Sámepolitihkka

2.4 Riikkaidgaskasaš álgoálbmotbargu

2.4.1 Bargu álgoálbmogiiguin ovddidanovttasbarggus

Njuolggadusat «Norsk innsats for å styrke arbeidet med urfolk i utviklingsarbeidet» mii almmuhuvvui jagi 2004, lea dakkár mii bidjá njuolggadusaid dasa movt Norga galgá doarjut álgoálbmogiid ovdánahttinbarggus. Njuolggadusat deattuhit dárbbu ahte galgá leat oktavuohta gaskal normatiiva barggu álgoálbmotsuorggis ja praktihkalaš álgoál­bmotovttasbarggus. Norgga ovdánahttinovttasbarggus lea hálidus ahte galgá eambbo čalmmustahttit álgoálbmogiid ja oppalaš lahkoneami álgoá­l­bmotovttasbarggus. Dat gáibida Norgga sierranas áŋgiriššanhámiin čavgadaet oktiiordnema dán suorggis.

Njuolggadusain čuožžu ahte galgá ain eambbo nannet vuoigatvuođaperspektiivva Norgga álgoál­bmotáŋgiruššamis. Norgga álgoálbmotdoarjaga vuoigatvuođalaš vuođđu vuolgá ILO-konvenšuvnnas nr 169 – mii lea áidna álbmotrievttalaš reaidu mii váldá ovdan álgoálbmogiid erenoamáš vuoigatvuođaid. Norgga áŋgiruššan galgá nuppiid sániiguin leat mielde dohkkeheamen álgoálbmogiid vuođđovuoigatvuođaid ja nannemin sin vejolaš-vuođaid ja návccaid ovddidit ja hálddašit iežaset beroštumiid.

Eanaš oassi Norgga álgoálbmotdoarjagis addojuvvo Norgga eaktodáhtolaš organisašuvnnaid bokte. Noradis lea ovddasvástádus dan doarjagis mii kanálejuvvo Norgga, sámi ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bokte ja njuolggo doarjagiid bokte álgoálbmotorganisašuvnnaide. Dasa lassin boahtá dat bargu maid Olgoriikadepartemeanta bargá Norgga ambassadevrraid bokte (Guatemála ja Brasiilla ambasádat hálddašit álgoálbmotprográmmaid) ja máŋggariikkagaskkasaš ásahusaid ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bokte.

Oassálastin riikkaidgaskasaš barggus dan várás ahte ovddidit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid vuoruhuvvo ollu Norgga bealde. álgoálbmotáššiid ovttasbargu lea eanaš leamaš dat ahte doarjut álgoálbmotvuoigatvuođaid nannema Latin-Amerih­kás, muhto maŋimus jagiid leat doarjagat Afrihká ja ásia álgoálbmogiidda ožžon eanemus beroštumi. álgoálbmogat leat dávjá geafit iežaset riikkain, ja maid rikkis riikkain, ja danne eai leat prošeakta-doaimmat Norgga álgoálbmotáŋgiruššamis jurd-dašuvvon dušše UOR-riikkaide (unnimusat ovdánan riikkaide). álgoálbmotpolitihkalaš áššit vedjet mearkkašit ollu go ođđa áŋgiruššamiid galget árvvoštallat. Ja áŋgiruššama árvvoštallet dan ektui makkár doaibmabijus lea sáhka, gehččet maid synergiija ja eará veahki ja maid ahte lea go ovttasbargu dakkár áššiid hárrái mat leat relevánta álgoálbmogiidda. Stuora oassi dan ovttasbarggus mii lea álgoálbmotsuorggi hárrái lea nannet álgoálbmogiid iežaset organisašuvnnaid, ja dat lea oassin Norada ovttasbarggus mii lea doarjut siviila servodagaid nannema. Ovttasbargu kanaliserejuvvo máilmmeviidosaš ortnegiid bokte main Noradas lea ovddasvástádus.

2.4.2 ONa álgoálbmotáššiid bistevaš forum

Norga lei okta dain riikkain mii áŋgirušai ásahit bistevaš álgoálbmotforuma ONii. Foruma mearridedje ásahit jagi 2001 ja dat galggai leat ráđđeaddi ja ovttastahtti orgánan ONa ekonomalaš ja sosiála ráđi vuolde (ECOSOC). Forumis leat dan rájes leamaš juohke jagi sešuvnnat gos leat čoahkkanan áirasat sihke álgoálbmotorganisašuvnnain, ON organisašuvnnain ja ONa lahttoriikkain. Foruma jođiheaddji vuosttaš golmma jagi áigodagas lei Ole Henrik Magga, Norgga vuosttaš sámediggepresideanta.

Foruma bokte ožžo stáhtalaš ja stáhtahis áirasat vuosttaš geardde seamma stáhtusa bistevaš ovddasteaddji orgánas ONa vuogádaga siskko­bealde. Forum lea ráđđeaddi ja ovttastahtti orgána álgoálbmotáššiin ON:s, ja dat galgá bargat dan ­badjelii ahte iešguđetlágan ON-organisašuvnnat váldet iežaset bargui mielde álgoálbmogiid vuhtiiváldima. Forum ovddida maid ávžžuhusaid ONa lahttoriikkaide. Jagi 2005 ja jagi 2006 ledječoahkkimiid váldofáddán álgoálbmogat ja Duhátjahkeul-bmilat. Váldofáddán jagi 2007 sešuvdnii ledje álgoálbmogiid vuoigatvuođat eatnamiidda, guovl-luide ja luondduriggodagaide.

2.4.3 ONa álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođadili sierra raportejeaddji

ONa Olmmošvuoigatvuođakommišuvdna nammadii jagi 2001 álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođadili vuosttaš sierra raportejeaddji. Ssierra raportejeaddji bargomearrádus lei ohcat, oažžut ja lonohallat dieđuid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid rihkkumiid birra. Raportejeaddji bargomearrádus lea maid hábmet rávvagiid ja árvalit doaibmabijuid ja doaimmaid mat suddjejit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. Sierra raportejeaddji addá juohke jagi raporttaid ONa Olmmošvuoigatvuođaráđđái, mii lea dat orgána mii lea boahtán Olmmošvuoigatvuođakommišuvnna sadjái. Raportejeaddji ráh­kada álgoálbmogiid dilis raporttaid iešguđet riikkain maŋŋilgo lea leamaš guossis sin luhtte. Dál gávdnojit raporttat Mexico, Chile, Guatemála, Filippiinnaid, Colombia, Kánada, Ođđa Zealándda, Lulli-Afrihká, Ecuadora ja Kenya álgoálbmogiid birra. Raportejeaddji lea maŋemus jagi dárkilit čuvvon Nepála álgoálbmogiid dili. Raportejeaddji ráhkada maid raporttaid dakkár fáttáin mat leat erenoamáš deaŧalaččat álgoálbmogiidda, ee. gávdnojit raporttat guovttegielalaš oahpahusas ja áššiin mat gullet riektevuogádagaide ja vieruiduvvan vuoigatvuođaide. Norga doarju sierra raportejeaddji doaimma mii lea mielde bidjame álgoálbmogiid dili riikkaidgasksaš servodaga jurdagiidda. Olmmošvuoigatvuođaráđi bargovuogit mearriduvvojit ja dan oktavuođas mii bargat dan ala ahte bargomearrádus galgá ain bissut ja dan alage, ahte sierra raportejeaddji nu guhkás go vejolaš beassá doalahit iežas sorjkeahtes sajádaga.

2.4.4 Gáldu – álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš

Gáldu – álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš ásahuvvui jagi 2002 dainna ulbmiliin ahte lasihit dieđu ja ipmárdusa álgoál­bmotvuoigatvuođaid birra. Guovddáš galgá čohkket, ovddidit, vuogádahttit, áigádit, gieđahallat, heivehallat gaskkustit áššáisoahppevaš dieđuid ja duođaštusaid álgoálbmotvuoigatvuođaid birra riikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Guovddáš sáhttá maid čujuhit, makkár dutkamat dárb­-bašuvvojit áigeguovdilis surggiin. Guovddáža ul-bmiljovkui gullet buohkat, geat ohcet dieđuid álgoálbmotvuoigatvuođaid birra riikkalaš ja riik­kaidgaskasaš dásis, nugo skuvllat, eaktodáhtolaš organisašuvnnat, almmolaš ásahusat ja eiseválddit.

Gáldu – álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolaš-vuođaguovddáš lea fágalaččat iehčanas ásahus, mii eanaš ieš mearrida iežas ulbmiliid ja boađusgáibádusaid. Guovddáža bajimus orgána lea stivra, ja das lea njuolggadusaid mielde ovddasvástádus fágalaš ovdáneamis, resursageavaheamis ja -vuoruhemiin, ja maid das ahte ráhkadit strategiijaid guovddáža doibmii. Sámediggi ja Gielda- ja guovlodeparte-meanta leat ovttas nammadan stivrra, ee. Davviriikkaid sámi instituhta ja Sámi allaskuvlla evttohusaid vuođul.

Guovddáš atná digitála diehtojuohkinreaidduid deatalažžan iežas gaskkustanbarggus ja lea ásahan sierra neahttauskkádaga – www.galdu.com. Das leat ee. dieđut guovddáža ja dan doaimma ja čielggademiid birra, ja raporttat ja artihkkalat álgoál-bmotvuoigatvuođaid birra. Guovddáš almmuha maid sierra áigečállaga Gáldu Čála – Tidskrift for urfolks rettigheter. Dan rájis go guovddáš ásahuvvui, de lea dat leamaš sihke lágideaddjin ja mieldelágideaddjin máŋgga semináras main álgoál­bmotvuoigatvuođaid iešguđet bealit leat leamaš fáddán.

Gielda- ja guovlodepartemeanta juolluda ru-đaid guovddážii kap. 682, poastta 01 bokte. Dasa lassin biddjojuvvojit ruđat guovddážii Olgoriikadepartemeantta bušeahtas.