Sámepolitihkka

2.2.3.1 Davviguovloovddideapmi

Sámediggái lea hui deaŧalaš ahte davviguovlluid álgoálbmogiin lea nana posišuvdna ja doaibma iežaset dili ovddideami oktavuođas. Danne lea deaŧalaš jeavddalaččat gulahallat ja ságastallat davviguovloáššiid birra Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskka. Jahkebeallásaš oktavuohtačoahkkimiin Sámedikki ja Olgoriikkadepartemeantta gaskka lea leamaš sáhka čuovvovaš fáttáid birra; Davviguovlostrategiijat, álgoálbmotbargu árktalaš ráđi rámma siskkobealde, Barentsovttasbargu, ON álgoálbmotjulggaštus, sámi prográmmat EU guovl­lulaš ovttasbarggus, boazoguođohankonvenšuvdna Norgga ja Ruoŧa gaskka, bargu davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain, sámiid árbevirolaš máhtolašvuođat ja dálkkádatrievdamat, diehtojuoh-kin- ja gulahallanprošeakta ealáhusovddidan vejolašvuođaid ja rámmaid birra sámi guovlluin ja kulturdimenšuvdna davviguovlluin ja dasto vel sámedikki riikkaidgaskasaš áŋgiruššamiid ruhtadeapmi. Maŋimuš čoahkkin dollojuvvui juovlamánus 2007.

Sámedikki mielas lea hui buorre go álgoál­bmotvuoigatvuođat leat mielde dan barggus mii Olgoriikkadepartemeanttas lea olmmošvuoigatvuođaid ektui Ruoššas. Dán bargui buvttii Sámediggi rávvagiid Norgga ja Ruošša olgoriikkaministtariid gaskasaš čoahkkimis cuoŋománus 2007. Daláš presideanta lei mielde Norgga delegašuvnnas go stáhtaministtarat ledje guossin Ruoššas geassemánus 2007. Ságastallamiin lei eanaš sáhka energiijaovttasbarggu, dálkkádaga ja davviguovloáŋgiruššamiid birra. Sámediggi bivddii stáhtaministtara čoahkkimis Murmánskka guvernørain erenoamážit váldit ovdan daid hástalusaid mat gusket Guoládaga Sámi Radioi.

álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš polárajagi oktavuođas lea Sámediggi ollu gerddiid deattuhan ahte álgoálbmotvuoigatvuođaid sihkkarastin mii váikkuha árbevirolaš máhtolašvuođaid ja luondduriggodagaid goziheapmái váikkuha positiivvalaččat maiddái dálkkádathástalusaid ektui.

Sámediggi lea 2007:s juolludan ruđaid máŋgga doaibmabidjui davviguovloáŋgiruššama oktavuođas. SEG – Sámi ealáhus- ja guorahallan­guovddáš Deanus lea ožžon doarjaga prošektii «Re-etablaring av familiebasert reindrift på Kola». Sámediggi lea juolludan ruđaid árranii Divttasvuonas studieplána ovddideapmái álgoálbmogiid hárrái davviguovloperspektiivvas. Diesa leat maid Norlándda fylkkagielda, ja ovttasbargobealit árran ja Bodåddjo allaskuvla juolludan ruđaid. Sámediggi lea maid addán doarjaga Riddu Riđđu davviálbmogiid guovddážii.

Sámediggi oaidná ahte lea dárbu johtilit duohtan dahkat pilohttaprošeavtta sámiid árbemáhtu birra Sámi ásahusaid davviguovlofierpmádaga olis. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan ahte davviguovlostrategiijat konkreteriserejuvvojit dainna lágiin ahte ásahuvvo prošeakta árbemáhtu vuogádatlaččat kártemis, duođašteamis ja bisuheamis.

2.2.3.2 árktalaš ovttasbargu

Sámediggi lea čuovvolan árktalaš ráđi Norgga beale ovdagotti dan bokte go lea searvan Norgga delegašuvdnii Senior Arctic Officials (SAO) čoahkkimiin 2007:s. SAO-čoahkkimat čađahuvvojit virgeolbmuid dásis, ja áššit čuovvoluvvojit dađistaga ministtarčoahkkimiid gaskka. Dálkkádatrievdamat ja heivehanstrategiijat, ollislaš resursahálddašeapmi, nannejuvvon máhtolašvuohtadiehtovuođđu ja beaktileabbo ovttasbargu ceavzilis ovdáneami siskkobealde, leat áššiid gaskkas maiguin bargojuvvo. Prošeavttat lea jođus fáttáid ektui nugo dálkkádat, energiija, mearra, dearvvašvuohta ja bearráigeahččan. Sámediggi bargá lávga ovttas Sámiráđiin, mii lea okta guđa álgoálbmotorganisašuvnnas main lea stáhtus bissovaš oassálastin árktalaš ráđis. Sámedikki dievasčoahkkin lea evttohan ahte ministtarčoahkkin cuoŋo-/mies­semánus dollojuvvo Guovdageainnus. Dát váldojuvvui ovdan čoahkkimis Olgoriikadepartemeanttain juovlamánus.

árktalaš ovttasbargu siskkilda maiddái ovttasbarggu parlamentáralaš čoahkkimiid gaskka árktalaš riikkain. árktalaš parlamentarihkarkonferánssat lágiduvvojit juohke nuppi jagi. áigodagain konferánssaid gaskka gozihuvvo ovttasbargu komitea bokte mii čoahkkana moddii jagis. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) dat čuovvu čoahkkimiid Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region (SCPAR). Čoahkkimiid áššelisttus leat earret eará leamaš davvi dimenšuvdna, EU maritiima politihkka, dálkkádatrievdamat ja dearvvašvuođa váttisvuođat. Dasa lassin lea maiddái plánejuvvomin dat gávccát parlamentarihkarkonferánsa mii dollojuvvo Alaskas borgemánus 2008.

2.2.3.3 Barentsovttasbargu

Sámediggi atná deaŧalažžan nannet ja viidásetovddidit Barentsovttasbarggu mii lea okta áŋgiruššansuorgi davviguovloáŋgiruššama siskkobealde. Danne lea ge Sámediggi dat áidna mii juolluda jahkásaš doarjaga álgoálbmotkantuvrra doi­bmii Murmánskkas. álgoálbmotkantuvra lea hui deaŧalaš Ruošša beale álgoálbmotovttasbarggu buorideami oktavuođas.

álgoálbmotbargojoavku lea ráhkadan doaibma-plána álgoálbmogiid váste jagiide 2005 – 2008. Okta váldohástalusain doaibmabijuid duohtan dahkamis lea ruhtadeapmi. Sámediggeráđđi lea váldán ovdan Olgoriikkadepartemeanttain váilevaš ruhtadeami.

Barents Youth Seminar 2007 lágiduvvui Roavvenjárggas Suomas. Seminára váldofáddán lei aktiivvalaš borgárvuohta ja šláddjivuohta. Doppe ráhkaduvvui julggaštus mii ovddiduvvui olgoriik­kaministtariidda ministtarčoahkkimis Roavve­njárggas skábmamánus. Julggaštusas deattuhuvvui ahte stáhtat fertejit sihkkarastit álgoálbmotvuoigatvuođaid Barentsguovllus dainna lágiin ahte dohkkehit ILO-konvenšuvnna nr 169, ja geavahit dan gieskat mearriduvvon ON-julggaštusa álgoál­bmogiid vuoigatvuođaid hárrái barggusteaset.

Barents guovllulaš nuoraidráđi (BRYC) ja Barents guovllulaš álgoálbmotáššiid bargojoavkku (RWGYI) gaskka dollojuvvui oktasaš čoahkkin seminárabeivviin. SNPL lea ovddastuvvon álgoál­bmogiid ovddasteaddjin BRYC:s, ja Sámediggi hálddahusa bokte lea ovddastuvvon álgoálbmogiid ovddasteaddjin RWGYI:s.

Sámedikki ja Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddaid gaskasaš ovttasbargošiehtadusa ođasmahttima oktavuođas leat bealit formalalaččat ovttaoaivilis erenoamážit bargat viidáset álgoál­bmotovddastusa ektui Barentsráđis ja Barents guovlluráđis, ja ahte várrejuvvojit ruđat álgoálbmogiid doaibmaplána čuovvoleapmái Barentsovttasbarggus.

Sámediggi deattuha ahte álgoálbmotperspektiiva deattuhuvvo go ovttasbargostruktuvrrat Barentsovttasbarggus geahčaduvvojit. álgoálbmogat fertejit leat dássásaš bealit institušuvnnalaš ovttasbarggus.

2.2.3.4 Eurohpapolitihkalaš forum

Sámediggi láve searvat Eurohpapolitihkalaš forumii. Eurohpapolitihkalaš foruma čoahkkimis njukčamánus lei okta fáttáin «álgoálbmotdimenšuvdna Eurohpas – hástalusat ja vejolašvuođat». Sámediggi veahkehii maiddái ovdal čoahkkima ja buvttii evttohusa sisdollui. Sámediggi searvvai maiddái čoahkkimii skábmamánus man fáddán ledje energiija ja dálkkádat.

2.2.3.5 ON

Ovttastuvvan našuvnnaid bissovaš álgoálbmotforum (PFII) doalai 6. sešuvnnas miessemánus 2007. Dán sešuvnna váldofáddán ledje álgoálbmogiid eatnamat, guovllut ja luondduresurssat. Sámedikkit, Sámiráđđi, Ruonáeatnama ruovttustivra ja ICC leat ráhkadan semináraraportta mii ovddiduvvui ON bissovaš forumii Arctic Regional Workshop vuođul mii dollojuvvui Københámmanis njukčamánus. Sámediggi oaidná ahte leat stuorra hástalusat dieđáhusa vuoruhuvvon doaibmabijuid čuovvoleami oktavuođas riikkaidgaskasaš áŋgiruššansurggiid hárrái, erenoamážit dieđáhusa bajimuš strategiijaid ektui. Sámediggi vuordá ahte fargga ásahuvvošii fásta rámmajuolludus Sáme­dikki riikkaidgaskasaš barggu váste Olgoriikkadepartemeantta bušeahta bokte.