Sámepolitihkka

1.3 Vuoigatvuođat

Sámedikki bajimus dási doaimmas lea sáhka vuoigatvuođain buot politihkkasurggiin. Sámiin leat vuoigatvuođat individan, sierra álbmogin, sierra kultuvran ja eamiálbmogin. Sámiin lea vuoigat­vuohta eatnamiidda ja čáziide ja vuoigatvuohta daidda resurssaide mat leat vuođđun oktasaš ávnnaslaš kultuvrii. Vuoigatvuođat leat maid čadnon ollu eará surggiide nu go ovdamearkka dihtii gillii, kultuvrii, ohppui, dearvvašvuhtii ja kulturmuittui-de. Riektevuođđu boahtá ovdan riikkaidgaskasaš álbmotrievttálaččat geatnegahtti konvenšuvnnain ja nášuvnnalaš rievttis. Sámiid álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki ulbmil oažžut sámiid vuoigatvuođa dohkkehuvvot vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima áimmahuššamii ja nannemii. Sámediggi áigu vuoruhit barggu ahte sámi vuoigatvuođaproseassain mat leat jođus sihkkarastojuvvojit johtilit dakkár konklušuvnnat ja čovdosat mat dávistit historjjálaš sámi vuoigatvuođaide ja álbmotriektái. Loahpalaš konklušuvnnat ja mearrádusat eai galgga dahkkot ovdalgo sámit leat guorrasan daidda.

1.3.1 Konsultašuvnnat

Eamiálbmogin lea sámiin vuoigatvuohta konsultašuvnnaide dain áššiin, main sáhttá leat njuolgga mearkkašupmi sidjiide. Dát vuoigat­vuohta boahtá ovdan ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain, guđát kapihttalis. Geassemánu 1. b. 2005 dohkkehii Sámediggi prosedyraid stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvnnaid várás (konsultašuvdnašiehtadus) ja stáhtaráđđi mearridii daid suoidnemánu 1. b. 2005. Konsultašuvdnašiehtadus lea deaŧalaš lávki čalmmustuhttimis Sámedikki saji riikka stivrenvuogádagas. Konsultašuvdnageatnegasvuohta čalmmustuhttá ahte stáhta eiseválddit duođaid galget oččodit ovttamielalašvuođa Sámedikkiin. Šiehtadus lea deaŧalaš reaidu mii lea mielde sihkkarastimin ahte mearrádusain lea lobálašvuohta sámi ál-bmogis dan álbmotválljen orgána bokte.

Sámediggi lea 2006 čađahan konsultašuvnnaid stáhtaeiseváldiiguin ollu áššiin. Konsultašuvdnašiehtadus lea vuođđuduvvon Sáme­dikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš searvevuođaperspektiivii. Jus Sámediggi duođaid galgá doaibmat dássásaš guoibmin konsultašuvnnain, de dat ferte oažžut eanet resurssaid. Sámedikki resurssat eai leat nannejuvvon konsultašuvdnašiehtadusa geažil, juoga mii ferte dáhpáhuvvat guhkit áiggi vuollái.

Sámedikki sajádat lea oppalaččat nannejuvvon dakko bokte ahte máŋga departemeantta leat šaddan dihtomielaleabbun searvadahttit Sáme­dikki deaŧalaš proseassaide. Sámedikkis leat leamaš máŋga buori konsultašuvdnaproseassa ja máŋga departemeantta leat maŋŋá konsultašuvdnašiehtadusa dovddastan ahte ferte konsultašuvnnaid bokte Sámedikkiin juksat ovttamielalašvuođa. Dattetge dát ii leat ollásit čađahuvvon ja Sámediggi lea mannan jagi vásihan máŋgii ahte stáhta eiseválddit leat rihkkon sihke konsultašuvdnašiehtadusa ja konsultašuvdnageatnegasvuođa ILO bokte. Sámediggi mihttii maiddái ahte eai dollon konsultašuvnnat earret eará nášuvnnalaš dearvvašvuođaplána ja Barentsábi hálddašanplána birra. Viidáseappot lea dáhpáhuvvan ahte ráđđehus ovttabeallásaččat lea rievdadan juoidá mas lea leamaš ovttamielalašvuohta, ja máŋgii leat stáhta bealis gohčodan čielga diehtojuohkinčoahkkimiid konsultašuvdnan.

Konsultašuvdnaprosedyraide ii gula bušeahttamearrideapmi. Ráđđehusas ja Sámedikkis lea dat oktasaš áddejupmi ahte bušeahttamearrideapmi Sámediggái galgá čielggaduvvot sierra proseassas. 2006 nammaduvvui departemeanttaid gaskasaš bargojoavku máŋggain sámediggelahtuiguin mii galgá árvvoštallat Sámedikki formálalaš rolla ja buktit bušeahttaprosedyraevttohusa. Bargojoavku áigu buktit evttohusas njukčamánus 2007. Konsultašuvdnašiehtadus lea Sámedikki mielas lunddolaš vuođđun Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš bušeahttaprosedyraid ráhkadealpmái.

1.3.2 Resursalágat/vuoigatvuođat

Sámediggi lea 2006 joatkán barggu oččodit ođđa lágaid mat sihkkarastet luondduresurssaid. Sámediggi oaivvilda ahte resursalágaid bajimus prinsihpat galget dávistit daid álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide, mat Norggas leat sámiide eamiálbmogin. Sámedikki oaidnu lea ahte Norga ferte ollašuhttit dáid geatnegasvuođaid dakko bokte ahte ovttastahttit njuolggadusaid mat sihkkarastet ahte sámit besset ávkkástallat resurssaiguin, njuolggadusaid mat sihkkaraset duohta oassálastima ja mielmearrideami resursahálddašeamis, ja áššemeannudannjuolggadusaid mat sihkkarastet ahte sámi doahttalusat fuolahuvvojit ja deattuhuvvojit lágaid mearridanproseassas. Dan lassin ferte resursahálddašeapmi vuođđuduvvot lagašvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihppii nu ahte dat sihkkarastá sámi ávnnaslaš kulturvuđđosa.

Go vuoigatvuođaid sáhttá oastit ja vuovdit gávpemárkanis, de dat buktá váttisvuođaid sámi ealáhusaide ja servodateallimii. Dakkár vuoigatvuođat leat ovdamearkka dihtii mielkeeriid vuovdin, bivdofatnasiid vuovdin oktan eriiguin ja geavahanvuoigatvuođaid vuovdin guohtuneatnamiin ovdamearkka dihtii bieggomillopárkkaide. Sámediggi bivdá ahte vuhtiiválddidettiin boahtteáiggi servodatovddideami, čielggaduvvojit vejolašvuođat gáržžidit dán vuoigatvuođamárkana nu ahte sihkkarastá ekonomalaččat ja kultuvrralaččat dohkálaš ovddideami sámi servodagain.

1.3.3 Finnmárkkuláhka

Finnmárkkulága stuorra oasit bohte fápmui 2006. Historjjálaččat dát buvttii stuorra earu Finnmárkku eatnamiid ja resurssaid oamastanvuoigatvuođas ja hálddašeamis. Finnmárkkulága vuođđooaidnu lea ahte Finnmárkku eatnamiid ja resurssaid hálddašeapmi galgá erenoamážit sihkkarastit sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhus­doaibmama ja servodateallima. Dát sámi vuoigatvuođaid vuođđooaidnu ja prinsihpalaš dohkke­heapmi lea Finnmárkkulága geađgejuolgin.

Ráđđehus lea nammadan lávdegotti mii galgá čielggadit sámiid ja earáid guolástanvuoigatvuođaid mearas Finnmárkku olggobealde. Čielggadus galgá leat gárvvis ovdal 2007 loahpa. Sámediggi lea hui duhtavaš dainna ahte sámi vuoigatvuođat merrii Finnmmárkku olggobealde dál galget sihkkarastojuvvot boahtteáigái. Seammás lea deaŧalaš deattuhit ahte Sámediggi ii háliit hálddašeami mii lea vuođđuduvvon čearddalašvuhtii, muhto hálddašeami mii lea vuođđuduvvon guovlluide ja ássamii.

Ráđđehusa Finnmárkkukommišuvnna nammadeapmi lea maŋiduvvon 2007 giđđii. Sámediggi galgá searvat konsultašuvnnaide komišuvnna mandáhta ja čoahkádusa birra. Bargu Meahcce­duopmostuoluin álggahuvvo go Finnmárkkukommišuvdna álggaha barggus. Sámediggi mearridii juovlamánus 2005 evttohit Deanu Finnmárkkukommišuvnna ja Meahcceduopmostuolu hálddahusbáikin.

Sámedikkis leat leamaš konsutašuvnnat Birasgáhttendepartemeanttain dan lávdegotti mandáhta ja čoahkádusa birra, mii galgá evttohit mo čuovvolit Finnmárkkulága 4. kapihttala Deanu- ja Njávdánčázádagaid birra. áššis ii leat ovttamielalašvuohta ja dat lea sáddejuvvon gulaskuddamii. Konsultašuvnnat jotkojuvvojit go gulaskuddanáigemearri loahppá.

Finnmárkkulága 4. paragráfa vuođul lea Sámediggi jagis 2006 mearridan gaskaboddasaš njuolggadusaid das mo galgá árvvoštallat rievdaduvvon meahccegeavaheami váikkuhusaid sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaibmamii ja servodateallimii. Njuolggadusaid galget almmolaš eiseválddit ja Finnmárkkuopmodat geavahit go sii dahket mearrádusaid. Njuolggadusat gustojit dassážiigo loahpalaš njuolggadusat mearriduvvojit, dattetge ii fal guhkkelebbui go suoid­nemánu 1. b. 2007 rádjai. Njuolggadusat leat sáddejuvvon gulaskuddamii, ja Sámediggeráđđi čađaha viiddes gulaskuddanproseassa. Earret eará leat lágiduvvon álbmotčoahkkimat loahpalaš njuolggadusaid hábmema oktavuođas.

1.3.4 Finnmárkkuopmodat

Sámediggi nammadii juovlamánus 2005 lahtuid Finnmárkkuopmodaga stivrii ja Finnmárkkuopmodaga bearráigeahččanlávdegoddái. Sámediggi evttohii seammás Porsáŋggu Finnmárkkuopmodaga váldohálddáhusbáikin.

Sámediggi háliida buori gulahallama Finnmárkkuopmodagain ja jeavddalaš čoahkkimat dollojuvvojit Finnmárkkuopmodaga stivrrain.

1.3.5 Olju ja gássa

Oljo- ja gássadoaimmat davvin lei okta váldofáttáin Oljo- ja energiijadepartemeantta ja Sámediggeráđi gaskasaš čoahkkimis borgemánus. Sámiid eamiálbmotvuoigatvuođat fertejit boahtit ovdan go Barentsábi oljo- ja gássaresurssaiguin plánejuvvo ávkkástallat, go doaimmat čađahuvvojit ja go rig­godagat juogaduvvojit. Dán oktavuođas čujuha Sámediggi dasa ahte árbevirolaš riddoássan lea deaŧaleamos ággan sorjjasmeahttunvuhtii ja mearraresursavuoigatvuođaide – dát gusto dieđusge maiddái sámiide sierra álbmogin. álbmot-rievtti vuođul lea sámiin eamiálbmogin maiddái vuoigatvuođat oljui ja gássii iežaset árbevirolaš resursaguovlluin. Dás deattuhuvvo ahte Sámediggi ii čuoččut ahte dát vuoigatvuođat gullet dušše sámiide. Ráđđehus biehttala ahte livčče ál-bmotrievttálaš geatnegasvuođat sámiid ektui oljo- ja gássaresursavuoigatvuođaid oktavuođas. Dáid ruovttoluottadieđuid vuođul áigu Sámediggi álggahit proseassaid nu ahte dát gažaldagat árvvoštallojuvvojit sorjjasmeahttumit álbmotrievttálaččat. Sámediggi atná petroleumadoaimma lagaš mearraguovlluin davvin dakkár doaibman mii čađahuvvo sámiid historjjálaš mearraguovlluin. Danne čuoččuha Sámediggi vuoigatvuođaid dán doaimmas. Sámediggi áigu bargat dan badjelii ahte ásahuvvošii sierra eamiálbmotfoanda mii ruhtaduvvo eamiálbmotguovlluid minearála- ja petroleadoaimmain.

1.3.6 Boazodoallolága ođasmahttin

Sámediggái lea boazodoalloláhka leamaš okta deaŧaleamos áššiin jagis 2006 ja dan čuovvoleapmi vuoruhuvvo hui bajás. Dan rájes go Boazodoallolávdegoddi jagis 2002 geigii evttohusas (NAČ 2001:35 Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus), lea Sámediggi máŋgga oktavuođas ávžžuhan Eana­doallo- ja biebmodepartemeantta vuoruhit boazodoalloláhkabarggu. Sámedikki mielas lea hui buorre go Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta álggaha konsultašuvnnaid boazodoalu birra 2005 čavčča.

Sámediggi lea meannudan Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta boazodoalloláhkaevttohusa 2006 čakčamánu dievasčoahkkimis. Láhkaevttohusa vuođđun leat eanaš NAČ 2001:35, ja Eana­doallo- ja biebmodepartemeantta, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvnnat. Konsultašuvdnabeliid gaskkas lei árrat proseassas ovttamielalašvuohta das ahte dán ođasmahttimii ii galgga boazodoalu hálddašanmodealla gullat. Sámediggi eaktuda ahte álggahuvvo proseassa mii geahčada boazodoallohálddašeami organiserema boahtteáiggi ja ahte odeldiggeproposišuvnnas geatnegahttojuvvo dakkár čuovvoleapmi. Ulbmil ferte leat dakkár hálddašeapmi mii čielgasit guorrasa álbmotrievtti gáibádusaide earret eará ieš- ja mielmearrideami hárrái.

Láhkaevttohusa meannudettiin ii leat Sámediggi beassan geahčadit buot mearkkašumiid láhkaevttohussii. Go láhkaáddejupmi dávjá lea áibbas sorjavaš mearkkašumiin, de ii leat vejolaš Sámediggái oažžut dohkálaš oppalašgeahčastaga Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta láhkaevttohusa váikkuhusain. Sámediggi oaivvilda ahte go ii beasa geahčadit buot dokumeanttaid sisdoalu, de dat ii dávis ILO-konvenšuvdnii ja konsultašuvdnašiehtadussii. Sámediggi lea nuppát gearddi bivdán oažžut sáddejuvvot láhkaevttohusa mearkkašumiid.

Mearrádusastis Sámediggi ballá ahte Eana­doallo- ja biebmodepartemeantta láhkaevttohus hedjonahttá dan riektesuodjalusa mii boazodoalus lea riikkaidgaskasaš lágaid bokte, erenoamážit ILO-konvenšuvnna nr. 169 bokte. Danne lea áibbas čielga eaktu Sámedikki bealis ahte čuovvovaš hámuheapmi ferte váldojuvvot mielde § 1 vuosttaš lađđasii vai sihkkarastojuvvo ahte álbmotrievttálaš bealli ii hedjonahttojuvvo Finnmárkkulága sis­doalu ektui:

«Láhka gusto daid ráddjehusaiguin mat čuvvot ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddaid birra iehčanas stáhtain. Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra.»

Sámediggi vuordá ahte bajábealde eavttut čuovvoluvvojit, ja dat eará eavttut ja mearkkašumit Sámedikki mearrádusas boazodoallolága ođasmahttima oktavuođas.