Sámepolitihkka

2.3 Vuoigatvuođat

Bajimuš dásis guoskkaha Sámedikki doaibma ­juohkelágan vuoigatvuođagažaldagaid buot servodatsurggiid siskkobealde. Sámiin leat iešguđetlágan vuoigatvuođat; individadásis, sierra álbmogin ja álgoálbmogin. Sámiin leat árbejuvvon vuoigatvuođat sin árbevirolaš eana- ja čáhceguovlluide ja vuoigatvuohta dáid guovlluid resurssaide mat leat vuođđun oktasaš ávnnaslaš kulturvuđđosii. Vuoigatvuođain lea oktavuohta maiddái surggiide nugo gillii, oahpahussii, dearvvašvuhtii ja kulturmuittui-de. Riektevuođđu vuolgá riikkaidgaskasaš álbmot-rievttálaččat geatnegahtti konvenšuvnnain, norgga siskkáldas rievttis ja sámiid boares vieruin ja riekteáddejumiin.

Sámiid álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki ulbmilin bargat dan ala ahte sámiid vuođđovuoigatvuođaid dohkkeheapmi, lágaid implementeren ja geavatlaš hálddašeapmi leat vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima ja iešguđet sámi árbevieruid eksisteanssa goziheamis ja nannemis.

Sámediggi áigu vuoruhit barggu ahte sámi vuoigatvuođaproseassaide mat leat jođus sihkkarastojuvvojit johtilit konklušuvnnat ja gávdnojit dakkár čovdosat mat dávistit sámi historjjálaš vuoigatvuođaide ja álbmotriektái. Loahpalaš konklušuvnnat ja mearrádusat eai galgga dahkkojuvvot ovdalgo Sámediggi lea daidda guorrasan.

Sámedigggi lea fuolastuvvan go skuvllat ollu sámi báikegottiin heaittihuvvojit gielddaid heajos ekonomiija geažil. Sámediggi bivdá eiseválddiid farggamusat álggahit doaibmabijuid vai skuvllat bisuhuvvojit, mii mearkkaša buot gillii, kultuvrii ja ássamii Sámi iešguđet sámi servodagain.

2.3.1 Iešmearrideapmi

Čakčamánus 2007 mearridii ON váldočoahkkin julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain. Mearrádus lea historjjálaččat deaŧalaš álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friijavuođaid dohkkehanbarggus. Julggaštus dohkkeha čielgasit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, maiddái sámi álbmoga vuoigatvuođa friija mearridit sin ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovddideami ja sin luondduriggodagaid, ja dasto vuoigatvuođa friija mearridit iežaset politihkalaš dili. Julggaštusas deattuhuvvo maiddái ahte sámiin lea vuoigatvuohta nannet sin politihkalaš, rievttálaš ja ekonomalaš ásahusaid, maiddái álbmotválljen Sámedikki.

ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi lea gažaldagain Supmii, Norgii ja Ruŧŧii 1999:s eaktudan ahte sámiin lea stáhtus dakkár álbmogin mas lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái Siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnna ja 1966 mannosaš Ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna 1. artihkkala vuođul. Dan eaktuda maiddái áššedovdi lávdegoddi mii lea čielggadan ja evttohan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna. Ráđđehus lea go lea dohkkehan ON álgoálbmotjulggaštusa maiddái dovddahan ahte sámiin lea iešmearridanvuoigatvuohta. Dan go stáhtat leat dohkkehan julggaštusa, lea lunddolaš dulkot ja fertege dulkot dan láhkai ahte sii maiddái čielgasit dovddahit ahte sámit lea dakkár álbmot mas lea iešmearridanvuoigatvuohta dan mearkkašumis mii čuovvu ON konvenšuvnnaid 1. artihkkala, nugo Ruoŧŧa lea dadjan raporttastis ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddái 2006:s.

ON konvenšuvnnaid 1. artihkkala dulkon dat bidjá rievttálaš vuolggasaji ja rámma iešmearridanvuoigatvuođa ávnnaslaš sisdollui nugo dat lea hábmejuvvon álgoálbmotjulggaštusas ja davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohusas. ávnnaslaš sis­doallu iešmearridanvuoigatvuođas ferte geavahusas hábmejuvvot dego boađusin das movt dát álbmotrievttálaš instrumeanttat leat dulkojuvvon dađistaga ja dynámalaččat riikkaidgaskasaččat. Sámediggi ii sáhte oaidnit ahte livččii makkárge álbmotrievttálaš vuođđu čuoččuhit ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuohta galgá dulkojuvvot eará láhkai go dat iešmearridanvuoigatvuohta mii buot álbmogiin lea álbmotrievtti mielde dáid álbmot­riekteprinsihpaid vuođul. Sámediggi oaidná prinsih­palaččat ahte ávnnaslaš sisdoallu iešmearridan­vuoigatvuođas boahtá ovdan máŋgga láhkai ja sorjá das makkár dilis guoskevaš álbmot dahje álgoál­bmot lea. Ovttaskas riikkat eai sáhte friija dulkot, ráddjet ja meroštallat álgoálbmogiid iešmearridanrievtti nu ahte dat lea vuostá dan oainnu maid ON lahttostáhtat leat dovddahan ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas. Dalle dat daninassii heađuštivččii ieš oaivila mii lea sihke iešmearridanvuoigatvuođas ja álbmotrievttis.

Konkrehta sisdoallu iešmearridanvuoigatvuhtii ferte biddjojuvvot ja konkretiserejuvvot earret eará nationála lágaid bokte. Láhkabargoproseassa biras-, resursa- ja eanavuoigatvuođain lea dás deaŧalaš, dasto lea láhkaaddin Sámedikki formalalaš saji ja konsultašuvdnarolla ektui stáhtalaš eiseválddiid beales deaŧalaš iešmearridanvuoigatvuođa čađaheamis. Sámediggi oaidná váttisin dan go ráđđehus vuos dovddaha ahte sámiin lea iešmearridanvuoigatvuohta, muhto nuppe dáfus fas lea jearggalaččat garván konkretiseremis dán vuoigatvuođa láhkaproseassain main leat leamaš konsultašuvnnat 2007:s, nugo plána- ja huksenlága, mearraresursalága, minerálalága, luondduriggo­datlága ja sámelága oktavuođas. Deaŧalaš bealli iešmearrideami oktavuođas lea dat ahte ii galgga addojuvvot lohpi makkárge stuorra ja viiddis duohtademiide sámi guovlluin sámiid dasa mieđakeahttá. Sámediggi oaivvilda ahte prinsihpas eaktodáhtolaš miehtama ektui dieđiheami vuođul lossa duohtadanáššiin lea deaŧalaš mearkkašupmi ja dasa lea doarjja álbmotrievttis. Prinsihppa lea deaŧalaš sámiid ávnnaslaš kulturvuđđosa sihkkarastima rahčamušaid oktavuođas.

Sámediggi oaivvilda ahte lunddolaš vuolggasadji ja eanemus konstruktiivvalaš ságastallamii iešmearrideami ektui lea dat ahte eanet bidjat guovddážii iešmearridanvuoigatvuođa váldosisdoa-lu, namalassii ahte sámit friija galget sáhttit mear­ridit sin ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovddideami, ja sin iežaset ulbmiliidda friija geavahit iežaset luondduresursaid. Sámediggi lea oai­dnán ahte ráđđehus ollu oktavuođain lea gávnnahan dárbbašlažžan dadjat ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta lea ráddjejuvvon dainna lágiin ahte ii leat vejolaš ásahit sierra stáhta. Sámiid beales ii leat áigumuš ja maid eai goassige leat čuoččuhan ahte háliidit luvvejuvvot stáhtas. Danne bahkke dát caggat ságastallama álgoálbmogiid iešmearrideami birra oppalaččat dan sadjái go viidáset ovddida áddejumi ja ovddideami.

2.3.2 Konsultašuvnnat

Stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka leat leamaš máŋga konsultašuvdnačoahkkima daid prosedyraid ektui maid Sámediggi dohkkehii geassemánu 1. b. 2005 ja mat mearriduvvojedje gonagaslaš resolušuvnna bokte suoidnemánu 1. b. 2005. 2007:s čađahuvvojedje 13 konsultašuvdnačoahkkima departemeanttaiguin. áššin ledje: plána- ja huksenláhka, mearrariggodatláhka, Norgga posišuvnnat álgoálbmotjulggaštusbarggus, doai­bmabijut stuorradiggedieđáhusas guolástusaid struktuvrapolitihka hárrái, doaibmabijut stuorra­diggedieđáhusas gonagasreabbá hálddašeami birra, láhkaásahus Finnmárkku komišuvnna ja Meahcceduopmostuolu váste, Finnmárkku komi-šuvnna čoahkádus, Deanučázádaga guolástanlávde­gotti mandáhta ja čoahkádus, sámi guovlluid suodja­lanbarggu njuolggadusat, sámi lotnolasealá­husaid árvoháhkanprográmma, lastavuvddiid suodja­lanplána Finmmárkkus, guovllulaš dearvvašvuo-đadoaimmaid doaibmadokumeanta ja oahppoplánat 9 iešguđet fágaide vuođđo- ja joatkkaskuvllain. Ođđa boazodoalloláhkaevttohusa ja stuorradiggedieđáhusa guolástusaid struktuvrapolitihka doai­bmabijuid hárrái eai ollásit čađahuvvon konsultašuvnnat ovdalgo láhkaevttohus ja dieđáhus ovddiduvvojedje ja maid ii lean šaddan ovttaoaivilvuohta Sámedikkiin evttohusaid ektui. Sámediggi ii leat vuostálastan Mearrariggodatlága dál ovddideamis, muhto ahte proposišuvnnas galgá boahtit ovdan movt Ráđđehus johtilit geatnegahtto čuovvolit álgoálbmotdimenšuvnna nu ahte láhka ollislaččat lea čielga álbmotrievttálaš rámmaid siskkobealde. Daid eará konsultašuvdnaáššiid ektui mat leat loahpahuvvon 2007:s lea unnit dahje eanet leamaš ovttaoaivilvuohta.

Dál leat jođus oktiibuot 9 konsultašuvnna departemeanttaiguin. áššin leat: minerálaláhka, luonddušláddjivuođaláhka, rievdadusat sámelága válganjuolggadusain, hálddašanođastus, boahtte áiggi sámi kulturmuitohálddašeapmi, čáhcefápmohuksen Forsanvatnet guovllus Norlánddas, doai­bmabijut stuorradiggedieđáhusas sámepolitihka birra ja Sámedikki formalalaš sajádat ja bušeahttaprosedyrat. Dasa lassin leat jođus máŋga konsultašuvnna suodjalanplánaid ektui mat gusket sámi guovlluid suodjalanbarggu njuolggadusaide.

Konsultašuvdnašiehtadusa olis lea Sámediggi ožžon čielgaset posišuvnna stáhta eiseválddiid ektui go guoská lágaide ja hálddahuslaš doaibmabijuide main lea mearkkašupmi sámi servodahkii. Mearrádusain leat eanet gozihuvvon sámi beroštumit ja vuoigatvuođat ja legitimitehta lea šaddan viidát. Sámediggái lea deaŧalaš ahte álbmot-rievttálaš konsultašuvdnageatnegasvuođat, mat leat konkretiserejuvvon konsultašuvdnašiehtadusas, čuovvoluvvojit. Danne maiddái go ILO áššedovdikomitea norgga áigodatraporttas skábma-/juovlamánus 2003 celkkii ahte: «Pro­seassa ja sisdoallu čoavddekeahttá leat čadnojuvvon oktii konvenšuvnna gáibádusas».

Konsultašuvdnaortnet addá Sámediggái vejolašvuođa aktiivvalaččat searvat láhkaproseassaide ja eará áššiide main lea stuorra mearkkašupmi sámiide. Vásihus dán rádjai lea čájehan ahte Sámedikkis máŋgga konsultašuvnnas lea leamaš gáržžes vejolašvuohta ovddidit oainnus láhkaevttohusa ráhkadettiin. Dat lea dagahan dan ahte guovddáš sámepolitihkalaš prinsihpat eai leat váldojuvvon mielde viidáset proseassas. Ollu oktavuođain leat departemeanttat boahtán konsultašuvnnaide dárbbašlaš fápmudusaid haga. Dát lea váttásmahttán vejolašvuođa gávdnat oktasaš čovdosiid. Konsultašuvdnaproseassas lea maid leamaš váilevaš diehtojuohkin departemeanttaid beales ja dokumeanttat leat váilon, ja ahte čuolbmačilgehusat mat čatnasit eamiálbmot­rievttálaš áššiide duvdiluvvojit boahtteáiggi ja bálddalis proseassaide mii lea dagahan dan ahte áššit eai šatta ollislaččat árvvoštallojuvvot ja meannuduvvot.

Konsultašuvdnaprosedyraid ráhkadeami oktavuođas stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka lei ovttaoaivilvuohta departemeantta ja Sámedikki gaskka ahte čađahit sierra proseassa man bokte gávnnahit prosedyraid Sámedikki bušeahttabargui, danne go dan oktavuođas čuožžilit sierralágan gažaldagat ja čuolbmačilgehusat.

Juovlamánu 2005 konsultašuvdnačoahkkimis Sámedikki presideantta ja bargo- ja searvadahttindepartemeantta gaskka lei ovttaoaivilvuohta das ahte biddjojuvvo hálddahuslaš bargojoavku čielggadit ja ovddidit evttohusa Sámedikki formalalaš sajádagas stáhta ođđa bušeahttaprosedyraid ektui ráđđehusa ja Sámedikki gaskka. Bargojoavku geigii raporttas cuoŋománus 2007. Bargojoavku evttohii sierra bušeahttaprosedyraid maid bokte ovddiduvvojit earret eará gáibádusat ja fálaldagat maid hárrái konsulterejuvvo, ja mat bidjet láidestusaid sierra bušeahtta stuorradiggeproposišuvdnii bajimuš ekonomalaš rámmaid ektui Sámedikki doibmii ja sámi ulbmiliidda muđui. Ovttajienalaš Sámediggi lea dorjon evttohuvvon bušeahttaprosedyraid. Sámediggi konstatere ahte Ráđđehus dán rádjai lea signaliseren ahte ii hálit čuovvolit bargojoavkku evttohusa, muhto háliida baicce ovddidit čoahkkindagaldumiid ovddabeallái ráđđehusa bušeahttakonferánssaid. Sámediggi lea movtta go konsultašuvnnat bušeahttakonsultašuvnnaid prosedyrain álggahuvvojit. Sámedikki mielas lea dattetge hui váttis gozihit geatnegasvuođaid mat čuvvot ILO 169 artihkkaliid 6 ja 7 ahte galget šaddat duohta bušeahttakonsultašuvnnat buriin jáhkuin, dainna ulbmiliin ahte šaddat ovttaoaivilii ja oažžut ollislaš dieđuid buot dásiin go ráđđehus geahččala hábmet prosedyraid mat galget doai­bmat ráđđehusa dábálaš bušeahttaproseassas.

2.3.3 Sámedikki formalalaš sajádat

Hálddahuslaš bargojoavku mas ledje lahtut Bargo- ja searvadahttindepartemeanttas, Justiisadepartemeanttas ja Sámedikkis geigii raporttas cuoŋománus Sámedikki formalalaš sajádaga ja bušeahttaprosedyraid birra. Raportta jurddaboađus lea ahte berrejit čađahuvvot máŋga lágalaš doaibmabiju maiguin sihkkarastojuvvošii Sámedikki eanet sorj­jasmeahttun sajádat ráđđehusa ektui, ja maiddái ahte sámelágas nannejuvvo Sámediggi sierra riektesubjeaktan.

Sámediggi mearridii ovttajienalaččat ahte sámepolitihkalaš ja sámerievttálaš ovdáneami geažil sámelága mearrideami rájes 1987:s lea dárbbašlaš formalalaččat ja lága hámis čilget Sámedikki iešheanalisvuođa ja sorjjasmeahttunvuođa ráđđehusa ektui. Sámedikki mearrideapmi sierra riektesubjeaktan lea áidna duohta molssa­eaktu dán juksamis. Ráđđehus ii leat čuovvolan dán go ii leat váldán álgaga konsultašuvnnaid ektui Sámedikkiin rievdadit sámelága 2007:s, muhto lea dovddahan ahte dat 2008:s áigu álggahit láhkabarggu dainna áigumušain ahte čielggasmahttit ja láhkakodifiseret gustovaš rievtti Sámedikki formalalaš sajádaga ektui. Sámediggi vuordá mielas dan ahte bargu boahtá johtui johtilit dainna ulbmilin ahte 2008:s boađášii láhkaproposišuvdna.

Sámedikki hálddašanváldi kulturmuitolága mielde lea leamaš geahččalanortnet 2001 rájes. Cuoŋománus 2005 ásahuvvui hálddahuslaš bargojoavku mas ledje lahtut Bargo- ja searvadahttindepartemeanttas, Birasgáhttendepartemeanttas, Riikaantikváras ja Sámedikkis. Bargojoavku gárvvistii raporttas borgemánus 2007. Bargo- ja searvadahttindepartemeantta ja Sámedikki lahtut leat ovttaoaivilis das ahte Sámedikki váldi kulturmuitolága mielde galgá nannejuvvot lága bokte, muhto Birasgáhttendepartemeantta ja Riikaantikvára lahtut oaivvildit ahte dákkáraš válddi berrejit departemeanttat fápmudit Sámediggái.

Gažaldat movt váldi sámi kulturárbbi hálddašeamis sirdojuvvo Sámediggái guoskkaha máŋgga dáfus Sámedikki formalalaš sajádaga lagabuidda čilgema ráđđehusa ektui. Danne lea Birasgáhttendepartemeanta háliidan maŋidit konsulteremiid das movt sámi kulturmuittut galget hálddašuvvot boahtteáiggis, dassážii go diet bealli lea čilgejuvvon.

Sámediggi lea ovttajienalaččat mearridan ahte dat vuordá ahte Sámediggái nu johtilit go lea vejolaš addojuvvo váldi kulturmuitolágas hálddašit sámi kulturmuittuid, áibbas guovddáš oassin sámi kulturárbbis. Dasto vuordá Sámediggi ahte addojuvvojit dárbbašlaš bušeahttaresurssat maiguin nannet sámi kulturmuittuid hálddašeami dohkálaččat boahtteáiggis, ja ahte ii leat vuođđu bidjat sámi kulturmuitohálddašeami Sámediggái jos dát vuordámušat eai čuovvoluvvo dohkálaš vugiin. Danne vuordá Sámediggi ahte johtilit čilgejuvvo makkár váldi Sámedikkis galgá leat sámi kulturmuittuide boahtteáiggis.

2.3.4 Riikkaidgaskasaš álbmotrievttálaš gaskaomiid ovddideapmi ja čuovvoleapmi

álbmotriekti lea vuođđogeađgi láhkabarggu oktavuođas go guoská luondduriggodagaide, eanavuoigatvuođaide, birrasii, gillii, kultuvrii ja oahpahussii.

Čakčamánus 2007 mearridii ON váldočoahkkin julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain. Dáinna lea bargojuvvon 1984 rájes. Sámi organisašuvnnat ja sámedikkit davviriikkain leat ovttas lávga bargan riikkaidgaskasaš álgoálbmotservodagain dán julggaštusa ektui. Davviriikkat maid leat bargan konstruktiivvalaččat julggaštusa ektui. Mearrádus lea deaŧalaš lávki álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dohkkehanbarggus. Julggaštusain duođaštuvvo ahte álgoálbmogat lohkkojuvvojit «álbmogin» main lea seamma árvu ja vuoigatvuođat go muđui buot eará álbmogiin leat. Julggaštus lea deaŧalaš álgoálbmogiid vealaheami ja oaidnemeahttumin dahkama nogaheapmái. Dán lágan álbmotrievttálaš gaskaomiid ovddideapmi nugo álgoálbmotjulggaštus lea lea vealtameahttun deaŧalaš álbmogii mii muđui vuoittahalašii dábálaš eanetlohkostivremis. árvvut nugo vuoigatvuohta iežas gillii, iežas kultuvrii, stivret iežas luondduriggodagaid ja vuoigatvuohta stivret iežas eana­guovlluid leat nu deaŧalaččat ahte eanetlohku ii galgga sáhttit dan rihkkut. Eanetlohkostivrra dáinna lágiin gáržžideapmi lea dohkálaš oassi demokratiijas. Sámediggi lea ieš boađus álbmot­rievttis ja minoritehta beroštumiid goziheamis demokráhtalaš stivrenvuogádaga siskkobealde. Sámediggi vuordá ahte álgoálbmotjulggaštus čuovvoluvvo ja konkretiserejuvvo sámerievtti ja sámepolitihka viidáset ovddideamis Norggas. Danne oaidná Sámediggi dárbbu ahte ráđđehus ja Sámediggi ovttasráđiid geahčadit makkár rievt­tálaš ja politihkalaš váikkuhusat julggaštusas leat sámiide Norggas, ja makkár vejolaš doaibmabijuid berrešii álggahit.

álgoálbmotjulggaštus ferte maid leat áibbas guovddážis Norgga olgoriikka- ja veahkkepolitihkas riikkaid ektui gos leat álgoálbmogat. Vaikko julggaštus ii čanage rievttálaččat nugo konvenšuvnnat, de geatnegahttá dat dattetge politih­kalaččat Norgga stáhta dan geažil go sámit lea álgoálbmot. Sámedikki mielas lea lunddolaš ahte Norga oččoda julggaštusa ON orgánaid bokte ovddiduvvot konvenšuvdnan.

Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššedovdijoavku geigii raporttas skábmamánus 2005. Dalle lei ovttaoaivilvuohta das ahte dát raporta galgá čuovvoluvvot váikkuhusanalysaiguin evttohusa ektui go guoská nationála láhkaaddimii ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid geatnegasvuođaide. Dáid analysaid galgá de fas sáhttit bidjat vuođđun konvenšuvnna posišuvnnaide ja šiehtadallamiidda. Oktasaš hálddahuslaš bargojoavku Norgga Bargo- ja searvadahttindepartemeantta, Justiisadepartemeantta, Olgoriikkadeparte­meantta ja Sámedikki gaskka geigii golggotmánu 3. b. raportta mas lea geahčaduvvon Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohus gustovaš álbmot­rievttálaš geatnegasvuođaid ja siskkáldas rievtti ektui. Ruoŧa ráđđehus lea maid dahkan vástesaš analysa man oktavuođas Ruoŧa beale Sámediggái lea dieđihuvvon barggu birra. Suoma ráđđehus ii leat gárvvistan analysabarggus, muhto áigu dan gárvvistit giđđat 2008. Ministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskasaš čoahkkimis Stockholmmas skábmamánu 14. b. lei ovttaoaivilvuohta das ahte viidáset bargu sámekonvenšuvnnain jotkojuvvo dalle go Suoma analysat gárvanit giđđat 2008. Davviriikkalaš virgeolmmošorgána galgá fuolahit ahte johtilit ráhkaduvvo evttohus das movt šiehtadallamat sámekonvenšuvnna ektui galget čađahuvvot vai mearrádus das sáhtášii dahkkojuvvot ministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskasaš boahtte čoahkkimis. Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid presideanttaid oktasaš posišuvnna geažil dat galget sámedikkit searvat iešheanalis beallin šiehtadallamiin, nu ahte lea sáhka 6 oasálašsiehtadallamiin. Sámedikki mielas lea deaŧalaš ahte Norga doaibmá láidejeaddjin Suoma ja Ruoŧa ektui Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna sadjái oččodeami oktavuođas. Sámediggi váillaha dattetge Ráđđehusa posišuvnna dás, ja vuordá ahte Norga doaimmašii láidesteaddjin Suoma ja Ruoŧa ektui davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ollašuhttimis.

Go ILO 169 lea viehka viidát árvvoštallojuvvon dan rájes go Norga dohkkehii konvenšuvnna 1990:s, ja dat movt konvenšuvdna riikkaidgaskasaččat lea geavahuvvon, de ii berrešii leat váttis heivehit dán konvenšuvnna olmmošvuoigatvuođalágas nugo earret eará ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái ja ON ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvdna leat heivehuvvon. Ráđđehus lea Soria-Moria-julggaštusas dadjan ahte áigu heivehit nissonkonvenšuvnna olmmošvuoigatvuođalágas. Ráđđehus berre seammás fuolahit ahte ILO-konvenšuvdna nr 169 váldojuvvo mielde. Dalle lea ge daid deaŧaleamos olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaide sihkkarastojuvvon ovttalágan stáhtus ja beaktilis suodji Norgga rievttis. Dárbu dán dahkat lea vel ain stuorát dál go Norga maid lea jienastan ON álgoálbmotjulggaštusa beali.

2.3.5 Sámi eana- ja resursavuoigatvuođaid dohkkeheapmi ja láhkii čatnan

Go Stuorradiggi mearridii finnmárkkulága 2005:s, de lei dat guhkes ja deaŧalaš lávki sámi eana- ja resursavuoigatvuođaid dohkkeheamis. Oasit lágas heivehuvvojedje suoidnemánus 2006. Dan oktavuođas lei dárbu ráhkadit njuolggadusaid rievdan meahcceávkkástallamii Finnmárkkku fylkkas. Go lei unnán áigi čađahit viiddis gulaskuddanpro­seassa dáin njuolggadusain, de šadde dat dušše gaskaboddosaččat ja galge leat fámus ovtta jagi. Loahpalaš njuolggadusaid mearridii Sámediggi miessemánus 2007 maŋŋá guokte viiddis gulaskuddanvuoru, 7 álbmotčoahkkima ja sierra gulaskuddančoahkkimiid Finnmárkku fylkkagielddain. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta dohkkehii njuolggadusaid geassemánu 11. b. 2007. Njuolggadusaid hábmemis bijai Sámediggeráđđi vuođđun prinsihpa mii dál ovdanboahtá ON álgoálbmot­julggaštusas ahte rievdadusaid dahje lihkahallamiid sáhttá dušše dahkat jos dasa eaktodáhtolaččat mieđihuvvo buori diehtojuohkima vuođul, ja šiehtadallojuvvon eavttuid vuođul.

Sámediggi lea čađahan konsultašuvnnaid Justiisa- ja politiijadepartemeanttain ja lea šaddan ovttaoaivilvuohta Finnmárkkukomišuvnna ja Finnmárkku meahcceduopmostuolu láhkaásahusa hárrái. Láhkaásahus dievasmahttá njuolggadusaid finnmárkkulága kapihttalis dáláš vuoigatvuođaid kártema ja dohkkeheami ektui. Lága 5. kapihtal lea dattetge dáláš vuoigatvuođaid kártema ja dohkkeheami ektui gessojuvvon. Sámediggi oaidná deaŧalažžan ahte komišuvdna nammaduvvo jahkemolsumis 2007/2008.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geigii árvalusas juovlamánus 2007. Dán árvalusa geigemiin lea Sámedikki mielas loahpahuvvon áigodat goas ­stuorra čielggadeamit sámerievtti ja sámepolitihka hábmemis čađahuvvojedje Norggas. Sámediggi oaidná deaŧalažžan dan ahte dál čađahuvvo vuđolaš ja ulbmillaš bargu dan ektui ahte lágas sihkkarastojuvvojit oamastan-, geavahan- ja searvanvuoigatvuođat eatnamiidda ja resurssaide. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea evttohan golbma ođđa lága mat leat kárten- ja dohkkehanláhka, hålogalánddaallmennetláhka ja áššemeannudan- ja konsultašuvdnaláhka. Dasa lassin evttoha sámi vuoigatvuođalávdegoddi rievdadusaid várrelágas, báktelágas, luonddusuodjalanlágas, plána- ja huksenlágas, boazodoallolágas ja astoáigelágas. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea maid árvvoštallan dárbbu rievdadit lágaid riddo- ja vuotnabivddu ektui, muhto diktá riddoguolástanlávdegotti evttohit konkrehta doaibmabijuid dán suorggis. Riddoguolástuslávdegoddi geige árvalusas guovvamánus 2008. Departemeantta ja Sámedikki gaskka leat juo 2007:s álggahuvvon konsultašuvnnat mat gusket rievdadusaide ođđa minerálalágas ja luondduriggodatlágas. Konsultašuvnnat plána- ja huksenlága rievdadusaid ektui leat loahpahuvvon ja Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka lea šaddan ovttaoaivilvuohta rievdadusaid ektui.

Iešguđet láhkaproseassaid oktasaš bohtosis oktan Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaiguin dat oidno šaddet go sámi vuoigatvuođat dohkálaččat gozihuvvot. Danne oaidná Sámediggi deaŧalažžan ahte iešguđet láhkaevttohusat meannuduvvojit ollislaččat, ja ahte sáme­rievttálaš bealit ollásit olles árbevirolaš sámi guovl­lus gozihuvvojit dain mearrádusproseassain mat leat jođus. Dasto lea vuordá Sámediggi ahte áigumuš ovddidit ášši sámiid ja earáid guolástus­vuoigatvuođain Stuorradiggái dán áigodagas čuovvo­luvvo.

2.3.6 Riikkaidgaskasaš politiijakonferánsa

Sámediggi lei mielde riikkaidgaskasaš politiijakonferánssas «Annual Colloquium on Crime Prevention» maid dán jagi lágidedje ICPC (International Centre for Prevention of Crime) ja Politiijadirektoráhta. Dan oktavuođas doalai Sámedikki presideanta sáhkavuoru oadjebasvuođa birra álgoál­bmotguovlluin.

Sámediggi lea fuolas dan geažil go dál leat rekruttenváttisvuođat, eanet guovddášteapmi ja politiijaguovllut ovttastahttojuvvojit ahte fálaldat sámi guovlluin fuotnána ja šaddá váddáseappot oažžut veahki. Sámediggi bivddii láhčit diliid nu ahte politiijat geain lea gelbbolašvuohta sámi riekteáddejumiin, boares vieruin ja gielas ožžot vejolašvuođa bargat guovlluin gos lea erenoamáš dárbu dán máhtolašvuhtii. Sámediggi deattuhii ahte politiijat fertejit čuovvolit daid sámi vuoigatvuođaid mat juo leat buriin vugiin. Dasto deattuhii Sámediggi hástalusaid mat leat sámi juridihkalaš tearpmaid, dulkkaid kvalitehtasihkkarastima oktavuođas riektevuogádagas ja dan oktavuođas go lea vuoigatvuođa geavahit sámegiela riektevuogádagas oppalaččat. Riektesihkarvuohta lei ge sáhka­vuoru čađamanni fáddá.