Sámepolitihkka

9.4 Habiliteren ja rehabiliteren

Soria Moria-julggaštusas lea celkojuvvon ahte rehabiliteren ja lášmmohallan galgá sihkkarastojuvvot buohkaide geat dan dárbbašit maŋŋil buozalmasvuođa dahje roasmmohuvvama. Ráđđehus áigu maid bargat dan ala ahte mánát geat leat doaibmaváillagat dahje geain lea bistevaš dávda, galget oažžut buori ja fágaidgaskasaš habiliterenfálaldaga. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bijai ovdan Nationála strategiija habiliteremii ja rehabiliteremii oktanaga Sd.prp. nr. 1 (2007 – 2008). Strategiijas lea čállojuvvon fálaldagaid birra mat leat sámi álbmogii.

Ovttaskas olbmo riekti rehabiliteremii lea dál sihkkarastojuvvon lágaid bokte, sihke suohkan­dearvvašvuođabálvalusálága bokte ja erenoamáš-dearvvašvuođabálvaluslága bokte. Sámi álbmogii galget fállojuvvot habiliteren- ja rehabiliterenbálvalusat dábálaš bálvalusfáladaga siskkobealde. Hástalus lea hukset sámi giellamáhtu ja kulturipmárdusa doppe gos lea dárbu. Diekkár ipmárdusa nannendoaimmat leat ain dárbbašlaččat. Dakkár olbmot geain lea kognitiiva váili buozalmasvuođa dahje roasmmohuvvama dihte, dárbbašit erenoa-mážit dakkár rehabiliterenbálvalusa gos giella- ja kulturipmárdus lea vuođđun ovttasdoaibmamii. Dearvvašvuođaguovddáš Sonjatun Ráissas lea earret eará stáhtalaš erenoamášpedagogalaš rehabiliterenbáiki dakkár buhcciide geain lea afasiija dahje geain leat jietnaváttut. Dat guovddáš lea maid oassin Davvi- Norgga Universitehtabuohcciviesu HF erenoamášdearvvašvuođa bálvalusas. Dearvvaš-vuođadirektoráhtta ruhtada ovtta sámegielat logopeda virggi dan guovddážis prošeaktaruđaid bokte juohke jagi vai sihkkarastet ahte sámegielat ol-bmuiguin deaivvadit dakkárat geain lea giella- ja kulturipmárdus. Dearvvašvuođadirektoráhtta bargá maid nationála fágalaš eastadan-, dikšun- ja vuoiŋŋaščaskkástaga rehabiliteren njuolggadusaiguin. Dan barggus árvvoštallet ahte lea go dárbu erenoamáš doaimmaide go galgá implementeret njuolggadusaid dakkár álbmogii mas kultuvra ja giella sáhttet dagahit heđuštemiid.

Boksa 9.1 Sámi máilmmiipmárdus ja kulturipmárdus dikšun- ja fuolahusbálvalusas

Govus 9.2 Omasvuona suohkan Romssa fylkkas

Omasvuona suohkanis čađahuvvui áigodagas 2003 – 2006 Sámedikki vehkiin prošeakta mas lei ulbmil implementeret mearrasámi ja kveana eallinipmárdusa ja árbevieru dábálaš dikšun- ja fuolahusbálvalussii. Deaŧálaš oasit dan barggus leat ásahit dakkár barggu mas lea systemáhtalaš máhttoovdánahttin, dokumentašuvdna ja johtui bidjan dan eallinmáhtus mii lea geavaheddjiin, lagaš olbmuin ja bargiin. Ja lea maid deaŧálaš ahte báikkálaš birrasa árvvut ja árbevierut čalmmustahttojuvvojit.

Diet bargu lea dagahan ahte bargiin, geavaheddjin ja lagaš olbmuin lea mokta ja beroštupmi. Kulturipmárdus ja doaibmabijut leat dál čállojuvvon buot ossodaga jahkerapporttaide ja doaibmaplánaide. Muđui de lea dat dakkár fáddá masa bargit áinnas válljejit iežaset čiekŋudit lasse- ja joatkkaoahpus. Buot individuálaplánaid bálvalusas lea sierra kulturoassi.

Bálvalussii gullet buohcciviesut, ruovt­tubálvalus, psyhkalaš dearvvašvuohta, doai-b­mavádjit ja bargohárjehus buot joavk­kuide ja dat fátmmasta juohke agi olbmuid.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bijai ovdan 2007:s oasseplána Fuolahusplánii 2015; Demeansaplána 2015 – Buorre beaivi. Plána ráhkadedje Raportta IS-1486 vuođul «Muittoheapmi, muhto ii vajálduvvon» Dearvvašvuođadirektoráhtas, ja mas bohtet ovdan hástalusat, dárbbut ja ávžžuhuvvon nannensuorggit ee. sámi álbmogii». Go olbmui boahtá demeansa, de sáhttá son massit iežas nuppi giela, ja sápmelaččaide sáhttá dat dagahit ahte dárogielmáhttu jávká ja de sáhttet gulahallanváttisvuođat šaddat. Departemeanta oaidná dárbbu ásahit sámi demeansaguovddáža mii sáhttá leat veahkkin čielggadanbargguin ja demeanssa fuomášeamis ja mii sáhttá leat veahkkin johtti rávvagiiguin ja bagadallamiin.