Dás don leat: Bargodepartemeanta < Dokumeanttat < Proposišuvnnat ja dieđáhusat < Dieđáhusat Stuorradiggái < 20 Resursaávkkástallan ... < 21.3 Boazodoallu < 21.3.4 Boazodoalu areálat

St.dieđ. nr. 28 (2007-2008)

Sámepolitihkka

Bláđe dokumeanttas: < 21.3.3 Boazodoalu rámmaeavttuid... | 21.3.5 Boazodoalu vearut... > | Ovdasiidu

21.3.4 Boazodoalu areálat

Boazodoallu lea ealáhus mii lea areálaid duohken, sihke marginála guohtoneatnamiid ja bohcco dárbbus máŋggalágan jahkodatguohtoneatna­miidda ja daid gaskasaš johtolagaid geažil. Olmmošlaš doaibma boazoguohtumiin boahtá lassin dan muosehuhttima mii lea luonddus, earret eará boraspiriid geažil, mat álo leat leamaš doppe gos bohccot leat.

Boksa 21.1 Lulli-Trøndelága várreguovlluid oktasaš politihkka

Sámediggi, Eanandoallo- ja biebmodeparte­meanta, Bargo- ja searvadahttindepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta leat mielde čađaheamen prošeavtta Bedre dialog mellom kommunene og reindriftsnæringen/forvaltingen – Felles politikk for fjellområdene.Prošeavtta jođiha fylkkamánni, ja boazodoallohálddahus ja boazodoalu guovllustivra leat dehálaš oassálastit.

Prošeavtta duogáš lea ahte Mátta-Trøndelága várreguovlluin, mat leat Essand, Riast-Hyllingen ja Femund boazoorohagaid oassin, leat riiddut areálageavaheami dáfus, vuosttažettiin bartahuksema ja meahccejohtolaga oktavuođas. Boazoealáhus dovdá iežas duvdojuvvon eret go lea dađis eanet doaibma boazoguohtoneatnamiin ja daid lahka. Eanaeaiggádat dovdet ahte sin vejolašvuođat ealáhusovdánahttimis meahcis/várreguovlluin gáržžiduvvojit sámi ealáhus­doaimma geažil. Areálageavahanriiddut leat belohahkii bistán máŋggaid buolvvaid, muhtin riiddut leat čovdojuvvon, earát leat fas ihtán áiggi mielde. Boazodoallu ja eanadoallu leat dán guovl­lus guokte lobálaš ealáhusa, main goappašiin leat stuorra hástalusat rašonaliserema, ođđajurddašeami ja molssaevttolaš ealáhusovdánahttima gáibádusaid hárrái. Dákkár perspektiivvas lea fylkkamánni čujuhan ahte dál lea dehálabbo go goassige ovdal ahte sierranas beroštumit ságastallagohtet ja gávdnet oktasaš vuođu mo ovttas eallit ja ovttas bargat. Ovttasbargoprošeavttas leat mielde moanat doaimmahead­djit ealáhusain, hálddašeamis ja politihkas. Vuolggasadjin lea dáhttu ovddidit oktasaš áddejumi daid riidduide mat leat regiovnnas ja ásahit oktavuođa ja dialoga iešguđet beroštumiid gaskka.

Prošeavtta vuosttaš muttus galget boazo­guovllus daid maŋimuš 30 – 40 jagiid teknalaš duohtadeamit kártejuvvot ja guorahallot mo dát leat váikkuhan boazodillái. Guoskevaš dutkan geavahuvvo, ja dan oktasaš deaivvavuođu vuođul galgá digaštallan jotkojuvvot. Dialogakonferánsa dollojuvvui njukčamánus 2007. Máŋga raportta galget čállojuvvot prošeavtta barggadettiin, ja loahpparaporttas galgá gávnnahit ávkkálaš doaimmaid riidduid čoavdimii. Prošeavtta galggašii sáhttit geavahit dakkár guovlluinge riikkas gos leat sullasaš riiddut.

Visot boazoguovlluide lea oktasaš dat ahte eai leat ollu bohccot (boazolohku juohke km2) hui stuor­ra areálain. Vaikke eai leat ollu bohccut orohat­dásis, de sáhttet duohtadeamit boazoguohtumiin liikká leat viehka mearkkašahttin boazodollui. Boazodoallu geavvá gávcci sierranas jahkodatguohtumiin. Juohke jahkodagas leat ráddjejuvvon areálat maid sáhttá atnit guohtumii, ja sáhttá šaddat nu ahte olles eallu ferte čohkkejuvvot uhca guvlložii. Dát lea áinnas giđđadálvvi go eanaš guohtun ii leat olámuttus go lea muohttaga ja jieŋa vuolde. Dalle leat viehka ollu bohccot daid areálain gos lea guohtun, ja dát kapasitehta lea mearrideaddjin dasa galle bohcco orohagas sáhttet leat guohtumiin jagi botta.

Boazoguohtumiin leat maŋimuš logenearjagi sakka lassánan duohtadeamit ja muosehuhttimat. Njuolga váikkuhusat duohtademiin ja muosehuhttimiin sáhttet leat ahte massá oalát daid guohtumiid maidda huksejuvvo dahje gilvojuvvo, ja ahte bohtet hehttehusat bohccuid johtolagain. Eahpe­njuolga váikkuhusat sáhttet leat boddosaš massimat dahje guohtumiid das birra ii sáhte nu bures geavahit, ja lassibargi boazodoallái ja hušša bohccuide. Máŋga smávit duohtadeami ja muosehuhttima ollislaš beaktu lea dávjá stuorát go oktiibuot buot duohtadeamit galggašedje bearihit. Dát lea danne go guohtumat biđgejuvvojit bihtáide, maid lea váttis ovttastahttit bohcco dárbbuide go galget leat maŋŋálas «rabas guovllut» ja johtolagat. Boazo­guohtumiid ná fragmenteren lea leamaš, ja veadjá ain leat, okta daid duođalamos áitagiid dálá boazodollui.

Stuorra hástalussan lea oažžut áddejumi boazodili areáladárbui ja mo iešguđet doaimmat váikkuhit boazodoalu. Buoret áddejupmi šaddá ee. go gulahallá guoskevaš beroštumiiguin, ležžet dal almmolaš dahje priváhta beroštumit. Boazodilli ferte ieš leat doaibmi dán barggus ja searvat daid arenain gos areálaatnima eavttut digaštallojit ja mearriduvvojit. Dasto lea dehálaš ahte boazodoalu areálaatnin boahtá oidnosii buvttadeaddji ja doaibmi boazodoalu bokte.

Sihkarastin dihtii boahttevaš birgennávccalaš boazodoalu, dárbbašuvvo buorebut sihkarastit boazodoalu areálaid, ja áinnas daid areálaid mat dárbbašuvvojit ceavzilis boazodollui. Vai dán oažžu áigái, de lea Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta nugo boazodili ovddasvástideaddji fágadeparte­meantan, oaidnán dárbbašlažžan nannet departemeanttaidgaskasaš ovttasbarggu, ja dan bokte láhčit dili nu ahte sámi boazoguovlluin eanet jurddaša ollislašvuođa areálahálddašeami dáfus. Bargu lea lágiduvvon prošeaktan. Prošeavtta hovde stivren­joavku mas guoskevaš departemeanttat leat mielde, nugo Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta, Birasgáhttehdepartemeanta, Gielda- ja guovlo­departemeanta, Bargo- ja searvadahttindepartemeanta, Oljo- ja energiijadepartemeanta, Suodjalus­departemeanta ja Justiisadepartemeanta. Stivren­joavkku jođiha Eanandoallo- ja biebmodeparte­meanta. Joavku ovddasvástida oainnusin oažžut ja konkretiseret dárbbuid ja vejolašvuođaid, ja juoh­kit ovddasvástádusa daid doaibmasurggiid čuovvoleami ektui maid stivrenjoavku dáhttu dárkilat čielggadit ja árvvoštallat. Dás eaktuduvvo ahte dan čuovvolit ovddasvástideaddji departemeanttat, dahje jo departemeanttaidgaskasaš bargojoavkkut mat addon mandáhta ja áigemeari siste, raporterejit stivrenjovkui. Dáid raporttaid vuođul sáhttá stivrenjoavku ovddidit konkrehta doaibmaevttohusaid ovddasvástideaddji departementii. Evttohusat sáhttet ee. guoskat gustojeaddji regeliid nuppástusaide, ja evttohusaide mat láhčet dili buoret dialogii ja ovttasdoibmii gaskal boazodili ja eará meahccegeavaheaddjiberoštumiid. Earret dan ahte evttohusat sáhttet leat veahkkin juksat prošeavtta mihtuid, de galget evttohusat vel leat veahkkin deavdit nationála ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sámi boazodili ektui.

21.3.4.1 Areálahálddašeapmi boazoguohtuneatnamiin

Plána- ja huksenláhka lea guovddáš láhka boazo­guohtoneatnamiid areálahálddašeamis. Boazo­doalu guovllustivrrat leat gulaskuddanásahus ja vuosttušeiseváldi gielddaplána areálaoasi ja muddenplánaid ektui, ja dat sáhttet váidit sierralohpemearrádusaid. Guđege boazoguohtonguovlluid boazodoallohálddahus lea dáid áššiide fágalaš ráđđeaddi orohatstivrraide ja guovllustivrraide, ja guovllustivrraid čállingoddi.

Ráđđehus lea Plánaláhkalávdegotti evttohusa vuođul ovddidan Od.prp. mas lea plána- ja huksenlága ođđa plánaoassái evttohus, gč. 7.6 ja 20.2.1 kap. Láhkaevttohusas lea ráđđehusa mielas leamaš dehálaš láhčit dili nu ahte boazodoalu areáladilli sáhttá buoriduvvot, dan bokte ahte plánat garrasabbot galget oainnusin oažžut boazodili dárbbu ja beroštumiid. Seammás láhččo dilli nu ahte boazodili beroštumit galget áimmahuššot iešguđet plánaproseassain. Evttohus sisttisdoallá ee. ahte lága mielde galget plánat sihkarastit sámi ealáhusaid luondduvuođu, ja leat veahkkin čađahit riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid lága ovddasvástádus­suorggi siskkobealde. Dán oktavuođas čujuhuvvo ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođaid suodjaleamis areála- ja plánaoktavuođas lea ON-konvenšuvdna 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái 27 artihkal hui guovddážis. Dát guoská vel 1992 konvenšuvdnii biologalaš máŋggabealátvuođa birra, ja ILO-konvenšuvdnii nr. 169 eamiálbmotvuoigatvuođaid birra.

Dasto láhččo láhkaevttohusas dilli nu ahte galget leat oktasaš plánenbarggut daid guovlluin main stáhta, regionála plánaeiseválddit ja gielddat ovttas ovddásvástidit čoavdit dakkár plánabargguid main lea regionála dahje nationála mearkkašupmi. Plánat mat sihkarastet boazodoalloareálaid sáhttá leat dakkár guovlu. Regionála plánaid sáhttá ráhkadit dakkár áššiide mat gusket máŋgga gildii. Dákkár plána dárbbu galgá fylkkadiggi (regionála plánaeiseváldi) mearridit, ovttasráđiin guoski gielddaiguin ja orgánaiguin, ja mearridettiin regionála plánastrategiija. Dákkár plánii sáhttá dohkkehuvvot plánamearrádus mii sáhttá gieldit álggahit dárkilat čilgejuvvon huksen- ja rusttetdoaimmaid. Ráđđehus čujuha ahte boazodoalu ektui dárbbaša rasttildit máŋgga gieldda rájáid, go bohccot dárbbašit máŋggalágan ealáhaga jagi botta, mii fas dávjá mearkkaša ahte rasttilduvvojit gielddaráját ja fylkkaráját.

Boazodoalloberoštumit bohtet vel dasto čielgasabbot ovdan láhkaevttohusas, go leat evttohuvvon ođđa regelat areálaulbmiliid, deastaavádagaid ja mearrádusaid hárrái. Namuhuvvon nuppástus­evttohusat oktan sierralohpemearrádusa gáržžidemiin ja go boazodili vuosttušlohpi iešguđet plánaide joatkkašuvvo, leat Ráđđehusa árvvoštallamiid mielde dehálaččat go galgá sihkarastit boahtteáiggi areálavuođu ceavzilis boazodollui. Evttohuvvo vel ahte Sámediggi oažžu vuoigatvuohta ovddidit vusttuša plánaide daid áššiin mat leat sakka mearkkašahttin sámi kultuvrii ja ealáhus­doaimmaheapmái. Go leat vuostálasvuođat boazodoalloberoštumiin, de galget guovllustivrrat čilget ealáhuslaš árvvoštallamiid, ja Sámediggi galgá fas čilget eanet oppalaš politihkalaš árvvoštallamiid.

21.3.4.2 Boazodoalloareálaid árvoluohkádeapmi

Gieldda ja regionála areálahálddašeamis lea hástalussan ahte ii leat makkárge árvoklassifiseren boazodoalu areálaatnima hárrái. Boazodoallohálddahusas lea vuoruhuvvon bargun ráhkadit vuogi mo lokaliseret daid areálaid mat leat dehálaččat sihkarastit ceavzilis boazodoalu. Vuohki galgá vuolggahuvvot dálá areálageavahankárttaid árvoklassifiseremis. Areálageavahankárttat leat orohagaid mielde digitála kárttat, ja gokčet visot boazoguohtoneatnamiid Norggas.

Ráđđehus čujuha leat dehálažžan ahte boazo­doallu oassálastá árvoklassifiserema ráhkadeami oktavuođas. Kárttat leat dehálaš veahkkin gieldda ja fylkkagieldda plánaproseassaide, go dat čalmmustahttet boazodoalu areálaatnima, ja soitet sáhttit stivret dárbbašlaš doaimmaid dakkár guovlluide mat eai nu garrasit váikkut boazodoalu. Dát ii mearkkaš ahte maŋimuš namuhuvvon guovllut adnojit luvvejuvvon boazodoaluss dahje eai leat dasa mávssolaččat.

21.3.4.3 Váikkuhusčielggademiid láhkaásahusat

Váikkuhusčielggademiid láhkaásahusat leat dehálaččat veahkkin kártet iešguđetlágan plánaid ja doaibmabijuid vejolaš váikkuhusaid boazodollui. Gustojeaddji láhkaásahus váikkuhusčielggademiid birra plána- ja huksenlága vuođul, bođii fápmui cuoŋománu 1.b. 2005. Dan ektui go ovdalis láhkaásahus, dagaha ođđa láhkaásahus ahte dárkilat definerejuvvon doaibmabijuid ja plánaid geažil, soaitá fertet čielggadit váikkuhusaid jus dain soitet leat váikkuhusat boazodollui. Dasa lassin deattuhuvvo ahte doaibmabiju dahje plána váikkuhusaid árvvoštallamis, de galgá árvvoštallat doaibmabiju kumulatiivva mihtilmasvuođa eará čađahuvvon ja plánejuvvon doaibmabijuid ektui dan doaibmabiju váikkuhanguovllus. Doppe gos boazodoalloberoštumiide dát čuohcá, galget plánaid ja doai­bmabijuid ollislaš beavttut árvvoštallot juohke boazoorohagas. Dasto lea boazoáiddi guhkkodat oaniduvvon 50 km:s 30 km:i go galgá árvvoštallot galgá go das čielggadit váikkuhusaid.

21.3.4.4 Boazodoalu bággolonistanohcamat Lulli-Trøndelágas/Hedmárkkus

Boazodoallovuoigatvuođa geográfalaš duhkodat lea dakkár fáddá mii maŋimuš jagiid lea leamaš guovddáš áššin. Fuomášupmi lea sakka leamaš Alimusrievtti mearrádusa vuođul 1988 Korssjøfjell-áššis. Alimusriekti gávnnahii ahte dihto dárkilat čilgejuvvon guovllus boazoguovlluid hálddašanrájáid siskkobealde, ii lean ásahuvvon boazodoallovuoigatvuohta dološ áiggi rájes geavaheami vuođul. Dán duomu rádjai ledje sihke ealáhusa ja hálddašeami beales bidjan vuođđun ahte boazoguovlluin lei vuoigatvuohta boazodollui. Sd.dieđ. nr. 28:i (1991 – 92) Nana bissovaš boazo­doallu, giddejuvvui dán dilálašvuođas sakka fuomášupmi, ja evttohuvvojedje nuppástusat boazodoalloláhkii. Vai galggai čoavdit boazodoallo­vuoigatvuođa geográfalaš duhkodatgažaldaga, de nuppástuhttui boazodoalloláhka 1996:s nu ahte lágas boahtá njuolga ovdan ahte boazosápmelaččaid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat gustojit sámi boazoguovlluid dálá rájáid siskko­bealde, earret jus eará ii čuovo sierra riektediliid. Lassin vel nuppástuhttui boazodoallolága bággo­lonistanvuođđu nu, ahte stáhta sáhttá addit lobi bággolonistit boazodoallovuoigatvuođa vejolaš areálaid sámi boazoguovlluin, ja dalle go duopmo­stuolut leat gávnnahan ahte boazodoallovuoigat­vuohta ii gusto.

Alimusriekti celkkii duomu 1997:s Aursundenáššis. Alimusriekti gávnnahii ahte ovtta guovl­lus sámi boazoguovllud hálddašanrájáid siskko­bealde, ii lean ásahuvvon boazodoallovuoigatvuohta. 1998/1999 šiehtadusa boazodoallošiehtadallamiid oktavuođas ovddidii Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi (NBR) gáibádusa ahte eiseválddit galget dárkilat čielggadit mo áigot čuovvolit dan dili mii lea čuožžilan máttasámi guovlluin maŋŋil Alimusrievtti duomu Aursundenáššis. Dalá Ráđđehusas bođii čielga dáhttu ahte galgá sihkarastit máttasámi boazodoalu ealáhusvuođu, ja eaktuduvvui ahte dát sihkarastin vuosttažettin galggai leat láigošiehtadusaid bokte. Čujuhuvvo Sd.prp. nr. 49:i (1997 – 98) ja Sd.dieđ. nr. 18:i (1997 – 98). 1998 gáibidii Riast-Hylling boazoorohat boazodoallolága § 31 vuođul bággolonistit boazoealáhaga daid guovlluin mat siskkilduvvojit Alimusrievtti 1897 ja 1997 mearrádusaide, sullii 121 njealljadaskilomeh­tera areála. Dasto sáddii Femunden boazoorohat 1999:s bággolonistangáibádusa boazoealáhahkii sullii 260 njealljadaskilomehtera areála Korssjøfjelletis ja dan birrasiin.

Bággolonistanohcama vuođul nammadii Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta šiehtadal­lanlávdegotti man mandáhtan lei ráhkadit guhkesáiggi guohtonšiehtadusevttohusa Aursundenguvlui. Stáhta šiehtadallanlávdegoddi lágidii šiehtadallamiid ja soabai boazoguohtonšiehtadusa nammaduvvon eanaeaiggátlávdegottiin mii ovddastii eanaš eanaeaiggádiid. Boazoguohtonšiehtadus mearkkašii ee. sullii 40 km maŋŋálas rádjaáiddi ceggama. Maŋit áiggis čájehuvvui ahte dušše 38 pst. eanaeaiggádiin dáhtto guorrasit sohppojuvvon šiehtadussii. Dasto muitalii Riast-Hylling boazoorohat ahte eai sáhttán dohkkehit šiehtadusa, ja doalahedje bággolonistanohcamušaset.

Maŋŋil máŋga oktavuođačoahkkima sáddejuvvui 2003 čavčča ođastuvvon šiehtadus vuolláičállimii guoski eanaeaiggádiidda Aursunden davá­bealde. Eanaš eanaeaiggádat guorrasedje dán šiehta­dussii. Sámediggi, boazodoallu, dan stivrenorgánat ja luonddugáhttenberoštumit eai datte dorjon šiehtadusa sisdoalu. Vaikke nu lei, de sáddii Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ohcama Plassje gildii oažžut lobi cegget áiddi plána- ja huksenlága mearrádusaid mielde. Plasssje gielddastivra hilggui ohcama. Hilgun váidui, ja sáddejuvvui Mátta-Trøndelága fylkkamánnii loahpalaš mearrideapmái. Guovvamánus 2006 meannudii fylkkamánni departemeantta váidaga dainna bohtosiin ahte Plassje gieldda hilgun doalahuvvui.

Plassjeguovllus leat guhká leamaš riiddut gaskal eanadoalu ja boazodoalu. Riidduid mahtodat lea molsašuvvan. Vaikke leat leamaš máŋggalágan čoavddavuogit daid riidduide mat leat leamaš, de leat eanaš riiddut čovdojuvvon go leat soahpan dáhtolaš šiehtadusaid. Alimusrievtti mearrádus Aursundenáššis ja Korssjøfjelletis ii leat dagahan ahte riiddut dán guovllus leat geahpeduvvon. Dása lea sivvan ahte bohccot ain bahkkejit dáid guovllui-de ja ahte dat guhtot gittiidge. Eanaeaiggádat čujuhit váilevaš guođoheapmái ja čuovvoleapmái boazoeaiggádiid beales Alimusriekteduomu dáfus. Boazoeaiggádat fas bealisteaset čujuhit dasa ahte duopmu lea ásahan lobálaš boazodollui rájá maid lea veadjemeahttun doallat, ja ahte eanaeaiggádat fertejit sihkarastit gittiideaset áiddiiguin.

Ráđđehus áiggošii gávdnat čovdosa dán bistilis riidui, čovdosa mii sihke sihkarastá máttasámi boazodoalu buori vuogi mielde ja dán guovllu doaibmi eanadoalliid. áiggan lea olahit dáhtolaš čovdo­siidda eanaeaiggádiiguin. Dan oktavuođas lea Ráđđehus Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta bokte láhčán dili ođđa boazoguohtonšiehtadusaid šiehtadallamiidda Aursundenguvlui. Dáid šiehtadallamiid mandáhta lea Stáhta beales ahte galgá šiehtadallat guhkesáiggi boazoguohtonšiehtadusaid, mat sihkarastet sihke guovllu boazodoalu ja doaibmi eanadoalliid ealáhusvuođu. Muhtin guovl­luin eaktuda dát ahte ceggejuvvojit áiddit. áiddiid ággan lea heađuštit bohccuid vahágahttit eanadoalloareálaid, sihkarastit doarvái guohtuma doaibmi oapmedoaluide, ja buoridit doaibmadilálašvuođaid sihke eanadoallái ja boazodollui. Muđui galget áiddit ceggejuvvot nu ahte dat eai leat nu sakka vahágin guovllu fuođđuide ja olgunastindoaimmaide. Jahkemolsašumis sohpe Stáhta šiehtadallanlávdegoddi ja eanaeaiggádiidlávdegoddi davábeal Aursundena ođđa boazoguohtonšiehtadusa. Korsjøfjelletisge leat maŋimuš áiggiid leamaš šiehtadallamat, ja dáppege leat šiehtadallanlávdegottit boahtán ovttaide šiehtadusa hárrái. Dan duhkodah­kii go ovttaskas eanaeaiggádat eai guorras šiehtadusbohtosii mii lea šiehtadallon, soaitá ráđđehus fertet árvvoštallat guohtunvuoigatvuođaid bággolonistit.

21.3.4.5 Konsultašuvnnat

Stuorát huksendoaimmain ja gáhttenevttohusain (gč. 20.2 kap.) ferte ráđđádallat boazodoaluin. Dákkár áššiin ii leat doarvái dušše ráđđádallat Sáme­dikkiin. Lea dehálaš ahte lágiduvvo buriid proseassaide mat čuvvot ráđđádallanortnega ulbmila, ja galggašii gal juohke boazoorohagain ráđđádallat.

Bláđe dokumeanttas: < 21.3.3 Boazodoalu rámmaeavttuid... | 21.3.5 Boazodoalu vearut... > | Ovdasiidu