Sámepolitihkka

1.8.3.1 Stipeanda alit ohppui

Movttiidahttindihte gelbbolašvuođaloktemii dakkár surggiin gos lea dárbu, lea Sámediggi juolludan stipeandda alit ohppui. Vuoruhuvvon suorgi lea leamaš sámegiella, earenoamážit lulli- ja julevsámegiella.

Alit oahpu kvalitehtaođastus mielddisbuvttii ahte alit oahpu ruhtadanvuogádat rievddai eanet boađusvuođđudeaddjin. Allaskuvllat ja universitehtat ožžot doarjagiid ee. kandidáhttabuvttadeami vuođul. Sámediggi ballá ahte allaskuvllat ja universitehtat válljejit eret sámegiel oahppofálaldagaid, danne go dain lea dávjá vuollegis rekruterenvuođđu, dahje gáibidit eanet iešruhtadeami studeanttain. Dat lea ovdamearkka dihte dáhpáhuvvan lullisámegiela fálaldagain. Sámediggi deattuha ahte Máhttodepartemeanttas lea ovddasvástádus sihkkarastit dakkár bargovuogi ja ovddasvástá­dusvuogádaga alit oahpus mii sihkkarastá maiddái smávit sámi fágain fálaldaga ja fágalaš ovdáneami.

Sámediggi lea duhtavaš go Sámi dieđaviesu huksen Guovdageainnus dál lea álggahuvvon. Dieđavissui galget máŋga máhttoásahusa fárret, ja dat galgá čohkket sámi ja sámegielat fágabirrasa. Sámediggi sávvá ahte dat fysalaš oktiibidjan šaddá doarjjan Sámi allaskuvlla ja Sámi Instituhta áigumušaide ovdánahttit dieđalaš allaskuvlla ja sámi universitehta.

1.8.3.2 Dutkan ja máhttoovdánahttin

Sámi servodaga máhtolašvuođa dárbu lea stuoris. Dasa gullet olu servodatsuorggit, nugo riektedilálašvuođat, resursahálddašeapmi ja ealáhusovdáneapmi, giella, historjá ja kulturdoaimmat, dearvvašvuohta, sosiála oktavuođat ja skuvlaoktavuohta/pedagogihkka. Seammás go sámi dutkan ráhkada mávssolaš máhttovuođu politihkkaovddideapmái ja hálddašanmearrádusaide, de lea dat maid vuolggasadjin dutkanvuođđuduvvon oahpahussii universietehtain ja allaskuvllain, ja sámegiela ovdáneapmái dieđagiellan.

Sámediggeráđđi lea bures gulahallan Norgga dutkanráđiin (NFR). Sámediggi ja dutkanráđđi leat šiehttan doallat čoahkkimiid juohke jahkebeale dahje jagi. Sámediggeráđđi lea duhtavaš go profesora Ole Henrik Magga lea nammaduvvon dutkanráđi váldostivrii, ja vuordá ahte dát čuovvoluvvo nu ahte maiddái divišun-ja prográmmastivrii nammaduvvo sámi ovddasteaddji.

Sámedikkis lea leamaš áirras ođđa sámi dutkanprográmma prográmmaplánalávdegottis. Lassin deatalaš máhtolašvuođadárbbuide maid dat prográmma deattuha, lea dárbu ahte maiddái eará Norgga dutkanráđi prográmmat fátmmastit sámi váttisvuođaid ja máhtolašvuođahástalusaid.

Sámediggi jáhkká ahte Norgga dutkanráđi birasdutkanprográmma čuovvola Ráđđehusa davviguovlostrategiija ja Norgga dutkanráđi davvi­guovlovuoruheami máhtolašvuođamihttomeriid. Birashástalusat lea dakkárat go dálkkádatrievdamat ja dat váikkuhusat maid dat sáhttet dagahit eamiálbmogiid resursaávkkástallamii, ođđa industriála ovdáneami biras- ja servodatváikkuhusat Barentsábi lassánan doaimmaid geažil, boazodoalloeatnamiid gáržžideapmi, ja mátkkoštus­ealáhusa ovdáneami váikkuhusat luonddubirrasii ja kulturmuittuide.

Sámediggi lea bidjan johtui prošeavtta Sámi Instituhtas sámi statistihka birra Norggas. Prošeakta čađahuvvo ovttasbargguin gaskal Instituhta ja Statistisk sentralbyrå. Sámi dálá servodatdilálašvuođa birra váilot ollu lohkodieđut, ja lea deatalaš ahte statistihkkaprošeakta ovdánahttojuvvo ain viidásit ja ahte dasa sihkkarastojuvvo ruhtadeapmi.

Julev- ja lullisámiguovlluin leat sámi dutkanásahusat smávvát. Sámediggi áigu garraseabbo vuo­ruhit julev- ja lullisámi dutkama, ja strategalaš ásahushuksema dain guovlluin. Lea leamaš okta­vuohta árran julevsámi guovddážiin julev- ja lullisámi dutkanfierpmádaga birra ásahandihte ovttasdoai­bmabeavttuid, ja ášši lea maiddái ovddiduvvon Máhttoministarii.

Sámediggi oaivvilda ahte lea eambbo dárbu máhtolašvuhtii dearvvašvuođafálaldagaid ja dearvvašvuođaveahki birra. Lea hirbmat deatalaš ahte dearvvašvuođabálvalusas lea nu buorre máhttovuođđu go vejolaš ovdal go doaimmat bid­djojit johtui. Muhtun gulaskuddancealkámušas norgga pasieantaregistara birra lea Sámediggi mearkkašan ahte okta váldovuođustus ráhkadit dakkár pasieantaregisttara mas sáhttá identifiseret olbmuid, lea ahte dat addá nu buriid vejolašvuođaid dearvvašvuođapolitihka dutkamii, plánemii ja hábmemii. Sámediggi čatná dán daidda vejolašvuođaide maid dat sáhttá mielddisbuktit sámi pasieanttaide.

Dutkanprošeavttaid lassin lea dárbu duođaštusprošeavttaide, nugo kulturárbbi ja árbevirolaš máhtu birra. Sámediggi lea máŋgga oktavuođas cuiggodan ahte biologalaš šláddjiivuođa Konvenšuvnna, Artihkal 8j, geatnegasvuođaid árbevirolaš máhtu seailluheami birra, ferte čuovvolit duođaštusprošeavttain.