Sámepolitihkka

13.3 Eará ásahusaid oahput

13.3.1 Budeaju allaskuvla

Budeaju allaskuvla addá oahppofálaldaga julevsámegielas oassin dábálašoahpaheaddje- ja ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpus dahje viidásetoahppofálaldahkan ohcciide geain lea iešguđetlágán duogáš. Fálaldagat addojit juohke nuppi jagi ja dat lea dan duohkin galle ohcci leat ja leat go oahpaheaddjit fidnemis jagi. Fáttát main leat julevsámi čuolbmačilgehusat, sáhttet muđui leat fárus ollu oahpuin. Huksen dihte gelbbolašvuođa lea allaskuvla ožžon doavttergrádastipeandda ja dál lea okta stipendiáhtavirgi julevsámegielas. Allaskuvla lea dán jagi dahkan ovttasbargošiehtadusa árran julevsámi guovddážiin dainna ulbmiliin ásahit guhkesáiggi dutkan- ja oahppoovttasbarggu sámegielas ja álgoálbmotoahpus.

Sd.dieđ. nr. 34:s (2001 – 2002) oaččui Budeaju allaskuvla našunála ovddasvástádusa julevsámegielas oahpaheaddjeoahpu oassin. Lea biddjon ruhta allaskuvlla bušehttii fuolahit dán ovddasvástádusa.

Jagi 2005 ledje julevsámegielas 10 registrerejuvvon studeantta ja 11 ohcci. Oahput eai fállojuvvon oahppojagi 2006/2007, muhto allaskuvla pláne fállat oahpu fas oahppojagi 2008/2009.

Ráđđehus árvvoštalla juolludit liigeruđa ovdakursii julevsámegielas, gč. mii muitalluvvo kap. 12.1.3 vuolde. Ráđđehus áigu maiddái árvvoštallat man ávkkálaččat stipeandaortnegat leat váikkuhangaskaoapmin háhkat studeanttaid sámi oahpaheaddjeohppui.

13.3.2 Davvi-Trøndelága allaskuvla

Lullisámi giella lea leamaš earenoamážit dulbmojuvvon danne go eai gávdno makkárge lullisámegiela váldoguovllut. Danne lea leamaš earenoamáš deaŧalaš addit oahpu mánáidgárddiid, vuođđoskuvllaid ja joatkkaskuvllaid sámegieloahpaheddjiide. Oassin seailluhit ja ovdánahttit lullisámegiella lea Davvi-Trøndelága allaskuvla ožžon našunála ovddasvástádusa lullisámegielas oahpaheaddjeoahppokonteavsttas, gč. Sd.dieđ. nr. 34 (2001 – 2002). Allaskuvla lea ásahan jahkebeallásaš oahppofálaldaga lullisámegielas. Oahppu sisttisdoallá giella-, girjjálašvuođa- ja kulturmáhtu ja fágadidaktihka ja sáhttá leat oassi oahpaheaddjeoahpus dahje bacheloroahpus dahje váldot joatkkaoahppun. Allaskuvla addá maiddái lassioahpposkurssa sámi árbevirolaš máhtus mii lea rehkenaston skuvlla bargiide, almmolaš ja priváhta doaimmaide. Leat biddjon liige resurssat allaskuvlla bušeahttarámmaide fuolahit allaskuvlla ovddasvástádusa lullisámegielas. Jagi 2007 ledje julevsámegieloahpus ovcci registrerejuvvon studeantta, ja 2006 lei lohku fas guhtta studeantta. Lullisámegielas ledje 2007 14 ohcci, ja 2006 lei lohku fas 7 ohcci.

Ráđđehus áigu árvvoštallat juolludit liigeruđa ovdakursii lullisámegielas, gč. Mii muitaluvvo kap. 12.1.3 vuolde. Ráđđehus áigu maiddái árvvoštallat man ávkkálaččat stipeandaortnegat leat váikkuhangaskaoapmin háhkat studeanttaid sámi oahpaheaddjeohppui.

13.3.3 Finnmárkku allaskuvla

Allaskuvllas leat ollu oahppofálaldagat main sámi kultuvra, historjá ja servodateallin leat integrerejuvvon oasit. Dát guoská sihke profešuvdnaoahpuide nugo oahpeaddje- ohppui iešguđet sosiala- ja dearvvašvuođafágaoahpuide, muhto maiddái dakkár fágain go mátkkoštanealáhusas, meahcásteamis ja luondduvalljodathálddašeamis leat fáttát main leat sámi čuolbmačilgehusat. Allaskuvlii ii leat biddjon earenoamáš ovddas- vástádus sámegillii guoski fágain, muhto lea ovdánahtton fágalaš profiila mii áimmahuššá sámi váttisvuođaid.

13.3.4 ásahusaid gaskasaš ovttasbargu

Sámi akademalaš birrasat leat smávvát ja Sd.meld. nr. 34:s (2001 – 2002) deattuhuvvui danne hirpmosit ahte ovttasbargu gaskal ásahusaid ferte nannejuvvot. Oassin stuorradiggedieđáhusa čuovvoleamis lea čielggadeapmi fágalaš ovttasbarggu birra gaskal Romssa universitehta, Sámi allaskuvla, Sámi allaskuvla/Sámi instituhta ja Finnmárkku allaskuvlla. Ovttasbargošiehtadusat mat gávdnojit ja ovttasbarggu viiddiduvvon rámmat buktojit ovdan. Evttohuvvo ovttasbargu oahpuid siskkobealde nugo sámegielas (álgooahpus), luonddduhálddašeamis, ja dárbu hukset gelbbolašvuođa našunála ulbmiliid geažil searvadahttit sámiide guoski fáttáid sihke mánáidgárddiin ja vuođđoskuvllas. Dutkama siskkobealde evttohuvvo earret eará ovttasbargu dutkioahpu hárrái mii guoská sámiid ja álgoálbmogiid fáttáide ja joatkit ja lasihit doarjaga álgoálbmotfierpmádahkii. árbevirolaš máhttu evttohuvvo konkrehta fáddán dutkanovttasbarggus. Lea guovddáš doaibma ásahusaide čuovvolit áigeguovdilis árvalusaid čielggadeamis.