2.3.3 Artihkal 27 ONa konvenšuvnnas siviila
ja politihkalaš vuoigatvuođaid
birra
Artihkal 27 ONa jagi 1966 konvenšuvnnas siviila
ja politihkalaš vuoigatvuođaid
birra lea guovddáš mearrádus
riikkaidgaskasaš minoritehtaid
suddjejeaddji rievttis. Olmmošvuoigatvuođalága
bokte lea dan mearrádusas
láhkastáhtus Norggas.
Jus mearrádus šaddá vuostálagaid
eará lágaid mearrádusaiguin,
de dat manná duoid eará lágaid
mearrádusaid ovddabeallái,
gč. olmmošvuoigatvuođalága § 3.
Sámelága ráhkadeami
ovdabargguin atne ar-tihkkala 27 nana riektegáldun
sámi vuoigatvuođaide,
sihke politihkalaš, kultuvrralaš ja
ekonomalaš vuoigatvuođaide.
Artihkal lei maid vuođus
go Stuoradiggi mearridii Vuođđolága § 110
a jagi 1988.
Artihkkalis daddjojuvvo ahte dain stáhtain main
leat čearddalaš,
oskkoldatlaš dahje gielalaš unnitlogut,
eai geatge galgga caggat sin vuoigatvuođa
ovttas earáiguin iežaset
joavkkus, bálvaleames iežaset
kultuvrra, dovddasteames ja bálvaleames
iežaset oskku dahje geavaheames
iežaset giela.
Diehttelas guoská dat
mearrádus sápmelaččaide.
Dat vuolgá Olmmošvuoigatvuođalávdegottis ahte álgoálbmogiin
galget artihkkala 27 mielde leat sihke oktagaslaš ja
kollektiiva vuoigatvuođat.
Muhtin vuoigatvuođain, nugo
vuoigatvuođas geavahit iežas
giela, lea mearkkašupmi
duššefal
go daid lea vejolaš geavahit
kollektiivvalaččat.
Maiddái kultuvra, vierut
ja árbevirolaš ealáhusat
eaktudit iešguđet
ládje ahte olmmoš beassá doaibmat
ovttas earáiguin. Ja dakkár
vuoigatvuođat, nugo hivvodatmediat,
oahppu ja kulturgáhtten,
sáhttet duohtadilis ollašuvvat
dušše dakkár
doaibmabijuiguin mat leat olles jovkku várás.
Artihkal 27 ii suddje dušše dakkár
stáhta meassamiid vuostá mat
gáržudit
unnitlohkosaš álbmoga
vejolašvuođaid
eallit iežas kultuvrras,
go dat geatnegahttá stáhtaid
suodjalit unnitlohkosaš álbmoga
earáid meahttiid vuostá, omd.
eará almmolaš orgánaid
dahje priváhta berošteddjiid
vuostá.
Norgga eiseválddit leat
jagi 1987 sámelága
meannudeami rájes atnán
vuođđun
ahte stáhtas lea geatnegasvuohta
positiivvalaččat
leat mielde geahččame
bearrái dan ahte sámi álbmogis
leat eavttut beassat doaimmahit iežaset
kultuvrra. Dál lea dábálaš nu
dulkon sámelága,
ahte dat bidjá gáibádusaid
eiseválddiide ásahit
positiiva doaibmabijuid ollašuhttin dihte
geatnegasvuođaideaset.
ONa Olmmošvuoigatvuođalávdegoddi,
mii goziha siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid
konvenšuvnna, lea maid cealkán
mearrádusa gáibidit
doaibmabijuid mat sihkkarastet unnitlohkosaš ál-bmogiidda
beaktilis oassálastima dakkár
mearrádusaide mat sidjiide
gusket.
Guovddáš jearaldat
artihkkal 27 oktavuođas
lea leamaš movt kulturdoaba galgá dulkojuvvot,
ja dainna lágiin maiddái
movt artihkkala geatnegasvuođaid
sisdoalluge galgá dulkojuvvot.. Čállosa
teaksta suodjala mearrádusa gáhttet
ideála kultuvrra ja dakkár kultuvrralaš dovddahanvugiid
go giela ja oskku. Go lea sámiid álgoálbmotlaš dilis
sáhka, de lea dábálaš dulkot
nu, ahte mearrádus fátmmasta
sámiid ollislaš kulturdoaimmaheami ávnnaslaš eavttuidge,
ja dát gohčoduvvo maiddái
sámi kultuvrra luondduvuođđunge.
Mearrádusa mearkkašumi
sámiid riektesajádahkii
digaštallá NAČ 1984: 18
mii lea Sámiid vuoigatvuođalaš dili
birra. Máŋga ášši
mat ledje eahpečielgasat
jagi 1984, leat maŋŋil čielgan
ONa olmmošvuoigatvuođalávdegotti
geavatlaš barggus.
