Sámepolitihkka

1.2.3.1 Davviguovllut

Politihkalaš beroštupmi davviguovlluide lea lassánan mealgadit. Sivvan lea vuosttažettiin Snøhvit-guovllu gássabohkan, oljo- ja gássaohcan davvin, ja ahte davi mearraguovllut leat stuorra guollemáddodagaid gođđo- ja bajásšaddanguovlun. Dattetge váikkuhit stuorraválddiid beroštumit ollu dasa mii dáhpáhuvvá davvin, ja maiddái ovttaskasstáhtaid ja stuorra riikkaidgaskasaš fitnodagaid oktavuođat. Dakkár dilis lea váttis Sámediggái ja árktisa eamiálbmogiidda čuoččuhit beroštusaideaset ja vuoigatvuođaideaset. Sámediggi oaidná iežas bargun ovddastit sámi álbmoga ja ovddidit sámi álbmoga beroštusaid ja vuoigatvuođaid, ja maiddái váikkuhit dasa ahte árktisa eamiálbmogiid dárbbut ja beroštusat fuolahuvvojit industriálalaš ovddideamis ja davviguovlluid resurssaid bohkama ja fievrrideami oktavuođas boahtteáiggis.

Sámediggi lea 2006s oassálastán máŋgga čoahkkimii main davviguovlopolitihkka lea leamaš guovddážis; gulahallančoahkkimiidda juohke jahkebeali Olgoriikadepartemeantta ja Sámedikki gaskka, Olgoriikadepartemeantta ja davvinorgalaš eiseválddiid gaskasaš gulahallanForumi, Norgga sáttágoddái árktalaš ráđi ministtarčoahkkimiin. Deaŧalaš áššin leat leamaš Sámediggeráđi riikkaidgaskasaš áŋgiruššansuorggit, Barentsovttasbargu, Davviriikkalaš Sámekonvenšuvdna, Norgga ovdagoddi árktalaš ráđis, dálkkádatrievdamat, EU ja ONa eamiálbmotjulggaštus.

Norga lea váldán badjelasaš árktalaš ráđi ovdagoddedoaimma 2008 rádjai. Gaskaboddasaš čállingoddi galgá ásahuvvot Romsii árktalaš ráđi várás davviriikkalaš ovdagoddeáigodahkii 2006 – 2012. Sámediggái lea hui deaŧalaš ahte eamiálbmotgelbbolašvuohta, dás maiddái erenoamáš gelbbolašvuohta sámi diliid birra, lea nanus ja oidnosis čállingottis. Dát guorrasa maiddái St.dieđáhussii 30(2004 – 2005) ja Stuorradiggedieđáhusa evttohussii. Norgga ovdaolbmosadji árktalaš ráđis ferte geavahuvot gaskaoapmin oažžut eará riikkaid guorrasit riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide.

árktalaš ovttasbargui gullá maiddái árktalaš stáhtaid parlamentáralaš čoahkkanemiid ovttasbargu. Juohke nuppi jagi lágiduvvo árktalaš parlamentarihkarkonferánsa, mas maiddái Sámi Parlamentáralaš Ráđi áirasat oassálastet. 7. árktalaš parlamentarihkarkonferánsa lágiduvvui Gironis 2006 borgemánus. Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkit raporterejedje konferánsii earret eará Davviriikkalaš sámekonvešuvdnaevttohusa, ONa eamiálbmot­julggaštusevttohusa, Norgga eiseválddiid ja Norgga beale Sámedikki gaskasaš konsultašuvdnašiehtadusa, ja maiddái Finnmárkkulága. Konferánsa mearridii 50 čuoggásaš Conference statement, julggaštus mas eamiálbmotdimenšuvdna lea oidnosis. Sámi parlamentáralaš ráđđi oassálastá bistevaš oassálastin árktalaš parlamentáralaš lávdegottis, the Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region (SCPAR), mii lea parlamentarihkkariid ovttasbargoorgána árktalaš parlamentarihkarkonferánssaid gaskkas.

Barentsovttasbargu lágiduvvo Barentsráđis (ministtardásis), regiovdnaráđis ja regiovdnalávdegottis (13 regiovnna ja oktasaš eamiálbmotáirras), ja Eamiálbmogiid bargojoavkkus mii lea regiov­dnaráđi ja Barentsráđi ráđđeaddi orgána. Barentsguovllu eamiálbmogiid regiovnnalaš bargojoavkku lea Regiovdnaráđđi nammadan. Bargojoavkku Sámediggelahttu lea eamiálbmogiid bargojoavkku jođiheaddji ođđajagimánu 2006 rájes. Jođiheaddji oassálastá Barentsráđi čoahkkimiidda. Dollo maiddái čoahkkin oktii jahkái ámmátolbmolávdegotti (CSO) ja Bargojoavkku gaskka.

Eamiálbmogiid bargojoavku lea ráhkadan Eamiálbmogiid doaibmaplána áigodahkii 2005 – 2008. Doaibmaplána doaibmabijut leat vuost-tažettiin njenecalaš, vepsalaš ja sámi guovlluid várás Barentsguovllu Ruošša bealde áŋgiruššan-surggiin dearvvašvuohta, biras ja luonddudoallu, oahpahus ja gelbbolašvuođaovddideapmi, árbevirolaš ealáhusat ja gávppašandoaimmat, kultuvra, vuođđostruktuvra ja diehtojuohkin ja mediadoaimmat. Sámediggi šálloša go eai leat várrejuvvon sierra ekonomalaš resurssat doaibmabijuid čuovvoleapmái.

Barents Youth Conference 2006 lágiduvvui Romssas. Bajimus fáddán lei «Youth in the High North and identity to the area». Barents Regiovnnalaš Nuoraidráđđi, mas Sámedikki nuoraidpolitih­kalaš lávdegoddi lei eamiálbmogiid ovddastead­djin 2006s, lea leamaš mielde plánemin konferánssa.

Ođđa regiovnnalaš Barents nuoraidprográmma doaibmá áigodahkii 2007 – 2010. Sáme­dikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lea buktán evttohusaid ođđa prográmmii. Barents regiov­dnaráđđi dohkkehii prográmma skábmamánus 2006.

Sámediggi juolluda jahkásaččat doarjaga Barents eamiálbmotkantuvrra doaimmaheapmái Murmánskkas. Doarjja juolluduvvo Barentsčállingoddái, mas ovttas eamiálbmogiid bargojovkkuin lea ovddasvástádus kantuvrra doaimmaheamis. Sámediggi oaivvilda ahte kantuvra nanne eamiál­bmogiid oassálastima Barentsregiuvdnii. Danne lea šállošahtti go Sámediggi Norggas okto ruhtada kantuvrra doaimma. Ferte ásahuvvot šiehtadus davviriikkaid gaskka ahte dat ovttas ruhtadit Barentsguovllu eamiálbmotbarggu.

Sámediggeráđđi lea dorjon jurdaga ásahit riik­kaidgaskasaš Barentsčállingotti. Ráđđi lea čujuhan ahte eamiálbmotdimenšuvdna ferte leat čielgasit mearriduvvon dakkár čállingottis, ja ferte sihkkarastojuvvot viidáset proseassas.

1.2.3.2 EU

Sámedikki bargu eurohpapolitihkalaš gažaldagaiguin dahkko SPRa bokte, ja Sámedikki oktavuođa bokte Norgga guovddáš, regiovnnalaš eiseválddiiguin. Sámediggi lea mielde «Guovddáš, regiovnnalaš ja báikkálaš eiseválddiid eurohpapolitihkalaš Forumis». Sámediggi lea maid mielde hálddahuslaš gulahallanjoavkkus.

Sámediggi lea oassálastán EUa rádjeregiovnnalaš ovttasbargoprográmmii Interreg III A (2000 – 2006) guovtti prográmmas Interreg Sápmi ja Interreg Åarjelsamien dajve. Oassálastima ulbmil lea leamaš rádjeregiovnnaid ealáhusekonomalaš ja sosiála ovddideami eavttuid buorideapmi, áŋgiruššansurggiid bokte mat čatnasit sámi servodatovddideapmái, máhttui ja gelbbolašvuođaloktemii. Prográmmaáigodagas lea Sámediggi oassálastán 30 prošeavtta doarjumiin. Prošeavttat leat buvttihan mávssolaš oktavuođaid, fierpmádagaid ja gelbbolašvuođa. Ollu prošeavttat loahpalaš prográmmaáigodagas jotkojuvvojit 2007 lohppii.

1.2.3.3 ON

ONa eamiálbmotáššiid Bistevaš Forum

ONa eamiálbmotáššiid Bistevaš Forum doalai viđát sešuvnnas New Yorkas. Sámediggi oassálasttii Norgga sáttagoddái, ja guovddáš beroštus lei daidda eamiálbmothástalusaide mat čatnasit ONa duhátjagiulbmilii ja Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohussii. Sámedikki mielas lea ONa Bistevaš Forum bargu hui deaŧalaš, ja danne lea Sámediggi moadde jagi dorjon jođiheaddji ekonomalaččat.

Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna

2006s lea Sámediggi oassálastán riikkaidgaskasaš bargui biologalaš šláddjiivuođa konvenšuvnnnain, sihke gávccát osolaščoahkkimis Curitibas, Brasiillas, ja bargojoavkočoahkkimis mii gieđahalai ar-tihkkala 8 (j) eamiálbmotáššiid. Sámediggi lei mielde Norgga sáttagottis dáin čoahkkimiin. Sámedikki ja Norgga sáttagotti gaskasaš ovttasbargu lei buorre. Osolaškonferánssas ledje sápmelaččat maiddái ovddastuvvon Ruoŧa sáttagottis, ja Sámiráđis. Sámi áirasat čuovvoledje erenoamážit eamiálbmotáššiid, ovdduid oažžun ja juogadeapmi genaresurssaid geavaheami oktavuođas, suodjalanguovlluid, vieris sisaboahtán šlájaid, biošláddjiivuođa ja dálkkádatrievdamiid, ja mariidna- ja rittuid biošláddjiivuođa. Sámediggi oassálasttii maiddái árjjalaččat nissoniid ja biošláddjiivuođa fierpmá­dahkii, ja bijai ovdan dálkkádatrievdamiid árktisas.

ON-julggaštus eamiálbmotvuoigatvuođaid birra

Sámediggi lea ovddastuvvon Norgga sáttagottis Olmmošvuoigatvuođakomišuvnna bargojoavkku čoahkkimiin ON-julggaštusa eamiálbmotvuoigatvuođaid evttohusa oktavuođas. Julggaštusteakstaevttohus dohkkeha eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa ja eanavuoigatvuođaid.

Sámediggi oaidná ja diehtá ahte ollu stáhtat eai leat vel dohkkehan eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Amerihká Ovttastuvvan Stáhtat, Austrália, Ođđa Selánda, Kanada ja Ruošša leat dovddahan vuostemiela julggaštustekstii. Kanada ja Ruošša jienasteigga goappašagat vuostá julggaštusresolušuvnna ONa olmmošvuoigatvuođaráđis.

ONa Váldočoahkkima goalmmátlávdegoddi mearridii juovlamánus 2006 maŋidit eamiálbmot­julggaštusa meannudeami 2007 čakčii. Mearrádus dahkkojuvvui Namibia, Botswána ja Nigeria evttohusaid vuođul, gos eamiálbmotvuoigatvuođat leat garrasit deddojuvvon idustriálalaš ávkkástallamii ovdun, erenoamážit minerálaberoštusaid ja turismaindustriija bealis. Váldočoahkkima mearrádus sáhttá vuolggahit ođđa šiehtadallamiid sisdoalu dáfus, muhto dán vuoru nu ahte eamiálbmogat eai beasa searvat prosessii. Mii ballat ahte boađusin sáhttá šaddat ahte eanet eamiálbmogat eai lohkkojuvvo šat eamiálbmogin, ahte bajimus rievttálaš prinsihpat nu go iešmearridanvuoigatvuohta ja mielváikkuheapmi massojuvvo ja ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođat resurssaide sin árbevirolaš guovlluin duoguštuvvojit sahte nášuvnnalaš lágaiguin.

Sámediggi bargá árjjalaččat dan julggaštus­teavstta bealuštemiin maid Olmmošvuoigatvuođaráđđi dohkkehii, ja ávžžuha ovttas eará eamiálbmotorganisašuvnnaiguin ja -ásahusaiguin oažžut doarjaga erenoamážit davviriikkain ja eará stáhtain mat buorebut árvvusatnet olmmošvuoigatvuođaid ja atnet daid eanet vuoiggalažžan, nu ahte máŋgga čuohte jahkásaš ja seavdjadis eamiálbmogiid vuđolaš vuoigatvuođaid deaddin ja biehttaleapmi oččošii positiivva loahpa. Sámediggi lea fuolas go Ovttastuvvon Našuvnnat maŋŋá 20 jagi barggu máilmmeviidosaš julggaštusain eamiálbmotvuoigatvuođaid hárrái ii vel leat soahpan teavstta mii ilbmadivččii máilmmeviidosaš unnimusstandárddaid eamiálbmot vuoigatvuođaide.

Sámediggi bivdá Norgga ain bargat árjjalaččat dan ala ahte ON-julggaštus eamiálbmotvuoigatvuođaid birra fargga dohkkehuvvo.