Sámepolitihkka

2.2.4 Oppalaš riikkalaš riekti mii lea erenoamáš dehálaš sámiide

Sámiid beroštumiid deastagat leat dasto fuolahuvvon Norgga rievtti eará osiin – earret daid sierra láhkamearrádusaid mat leat mearriduvvon sihkkarstin dihtii ja ovddidan dihtii sámi kultuvrra. Vulobealde leat riektenjuolggadusaid muhtun ovdamearkkat mat álgoálggus leat oppalaččat, ja mat leat dehálaččat sámiid riektedillái go sis lea dahkamuš almmolaš eiseválddiin ja priváhta riektesubjeavttain.

Erenoamáš vuoigatvuođaid čáhce- ja eanaviidodagaide sáhttá dálá riikkalaš rievtti mielde oažžut máŋgga láhkai. Oamasteami ja dološ áigásaš oamasteami vuođul sáhttet ovttaskas olbmot dahje olmmošjoavkkut oažžut árvvoštallojuvvot iežaset geavaheami ja nu sii sáhttet oažžut oamastanvuoigatvuođa dahje geavahanvuoigatvuođa guvlui.

Riektevuođuid oamasteapmi ja oamasteapmi dološ áiggi rájes leat duopmostuolut geavahan go leat árvvoštallan leat go sámiid eana- ja čáhcegeavaheamit ásahan vuoigatvuođaid. Selbu-áššis ja Čáhppesvuovdeáššis 2001 lei Alimusriektái gažal-dat lei go riidoguovllu guovdilis geavaheapmi dakkár ahte erenoamáš (oapmehaš) vuoigatvuođat ledje ásahuvvon. Vuosttaš duopmu guoskkai riidui bohccuid guođohanvuoigatvuođaid birra mat gulle Selbu gieldda osiide, ja nubbi duopmu fas gulai riidui gaskal Olmmáivákki ássiid Gáivuona suohkanis ja stáhta oamastanvuoigatvuođaid birra Čáhppevuovdái, mii lea sullii 120 km² -sturrosaš meahcceguovlu.

Alimusriekti gávnnahii, guktuin áššiin, ahte geavaheapmi lei nu árjat ja lei čađahuvvon buriin jáhkuin nu guhkes áiggi ahte sierra vuoigatvuođat ledje ásahuvvon. Alimusriekti gávnnahii ahte riektevuođu oamasteapmi dološ áiggi rájes sáhttá heivehit sámi dilálašvuođaide, ja ahte dát vuođđu okto lea doarvái ákkastit guođohanvuoigatvuođa Selbu-áššis ja oamastanvuoigatvuođa Čáhppesvuovddi áššis. Ii lean dárbu hukset duomuid bohtosa ON-konvenšuvdnii 27. artihkkalii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra dahje ILO-konvenšuvdnii nr. 169 álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Alimusriekti gávnnai dettetge doarjaga Čáhppesvuovdeášši bohtosii riikkaidgaskasaš álgoálbmot- ja unnitlohkorievttis. Erenoamáš deastagat meahcceeatnamiid sámiid geavaheamis, leat cealkámušain namuhuvvon alimusriektemearrádusaid vuođul, fuolahuvvon riikkalaš riektenjuolggadusain dološ áiggi mannosaš geavaheami hárrái.

Máŋga lága, ovdamearkka dihtii sosiálabálvalusláhka ja divššohasvuoigatvuođaláhka leat nu huksejuvvon ahte bálvalusat ovttaskas olbmuide galget addojuvvot konkrehta ja oktagaslaš dárboiskkadeami vuođul. Dát mielddisbuktá ahte sámiide galget fállat bálvalusaid mat leat heivehuvvon sin kutuvrralaš ja gielalaš dárbbuide.

Divššohasvuoigatvuođalága § 3 – 5 gieđahallá dieđuid divššohasa dearvvašvuođadili ja dearvvašvuođaveahki birra ja mo dákkár dieđuid galgá addit. Ovdabarggut čájehit ahte go divššohas lea unnitlogugielalaš ja ahte lea mearrideaddji dehálaš ahte son ádde dieđuid sisdoalu, de ferte gulahallat dulkkain. Ovdabarggut aiddostahttet ahte dulkonfálaldat maiddái galgá addojuvvot ál-bmoga sámegielagiidda.

Sosiálabálvaluslága paragráfas 8 – 4 čuovvu ahte bálvalusfálaldat ovttaskas olbmuide galgá hábmejuvvot ovttasráđiid divššohasain nu bures go lea vejolaš. Dát mielddisbuktá ahte sosiálabálvalus galgá kártet divššohasa dárbbuid ja sávaldagaid nu ahte bálvalusat hábmejuvvojit daid vuođul nu bures go lea vejolaš. Sosiálabálvalus ferte rahčat vai gávdná oktagassii heivejeaddji čovdosiid. Sámiin lea gustojeaddji lága vuođul, goittotge muhtun muddui, vuoigatvuohta beassat gulahallat iežas gillii, ja bálvalusapparáhta ferte sin vuostáiváldit sin kulturduogáža áddejumiin. Dát vuoigatvuohta lea dain sámiin ge geat ásset sámegiela hálddašanguovllu olggobealde.

Eará suorgelágaid ovdamearkkat leat oahpahusláhka (suoidnemánu 17. b. 1998-mannosaš láhka nr. 61 vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra rievdadusaiguin), gč. válddahallama 11. kapihttalis ja boazodoalloláhka (geassemánu 15. b. 2007-mannosaš láhka nr. 40 boazodoalu birra), gč. válddahallan kapihttalis 20.3.