Sámepolitihkka

10.3 Suohkanlaš ja fylkkasuohkanlaš mánáid- ja nuoraidpolitihkkka

Sámi mánáid ja nuoraid mánáid- ja nuoraidpolitihka hábmemis ja čuovvoleamis ferte leat mihttomearrin ásahit dakkár bajásšaddanbirrasiid mánáide gos sámi ja dáčča kultuvrras lea eanemus lági mielde seamma stáhtus ja gos dat adnojuvvojit ovttadássásažžan. Sámi guovlluid sámi mánát ja nuorat galget sáhttit vuordit ahte dat suohkanat ja fylkkasuohkanat gos sii orrot, váldet vuhtii sin dárbbuid iežaset ovddasvástádussurggiin. Ráđđe-hus áigu movttidahttit dasa ahte mánát ja nuorat galget leat guovddážis suohkaniid ja fylkkaid áššelisttuin.

Sámi mánát ja nuorat eai leat ovttalágánat juohke sajis, go sii orrot iešguđet báikkiin ja sis leat iešguđetlágan vásáhusat. Kultuvrra ovdanbuktimis leat hui iešguđetlágan eavttut ja dat lea dan duohken gos mánát orrot. Muhtin báikkiin leat sámit eanetlogus ja nu leat sii oidnosis servodagas, muhto muhtin báikkiin leat sámit unnitlogus ja ain unnán oidnosis almmolaš oktavuođain.

Dilli lea iešguđetlágan suohkaniin ja dalle leat maid iešguđetlágan gáibádusat das maid lea dárbu dahkat vai sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja gullevašvuohta nannejuvvošii sámi servodagas. Muhtin suohkaniin lea oahpahusfálaldat sámegillii ja vejolašvuohta bisuhit sámi kulturárbevieruid dat mii lea deaŧaleamos. Muhtin suohkaniin gis fertešii álggahit sámi mánáidgárddi ja sámi skuvlafálaldaga. Dain suohkaniin maid atnet árbevirolaš sámi suohkanin soaitá leat deaŧaleamos nannensuorgi bargat nuoraid boahtteáiggi vejolašvuođaiguin, oahpahusain ja boahttevaš bargovejolašvuođai-guin.

Muhtin suohkaniin leat dihtomielalaččat maid sámi mánáid ja nuoraid dárbbuid ja beroštumiid ektui, ja muhtin suohkaniin eai leat daidda gis nu ollu dihtomielalaččat. Dat vuhtto das movt vuoigatvuođat ja fálaldagat vuhtii váldojuvvojit. Go geavatlaččat galgá čađahit mánáid- ja nuoraidpolitihka, de fertejit suohkanat ja guovllu eiseválddit leat guovddážis. Mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttut mearriduvvojit obamuddui suohkanlaš mearrádusain ja suohkanlaš bálvalusaid oktavuođas. Go mánáid ja nuoraid bidjá guovddážii, de ferte organisatuvrralaš čovdosiid hábmet dan mielde mii sidjiide lea buoremus. Surggiidgaskasaš ovttasbargu ja dat ahte buorebut atnit resurssaid ferte leat guovddážis go galgat viidáseappot ovddidit suohkaniid ja fylkkaid mánáid- ja nuoraidpolitihkalaš barggu. Báikkálaš eiseválddit fertejit bargat plánaid ektui vai bajásšaddanbiras nannejuvvošii. Dás ferte maid máhttit oaidnit oktavuođa gaskal almmolaš doaibmabijuid ja barggu ja dan barggu maid eaktodáhtolaš organisašuvnnat barget.

Mánáid- ja nuoraidpolitihka ferte heivehit nu ahte mánát ja nuorat ožžot vejolašvuođa ovdánit ovttas seammaahkáhaččaiguin, ja sis ferte maid leat áigi ja sadji buđaldit doaimmaiguin iežaset eavttuid vuođul. Deaivvadanbáikkit fertejit gávdnot ja hábmejuvvot lagaš birrasiidda ja báikkálaš servodahkii danne go dat váikkuhit dasa movt mánát ja nuorat galget beassat deaivvadit ja dasa maid sii galget beassat bargat. Sihke mánáidgárdi, skuvllat, astoáigekluppat, kulturskuvllat, eaktodáhtolaš organisašuvnnat ja eará almmolaš ja priváhta arenat, nu go sámi giella- ja kulturguovddážat leat deaŧalaččat. Danne ferte dili láhčit vai báikkálaš eaktodáhtolašvuohta lassánivččii buriid rámma­eavttuiguin, earret eará fáladettiin luoikat nuvttá skuvlalanjaid dahje eará heivvolaš lanjaid.

Mánáid ja nuoraid ferte oččodit aktiivvalaččat fárrui hábmet báikkálaš, guovllu ja nationála mánáid- ja nuoraidpolitihka. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta lea máŋga jagi juo movttidahttán ja dorjon báikkálaš mánáid ja nuoraid mieldedoaibmanbarggu. Dat lea maid láhčán dili nu ahte besset lonohallat vásáhusaid ja lea maid nannen metodageavaheami gelbbolašvuođa. Mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat leat guovddážis báikkálaš mánáid- ja nuoraidpolitihkas. Suohkanat ja fylkkasuohkanat ferteše doaimmahit dili nu ahte sámi organisašuvnnat beasaše searvat ovdamearkka dihte báikkálaš ja guvllolaš mánáid- ja nuoraidráđđái jna.

Ráđđehus lea rahčan bargat givssideami vuostá mánáid ja nuoraid gaskkas ja dat lea leamaš oassin ráhkadeamis fátmmasteaddji servodaga. Givssideami vuostá lea ráhkaduvvon Julggaštus 2006 – 2008 ja dakko bokte lea Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttas ovddasvástádus áŋgiruššat bargat givssideami vuostá astoáigebáikkiin sihke mánáid ja nuoraid gaskkas. Dán barggus lea áibbas lunddolaš ja dárbbašlaš olahit mánáid ja nuoraid astoáigekluppain ja nuoraidviesuin, ja maid daid mánáid ja nuoraid geat leat mielde servviin, kluppain ja eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnain. Lea deaŧalaš ahte mánát ja nuorat ožžot buriid vejolašvuođaid aktiivvalaččat searvat dan bargui, dakko bokte ahte sin váldet fárrui ráđiide ja dainna lágiin ožžot sii doarjaga iežaset evttohusaide ja strategiijaide.

Sámediggi lea ásahan ovttasbargošiehtadusa Romssa, Finnmárkku, Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkasuoh­kaniiguin man oktavuođas galget earret eará ráhkadit doaibmabijuid ja prošeavttaid main leat doaimmat maid mánát ja nuorat leat hutkan iežaset várás. Doaibmabijut galget leat dan várás ahte oainnusin dahkat ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra.