Sámepolitihkka

12.4 Máhttoloktema ja Sámi Máhttoloktema (LK06-S) oahppoplánaid ovddideapmi ja atnuiváldin

Dalle go oahpahusláhka bođii fápmui 1999, de oaččui Sámediggi miha eanet dadjamuša ja ovddasvástádusa oahppoplánaid ovddideamis. Oahpahuslága § 6 – 4 čilge Sámedikki ovddasvástádusa mii guoská oahpu sisdollui, mii dál geahččaluvvo go Máhttolokten lea doaibmagoahtán.

Sámi Máhttoloktema oahppoplánaid sisdoallu lea, seamma ládje go Máhttoloktema našuvnnalaš oahppoplánaid ge, golmma oasis:

Oassi I: Oppalaš oassi buot ohppiide Norggas, mii lea fievrreduvvon viidáseappot ovdalaš oahppoplánain. Das nannejuvvo ahte «Sámegiella ja kultuvra lea okta oassi dan oktasaš árbbis maid Norga ja Davviriikkat erenoamážit galget áimmahuššat. Dát árbi galgá oažžut ovdánanvejolašvuođaid skuvl­lain gos leat sámi oahppit, nu ahte dat nanne sámi iešvuođa ja min oktasaš máhtu sámi kultuvrra birra».

Oassi II: Sámi oahpahusa prinsihpat ja rámmat. Sámediggi lea heivehan oahpaheami prinsihpaid ja rámmaid sámi oktavuođaide.

Oassi III: Fágaide oahppoplánat, mat sisttissetdollet buohtalas seammadássásaš plánaid vuođđooahpahussii fágain; biebmu ja dearvvašvuohta, musihk­ka, Risttalašvuohta-religiuvdna ja eallinoaidnu, luonddufága, servodatfága, historjá, geografiija ja religiuvdna ja etihkka. Dát plánat leat earaláganat go našuvnnalaš plánat, danin go dat leat heivehuvvon sámi dilálašvuođaide ja geavahuvvojit sámi hálddašanguovllus sámi vuođđoskuvllain, sámi joatkkaskuvllain ja eará oahppobáikkiin gos fállet oahpu dáid plánaid mielde. Ulbmil sámi heivehemiin lea ahte fágain galget vuhtiiváldit sámi viidodaga stuorát servodatoktavuođas. Dát mearkkaša dan ahte eŋgelas ja matematihkka oahppoplánat leat juste seammaláganat go našuvnnalaš plánat, ja leat áibbas eará sámi oahppoplánat fágaide duodji ja sámegiella.

Fágaid struktuvra ja váldosuorggit dain buohtalas plánain leat seamma veardásaččat go našuvnnalaš plánain ja sisttisetdollet sihke našuvnnalaš ja erenoamáš sámi gelbbolašvuođamihttomeriid. Ulbmil lea ahte sierranas oahppoplána galgá dahkat ollisvuođa ja sihkkarastit sámi ohppiide gelbbolašvuođa sihke sámi ja našuvnnalaš oktavuođas, gč. ILO-konvenšuvnna nr.169 artihkkala 27 ja 29.

Lea Sámediggi mii lea dohkkehan daid ere­noamáš sámi oahppoplánaid. Máhttoloktemis lea sámegiella vuosttašgiellan ja sámegiella nubbigiellan mielde buot oahppoplánain vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas. Sámegiela nubbigiellan oahppoplánat láhčet dili guovtti goabbatlágan ovdáneapmái olles vuođđooahpahusa áiggi. Sámedikki dáhtu mielde ii leat sámegiella ja kultuvra fága šat váldojuvvon mielde L97 oahppoplánain Sámi Máhttoloktemii.

Oahpahuslága § 6 – 4 mielde galget buot Norgga oahppit oažžut « oahpahusa sámi álbmoga ja sámegiela birra, ja galget oahppat dán álbmoga kultuvrra ja servodateallima birra buot eará fágain. Sámediggi ráhkada njuolggadusaid dán oahpahusa sisdollui daid rámmaid siskkobealde maid departemeanta mearrida». Lea vuosttaš geardi go Sámediggi lea ožžon ámmátlaš válddi mearridit sámi sisdoalu našuvnnalaš oahppoplánaide. Ođđa oahppoplánat mat ráhkaduvvojedje Máhttoloktema oktavuođas, deattuhit miha eanet sámi sis­doalu go ovdal lea dahkkon.

Sámi sidoallu našuvnnalaš oahppoplánaide mearriduvvui ovdal go Sámi Máhttoloktema oahppoplánat ledje gárvásat. K06-S plánat leat ráhkaduvvon ovttasráđiid oahppoplánajoavkkuiguin maid Sámediggi lei nammadan. Evttohusaid leat digaštallan ráđđádallančoahkkimiin gaskal Sáme­dikki ja Máhttodepartemeantta, sihke háldda­husaid ja politihkalaš dásis. Dan vuođul lea departemeanta mearridan buohtalas seamma veardásaš oahppoplánaid vuođđoskuvlii, namalassii K06-S.

Joatkkaoahpahussii leat mearriduvvon erenoa­máš sámi oahppoplánat dáid fágaide: sámi historjá ja servodat, sámi musihkka ja lávdi, sámi visuála kultuvra, hábmen ja duodji joatkkaoahpahus 2 ja 3 ja boazodoallu joatkkaoahpahus 2 ja 3.

Departemeantta mielas lea prinsihpalaččat dehálaš ahte dat oahpahus mii addojuvvo Sámi Máhttoloktema plánaid mielde lea seamma árvosaš go dat mii addojuvvo muđui Máhttolokteme plánaid mielde, vai sámi oahppit ožžot seammalágan gelbbolašvuođa go eará oahppit Norggas.

12.4.1 Rájiidrasttideaddji ovttasbargu

Sámedikkit Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat mearridan ráhkadit oktasaš davviriikkalaš oahppoplánaid earet eará sámegillii ja duodjái. Guovlluin gos leat unnán oahppit ja gos lea váttis gávdnat oahpaheddjiid, nugo ovdamearkka dihte lullisámi guovlluin, sáhttá leat buorre čoavddus ahte skuvl­lat goabbat bealde ráji lágidit oahpahusa ovttas, geahča kap. 12.1.1. Dákkár rájiid badjel ovttasbargu sáhttá leat maid ábas danin go sámegiel oahpponeavvut leat vátnásat.

Eurohparáđi charter mii guoská regiovnnaid ja unnitlohkogielaide (geahča kap. 19.3.1) art. 14 Rá­jiidbadjel šiehtadusat geatnegahttet stáhtaid láhčit dili ja ovddidit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu, earet eará oahpahussuorggis.

Lullisámi ássan Elgå guovlluin lea maiddái ruoŧabealde, ja leamaš ságastallamat Ruoŧa eiseválddiiguin dan birra ahte sáhtášii go álggahit sámi oahpaheamis ovttasbarggu rastá riikkarájiid. Maŋŋá čoahkkima mii lei ámmátvirgeolbmáid dásis njukčamánus 2006, de galge Ruoŧa departemeantta áirasat guorahallat dien ášši dárkileappot, earet eará gávnnahit sierra láhkavuođu geahččaladdandoaimmaide. Dan rájes ii leat gullon Ruoŧas mihkkege, muhto gažaldat mii guoská riikkaidgaskasaš vuođđoskuvlaovttasbargui lea áin seamma áigeguovdil, ja departemeanta áigu ain čuovvut ášši.

Ovttasbargu Suomain lea vuosttažettiin leamaš dat lagaš skuvlaovttasbargu mii lea Sirpmá ja Ohcejoga skuvllaid gaskkas leamaš 1999 rájes. Dán ovttasbarggu ákkastallamiin leat deattuhan ahte hálidit seailluhit ja ovddidit sámegiela, kultuvrra ja iešvuođa. Skuvllain lea oktasaš oahpahus guovtte geardde vahkus dárogielas, suomagielas, sámegielas, eŋgelasgielas ja matematihkas. Oahppit čuvvot iežaset riikka oahppoplánaid ja lea hálddahuslaččat čadnon iežaset riikka skuvlii. Sirpmá ja Ohcejoga skuvllat lonohallet oahpaheddjiid muhtun diimmuid. Oahpaheaddjit leat virgáibiddjon iežaset suohkaniin. Dáid skuvllaid ovttasbargu lea dehálaš bargu sámegiela ja kultuvrra nannemis dien guovtti gilis.

Lassin dasa ahte ovttasbargat Ruoŧain ja Suomain, de deattuha ráđđehus maid dan man dehálaš lea joatkit ja nannet ovttasbarggu mii lea álggahuvvon gaskal Davvi-Ruošša ja Finnmárkku/Romssa skuvllaid. Oassi dán ovttasbarggus lea earet eará ahte sii lonohallet ohppiid ja oahpaheddjiid. Maiddái dat ahte oahppat guhtetguoimmiset giela lea dehálaš oassi dán ovttasbarggus, ja maiddái dat ahte Ruoššas ja Norggas lea goabbatlágan čehppodat ja goabbatlágan árbevierut iešguđet fágasurggiin. Máhtu ja vásáhusaid lonohallan mielddisbuktá ahte ožžot eanet dieđuid goappešiid riikkaid birra, geahča ráđđehusa davviguovlluid nannenstrategiija.

Boksa 12.2 Sámeskuvla Romssas

Govus 12.4 Málatvuomi suohkan Romssa fylkkas

Sámeskuvla Romssas lea internáhttaskuvla mii ásahuvvui 1983:s Málatvuomi suohkanis. Váhnemat boazodoalus álge bargat dan ala ahte ásahit skuvlla. Skuvlajagi 2007 – 2008 leat 25 oahppi čadnojuvvon skuvlii. 12 sis leat ollesáiggi oahppit geat orrot ruovttus dahje internáhtas. Oahppit geain lea sámegiella eatnigiellan oahpahuvvojit sámegillii. Oahppit geain ii leat sámegiella eatnigiellan, muhto geat galget šaddat ollislaččat guovttegielagin, ožžot giellalávguma dahje immersionoahpu. 9 oahppi – Nordlánddas, Davvi-Trøndelágas ja Rogalánddas – ožžot gáiddusoahpu. 3 oahppi Nordlánddas ja Romssas hospiterejit skuvllas – ovtta vahku ain mánus dahje juohke nuppi mánu. Skuvllas, internáhtas ja gievkkanis leat sullii 14 jahkedoaimma, ja eatnašiin lea sámegiella eatnigiellan.

Skuvla lea 2005:s ráhkadan Boazoprošeavtta vai árbevirolaš sámi máhttu livččii oassin skuvlaárgabeaivvis. Juohke oahppi oažžu miesi maid galgá dápmat dálvvis. Oahppit oassálastet earret eará gárddiid dahkamis (mihtidit, gávppašit ja ceggejit), sii ráhkadit leaŋggaid ja eará ávdnasiid bohccui. Sii bibmet ja dápmet ja vudjet maid reagain.

Romssa sámeskuvllas lea riikkaidgaskasaš profiila. Skuvlajagi 2006 – 2007 hospiterii muhtin Ruošša dutki ja guokte oahppi dán skuvllas (LENA prošeakta). Ulbmilin dainna lei geahčadit vejolašvuođaid ráhkadit seammalágan skuvlla Jakutskii Sibiirii, vai gáhttešedje evenálbmoga giela ja kultuvrra. Eambbo álgoálbmogat sirkumpolára guovlluin leat čájehan beroštumi dasa ahte čatnat oktii «oarjemáilmmi» skuvlla ja árbevirolaš álgoál­bmotmáhtu, ja sii leat finadan dán skuvllas. Leat ráhkaduvvon oktasaš oahppo­neavvut nu go temágihppagat vai ovttasbargu álkiduvvošii.

Boahtteáiggi hástalusaid ektui čujuhu skuvla ieš dasa ahte sámegielat ohppiid lohku dáidá njiedjat, muhto ahte skuvllas sáhttet leat 15 – 20 ollesáiggioahppi boahttevuođas, ja eaktun dasa lea ahte skuvla ain sáhttá doaimmahit giellalávgunoahpahusa. Skuvllas leat buorit rusttegat gáiddusoahpahussii, muhto sii hálidit guhkitáiggi šiehtadusaid vai besset sihkkarastit oahpaheaddjeresurssaid. Nu movt earáide ge, de lea oahpponeavvodilli hástalus, ja skuvla ráhkada ieš temágihppagiid.

12.4.2 Eksámen ja našuvnnalaš geahččaleamit

2006 čavčča ásahuvvojedje fágalávdegottit mat galge evttohit makkár bargobihtáid sáhtášii ráhkadit mat heivejit Sámi Máhttoloktemii. Dat galget sihkkarastit ahte bargobihtát heivejit daid sámi oahppoplánaide maid Sámedikkis leat ráhkadan. Fágalávdegottiin lea máhttu buot golmma sámegielas ja sii galget ovttasbargat dárogiel ja dáro­giella ohppiide geain lea sámegiella ja suomagiella nubbigiellan fágalávdegottiiguin.

2007 čavčča leat čađahuvvon našuvnnalaš geahččaleamit lohkamis dárogielas ja eŋgelasgielas ja rehkenastimis 5. ja 8. luohkáin. Departe­meanta bidjá vuođđun iežas bargui dan ahte oahppit geain lea sámegiella vuosttaš- dahje nubbigiellan, galget čađahit seamma ollu našuvnnalaš geahččalemiid go eará oahppit. Oahpahusdirektoráhtta lea ožžon bargun ovddidit našuvnnalaš geahččalemiid sámegiela lohkamis ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan. Jurdda lea geahččalit dáid našuvnnalaš lohkangeahččalemiid sámegielas 2008 čavčča ja dat čađahuvvojit vuosttaš geardde 2009 čavčča. Departemeanta ja Sámediggi leat ovttaoaivilis das ahte fertejit ráhkaduvvot sierra rámmaeavttut našuvnnalaš lohkangeahččalemiide sámegielas .Rámmaeavttuin galget čilget našuvnnalaš geahččalemiid ulbmila ja ráddjet vuođđogálggaid sámegiela lohkamis.

Leat bargamin ovddidit ođđa kártengeahččalemiid lohkamis ja rehkenastimis vuođđoskuvlla 2. luohkáide. Dát geahččaleamit leat geatnegahttojuvvon dán skuvlajagi rájes. Geahččaleamit galget jorgaluvvot buot golmma sámegillii.

12.4.3 Sámi Máhttoloktema árvvoštallan

Nordlánddadutkan/Nordlandsforskning lea, ovttas Norut Samfunn, Norut NIBR ja Finnmárkku Allaskuvllain, ožžon bargun árvvoštallat Sámi Máhttoloktema.

Váldobargun dán árvvoštallamis galgá leat guorahallat dan ahte váikkuha go Sámi Máhttolokten dasa ahte joksat ulbmila mii lea seammaárvosaš oahpahus sámi giellajoavkkuide Norggas, man lági mielde leat oahppoplánat váldojuvvon atnui ja movt dat leat váikkuhan skuvllaid bargovugiide. árvvoštallan galgá sisttisdoallat golbma oasseprošeavtta:

• Makkár ovdabargguid leat bargan Sámi Máhttoloktema atnuiváldima oktavuođas.

• Man muddui leat LK06-S váikkuhangaskaoamit stivrejeaddjin skuvllaid doaimmain.

• Movt oahppoplánat doibmet skuvllaid doaimmaid stivrejeaddjin.

Váldoprošeavtta jođiheaddji ja ovttastahtti lea Nordlandsforskning, ja visot raporttat bohtet oktan váldoprošeavtta mielde. árvvoštallamis bohtet oasseraporttat cuoŋománus 2009 ja 2010, ja loahpparaporta galgá leat gárvvis cuoŋománus 2011.

12.4.4 Strategiijat ja doaibmabijut

• Ráđđehus áigu joatkit rájiidbadjel skuvlaovttasbargguin sámi guovlluin.

• Ovttasráđiid Sámedikkiin ráhkaduvvojit sierra rámmaeavttut mat gusket našuvnnalaš lohkangeahččalemiide sámegielas .