2.3.4 ILO-konvenšuvdna nr.
169 álgoálbmogiid
ja čearddaid birra iehčanas stáhtain
76. riikkaidgaskasaš bargokonferánsa (International
Labour Organization, ILO) mearridii jagi 1989 konvenšuvnna
nr. 169 álgoálbmogiid
ja čeardaál-bmogiid
birra iehčanas stáhtain.
Go dan dohkkehii jagi 1990, de Norga mearridii ahte dat galgá gustot
sápmelaččaide. Sápmelaččat
ledje dohkkehuvvon Norgga álgoálbmogin
ovdalgo konvenšuvnna ledje šiehtadan gárvásii
ja dasa vuolláičállán.
Dohkkehanproseassa bokte nannejuvvui sápmelaččaid álgoálbmotstáhtus.
Muhtin áiggiid lea leamaš digaštallan
das, man viidát ILO-konvenšuvnna álgoálbmotdoaba váikku-ha.
Ii leat eahpádus das, ahte sápmelaččat čáhket
konvenšuvnna definišuvdnii,
gč. konvenšuvnna
art. 1 (b). Stuoradiggige dovddahii
čielgasit,
ahte nu lea.
ILO-konvenšuvnna nr.
169 váldoprinsihppa lea,
ahte álgoálbmogiin
lea riekti seailluhit ja ovddidit iežaset
kultuvrra, ja eiseváldiin
geatnegasvuohta mearridit doaibmabijuid mat dorjot dan dan barggu.
ILO-konvenšuvdna nr. 169 ásaha álgoál-bmogiid
riektesuddjema unnimusstandárddaid.
Konvenšuvnnas leat mearrádusat álgoálbmogiid
rievttis mearridit iežaset
ekonomalaš, sosiála
ja kultuvrralaš ovddideami,
oahppat iežaset giela ja ásahit
iežaset ásahusaid
mat ovddastit sin go sis lea eiseválddiin
dahkamuš. Muđui
konvenšuvdna dohkkeha álgoálbmogiid dáhtu
ja dárbbu hálddašit iežaset ásahusaid
, iežaset eallinvugiid ja
iežaset ekonomalaš ovddideami. Dat
mearkkaša ahte sii dohkkehit álgoálbmogiid
dáhtu seailluhit ja ain ovddidit
iežaset identitehta, giela
ja oskku iezaset ruovtturiikka rámmaid
siskkobealde. Konvenšuvnnas
leat muđui mearrádusat
earret eará eananvuoigatvuođain,
barggaheamis ja bargoeallimis, oahpahusas, oajus ja dearvvašvuođas.
Konvenšuvnna art. 2 mielde
lea konvenšuvnna váldoprinsihppa
ahte
«ráđđehusain
lea ovddasvástádus
ovddidit , dan álbmoga oassálastimiin
geasa dat gullá, ja bidjat
johtui bálddalas ja systemáhtalaš doaibmabijuid
maiguin gáhtte daid ol-bmuid
vuoigatvuođaid ja dáhkida
ahte sin oppalašvuohta adnojuvvo
gutnis». Dakkár
doaibmabijut galget sihkkarastit ahte dan álbmoga
olbmot geasa dát guoská,
besset atnit ávkki vuoigatvuođain
ja vejolašvuođain seamma
ládje go álbmot
muđui. Muđui
galget doaibmabijut dievaslaččat
ollašuhttit daid olbmuid sosiála,
ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid
ja gudnejahttit sin sosiála ja
kultuvrralaš identitehta, árbevieruid
ja ásahusaid. Dan prinsihpa čiekŋudit ja
nannejit art. 4:s nr 2 gos mearriduvvo ahte stáhta
lea geatnegahttojuvvon atnit gutnis álgoálbmogiid čielga
daddjojuvvon dáhtu go álggahuvvojit
doaibmabijut mat sáhttet čuohcit
ovttaskas olbmui dahje álgoálbmot ásahusaide,
opmodahkii, kultuvrii, bargui ja birrasii. Sápmelaččaid
dáfus mearkkaša
dat ahte doaibmabijut mat váikkuhit
namuhuvvon surggiide eai sáhte álggahuvvot
jus sápmelaččain
leat čielga hálidusat
ja vuoruheamit. Lea ovddemustá Sámediggi,
mii lea sápmelaččaid álbmotválljen
orgána mii sáhttá buktit
cealkámušaid
mat geatnegahttet sámiid
bealis.
ILO-konvenšuvnna nr.
169 dohkkehemiin lea ráđđehus
geatnegahttojuvvon ráđđádallat
dainna álbmogiin masa dat
guoská, heivvolaš prosedyraiguin
ja erenoamážit
sin ovddasteaddji ásahusaid
bokte, jus fal árvvoštallet ráhkadit
ođđa
lágaid dahje hálddahuslaš doaibmabijuid
mat njuolgga sáhttet dasa čuohcit,
gč. art. 6. Dien geatnegasvuođa
boađusin leat prosedyrat
daidda ráđđádallamiidda
mat leat gaskal eiseválddiid
ja Sámedikki.
Norga raporte ILOi konvešuvnna
nr. 169 birra organiašuvnna
njuolggadusaid mielde, ja Sáme-diggi
muitala iežas oaiviliid
njuolga ILOi. Boahtte raporten galgá leat
jagi 2008.
Ovddit raporteremis, jagi 2003, lei Bondevik II-ráđđehusa finnmárkkuláhkaevttohus
(Od.prp.nr. 53 (2002 – 2003)) guovddážis
sihke ráđđehusa
ja Sámedikki raporttain,
ja ILO áššedovdi
lávdegotti meannudeamis.
ILO áššedovdi lávdegoddi
lei álggus kritihkalaš ráđđádallanprosessii
ovdalgo láhkaevttohus biddjojuvvui
ovdan. Stuoradikki justiisalávdegoddi čađahii
dan dihte lasseráđđádallamiid Sámedikkiin
ja Finnmárkku fylkkasuohkaniin
go finnmárkkuláhka
galggai ráhkaduvvot, gč. árv.
O. nr. 80 (2004 – 2005).
Vaikko leat ge eŋgelas
ja ránska álgoteavsttat
mat leat álbmotrievttalaččat čadni,
de lea departemeanta ráhkadan
eahpealmmolaš jorgalemiid
dárogillii ja davvisámegilli.
Jagi 2007 divodedje daid jorgalemiid muhtin muddui, sihke danne
vai giella heivešii doabageavaheapmái
mii lea boahtán dohkkeheami rájes
mii lei jagi 1990, ja maid danne vai beassá meattáhusaid
divvut. Eŋgelas original-teaksta
ja divoduvvon jorgaleamit
dárogillii
ja davvisámegillii leat ráđđehusa
neahttasiidduin mat leat sámepolitihka
birra.
