea čállojuvvon Sámedikki cealkinválddi birra plánaáššiin. Muhtin eará doaibmabijuid leat árvvoštallame dahje daid leat ráđđádallame, nu go ovdamearkka dihte evttohusa mii lea boahtán Finnmárkku riddoguolástanlávdegottis. Evttohus lea Finnmárkku sáltečáhceguolásteami hálddašeapmái oassálastit ja dat evttohusat mat bohte Sámi vuoigatvuođalávdegotti II:s.

Lea dárbu viidáseappot bargat dainna bargguin ahte mearridit maid sápmelaččaid iešmearridanriekti konkrehtalaččat sáhttá sisttisdoallat. Muđui lea jáhkehahtti ahte dat čovdosat maid Norggas gávdnet sáhttet deattuhuvvot riikkaidgaskasaš ovdáneamis go lea sáhka álgoálbmogiid iešmearridanrievttis. Ráđđehus ovdeha ahte sámi iešmearrideami gárgedeapmi vuosttažettiin galgá dáhpá-huvvat dálá sorjjasmeahttun ja demokráhtalaš stáhta siskkabealde, ja Norgga dálá geográfalaš rájáid siskkabealde.

2.3.7 Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohus

Davviriikkalaš áššedovdi joavku geigii iežas davviriikkalaš sámekonvenšuvnna čállosa oktan evttohusain čakčat 2005. Suoma, Ruoŧa ja Norgga ráđđehusat leat ovttaoaivilis das ahte bargat viidáseappot davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain, álggus vuos dakko bokte ahte ain bargat našuvnnalaččat mas čuovvolit gulaskuddancealkámušaid ja maid váikkuhusguorahallamiid. Muhtin bargo­joavku mas leat áirasat Bargo- ja searvádahttindepartemeanttas, Justiisadepartemeanttas, Olgoriikadepartemeanttas ja Sámedikkis lea bargan nationála čuovvolemiin konvenšuvdnačállosa hárrái, ja dat geigii iežas raportta golggotmánu 3. beaivvi 2007. Jurdda lea ahte sámeministarat ja sámediggepresideanttat boahtte oktasaš čoahkkimii mii lea čakčat 2008, leat čielggadan iežaset posišuvnnaid.

Konvenšuvdnačálus, maid muhtin davviriik­kalaš áššedovdi joavku lea ráhkadan, atná vuođđun ahte sápmelaččat leat álgoálbmogat Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Čállosa leat ráhkadan daid riikkaidgaskasaš veahkkeneavvuid bokte maidda dat golbma riika leat čadnojuvvon. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna mihttomearrin evttohuvvo « duođaštit ja nannet dakkár vuoigatvuođaid sámi álbmogii vai dat beassá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra, iežaset ealáhusaid ja servodateallima dainna lágiin ahte riikkarájit hehttejit nu unnán go vejolaš», gč. ekspeartajoavkku evttohusa 1. artihkkala.

Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusas lea sápmelaččaid iešmearridan riekti mearriduvvon 3. artihkkalis. Dasa lassin de sisttisdoallá konvenšuvdnaevttohus mearrádusaid maiguin leat jurddašan konkretiseret iešmearrideami rievtti sisdoalu. erenoamáš guovddážis leat dat mearrádusat mat leat sámedikki válddi birra mearridanproseassain. Sámekonvenšuvnna evttohusas lea Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkiide addojuvvon váldi dahje sierramuddosaš mieldemearrideapmi, mii lea dan duohken man deaŧalaš dat ovttaskas ášši lea sápmelaččaid beroštumiide (artihkkal 14 jna.). álggus vuos mearriduvvo Sámediggái riekti okto mearridit dakkár áššiin main Sámedikkis lea nationála dahje riikkaidgaskasaš rievtti bokte váldi dan dahkat (artihkal 15). Viidáseappot lea nu ahte almmolaš eiseválddit galget šiehtadallat Sámedikkiin dakkár áššiin mat leat hui deaŧalaččat sápmelaččaide (artihkal 16). Evttohusas maid daddjojuvvo ahte galgá leat cealkinriekti ja riekti Sáme­dikkis leat ovddastuvvon almmolaš ráđiin ja lávdegottiin (artihkal 17). Muđui de galgá Sámediggái addojuvvot vejolašvuohta deaivvadit nationála čoahkkimiin gos besset čilget iežaset oainnu dakkár áššiin main lea mearkkašupmi sápmelaččaide (artihkal 18). Sámedikkiin lea riekti ovddastit sápmelaččaid riikkaidgaskasaččat, ja dat lea mearriduvvon evttohusa 19. artihkkalis. Joatkkabargu álgoárvalusain sáhttá leat deaŧalaš go áigumuš lea ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ja mearridit dan sisdoalu.