Sámepolitihkka

6.3.4 Sis-Finnmárkku diggegoddi

Sis-Finnmárkku diggegoddi lea ásahuvvon ja dat doaibmagođii ođđajagimánu 1. beaivvi rájes 2004 sierra sámi duopmostuollun. Sis-Finnmárkku diggegoddi lea maid seammás dábálaš duopmostuollu mii galgá seamma dásis bálvalit buot olbmuid dain suohkaniin mat gullet diggegotti doaibmaguvlui guoskivaš lágaid mielde.

Diggegotti ásaheamis ledje máŋga beroštumi guovddážis. Sámi álbmot lea eamiálbmot mas lea sierra giella ja kultuvra mii lea earalágan go Norgga váldoálbmoga giella ja kultuvra. Galgá leat duohta dásseárvu dien guovtti álbmoga; sápmelaččaid ja dáččaid gaskkas, maiddái go galget iežaset riikka duopmostuoluid meannudeapmái ovddidit iežaset riektegažaldagaid.

Sámelágas, § 3 – 4, geahča duopmostuollolága § 136 a, leat dárkilis njuolggadusat mat čilgejit ahte lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela duopmostuoluin. Duopmostuolut galget bearráigeahččat ahte sihke proseassačállosat, čálalaš duođaštusat, riektegirjjit jna. jorgaluvvojit sihke dárogillii ja sámegillii. Liikká eai sáhte dulkomat ja jorgaleamit boahtit oalát njuolggo gulahallama sadjái. Sámi giellalága hálddašanguovllus lea juohkehaččas vuoigat­vuohta sámegillii váldit oktavuođa duopmostuoluin, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, ja juohkehaččas lea maid vuoigatvuohta hupmat sámegiela riektečoahkkimiin ja čađahit áššemeannudeami sámegillii. Mearrádusat galget ovddidit riektesih­karvuođa dan ektui ahte geahččalit garvit boasttu ipmárdusaid maid giellaváttisvuođat dagahit.

Sámiid sajáiduvvan vierut ja riekteipmárdus sáhttet máŋgii leat áššáigullevaš riektegáldovuođđu. Dat guoská ovdamearkkadihte dakkár dillái go galgá mearridit geavahanvuoigatvuođaid, čilget šiehtadusaid ja nannet šiehtadusrievttálaš geatnegasvuođaid. Sámi kultuvra, ealáhusdoaimmat ja eanageavaheapmi leat hui ollu huksejuvvon čálakeahtes, njálmmálaš árbevieruide, ja sámiid vieruid birra gávdnojit unnán čálalaš duođaštusat. Dat dagaha erenoamáš hástalusaid duopmostuo­luide go galget árvvoštallat duođaštusaid doku­meanttain dahje vihtaniid čilgemiid vuođul.

Go sámi váldoguovllut leat čohkkejuvvon ovtta duopmostullui, Sis-Finnmárkkus, de šaddet ollu sámiide gullevaš váttisvuođat čovdojuvvot dien diggegottis, ja diggegoddi galgá hukset sámi kulturgelbbolašvuođa. Dát váikkuha gelbbolašvuođanannema sámi áššiin maiddái eará duopmostuoluin Norggas. Sis-Finnmárkku diggegotti ásaheapmi lea maid dehálaš dan ektui ahte nannet sápmelaččaid luohttámuša duopmostuollosystemii ja oččodit viidábut olbmuid álgit duopmárin.