Sámepolitihkka

14.2.3 UNESCO-konvenšuvdna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra ja UNESCO-konvenšuvdna šláddjiivuođa ja kulturdovddahemiid suodjaleami ja ovddideami várás

Stuorradiggi mearridii juovlamánus 2006 ahte Norga galgá vuolláičállit guokte UNESCO-konvenšuvnna – Konvenšuvnna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra (Sd.prp. 73 (2005 – 2006)) ja Konvenšuvnna šláddjiivuođa ja kulturdovddahemiid suodjaleami ja ovddideami várás (Sd.prp. nr. 76 (2005 – 2006)) mat leat dehálaččat árbedieđu hárrái. Guktot konvenšuvnnat doaibmagohte Norggas cuoŋománu 17. beaivvi 2007.

Konvenšuvnnaid vuolláičállima oktavuođas lea guktuid konvenšuvnnaid dáfus leamaš erenoamáš dehálaš čalmmustit Norgga álgoálbmogiid ja nationála unnitloguid árvvoštaladettiin ollašuhttá go Norga konvenšuvnna gáibádusaid. Goappašiid konvenšuvnnain válddahallojuvvojit álgoálbmogiid kulturdilit nu ahte dat addá buori vuođu ovddidit kulturpolitihkalaš doaibmabijuid erenoamážit sámi álbmoga dárbbuid ektui.

Konvenšuvnnas vuoiŋŋalaš kulturárbbihárrái lei oktavuohta álgoálbmogiidda ja nationála unnitloguide guovddážis máŋgga gulaskuddancealkis. Earret eará čujuhuvvui ahte lea stuorát dárbu suodja­lit sámiid ja nationála unnitloguid vuoiŋŋalaš kulturárbbi go earáid vuoiŋŋalaš kulturárbbi. Mii guoská sámi diliide, namahuvvojedje Sámi arkiiva ja sámi dávvirvuorkkát sámi njálmmálaš árbeáv­dnasiid vejolaš diehtočohkkejeaddjin ja diehtovurkkodeaddjin. Daddjojuvvui dat ge ahte sáme­giella galgá eambbo geavahuvvošgoahtit dán barggus. Dan lassin deattuhuvvui ahte eambbo galggašii vuhtiiváldit iešguđetlágan joavkkuid vuoigatvuođa hálddašit iežaset kultuvrra. Buot dát cealkámušat váldojuvvojit mielde Kultur- ja girkodepartemeantta viidáset bargui go dat čuovvola ­vuoiŋŋalaš kulturárbbi konvenšuvnna vuolláičállima.

Konvenšuvdna kultuvrralaš šláddjiivuođa birra čalmmustahttá garrasit ahte kulturdovddahemiid suodjaleapmi ja ovddideapmi sisttisdoallá buot kultuvrraid ovttadássasašvuođa dohkkeheami ja buot kultuvrraid árvvus atnima, ja dát guoská earret eará álgoálbmogiid kultuvrraide. Konvenšuvnna vuolláičállimiin dovddastit oasehasat árbedieđuid mávssolašvuođa vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš riggodatgáldun, ja ahte dát diehtu váikkuha positiivvalaččat ceavzilis ovdáneapmái, ja vel dasa ahte lea dárbu dán suodjalit ja ovddidit soahppevaš vugiid mielde. Konvenšuvdna čalmmusta maiddái man dehálaš kultuvrraid eallinvuoibmi lea buohkaide, ja álgoálbmogiidda ge, nu go dat dovddahuvvo sin friddjavuođas ávdnet, gaskkustit ja gilvit sin árbevirolaš kulturdovddahemiid ja go dan besset dahkat de váikkuhit iežaset ovdáneapmái ge.