Sámepolitihkka

21.4 Guolástus- ja áhpedoalloealáhus

Soria Moria-julggaštus dieđiha ođđa ollislaš riddopolitihka. Soria Moria-julggaštus deattuha dasto mearrasuorggi leat ovtta daid viđa vuoruhansurggiin main Norggas leat erenoamáš ovdamunit.

Riddo- ja guolástuspolitihkka galgá leat veahkkin guhkitáigásaš ja birrasa dáfus dohkálaš árvoháhkamii olles servodahkii, ja seammás dagahit vuoiggalaš riggodatjuogadeami. Ráđđehusa višuvdnan lea ahte miehtá rittu galgá leat vejolaš doalahit nana servodagaid. Dárbu lea ražastit vai galgá olahit ođasteami ja ovdánahttima, seammás go áimmahuššá báikkálaš servodagaid main leat stuorra nuppástuhttinhástalusat.

Ollislaš riddopolitihkka eaktuda dáhttu ja máhttu oaidnit oktavuođaid ja beavttuid iešguđetlágan suorgepolitihkalaš doaimmain. Guolástuspolitihkalaš barggut, eanadoallopolitihkka, gealboloktendoaimmat, gaskaoamit ealáhus- ja guovlluovdánahttimis, johtolat ja áinnas biras- ja sosial-politihkalaš doaimmat mearkkašit buot eanemusat go dat laktásuvvojit stuorát, servodatlaš oktavuhtii. Dien ollisvuođa meannudanmearkkašupmi deattuhuvvo ráđđehusa moanaid strategalaš dokumeanttain, ovdamearkka dihtii stuoradiggedieđáhusas guovllu- ja regionálapolitihka birra, Sd.dieđ. nr. 21 (2005 – 2006) Hjarte for hele landet.

Guolástus- ja áhpedoalloealáhusas leat máŋgga dáfus ovttaláganvuođat beroškeahttá regionála dahje báikkálaš sajiin, seammás go leat regionála iešvuođat máŋggalágan potensiálain. Nuppi dáfus mearkkaša ealáhus hui ollu máŋgga báikegotti ovdánahttimii. Ja nuppi dáfus ferte dat gierdat garra riikkaidgaskasaš gilvvu ja máilmmeviidosaš ovdánahttinvieruid. Diet dilli sáhttá orrot gáržžideaddjin, seammás go das bohtet ođđa hástalusat ja vejolašvuođat. Ealáhus ferte nagodit dustet nuppástusaid ja leat dynamalaš, ja das ferte leat dáhttu duššadit stirdon vieruid ja buvttadanproseassaid.

Guolástus- ja áhpedoallohálddašeamis leat nationála hábmemat ja bajitdási strategiija vuođđun, mas geađgejuolgin leat ceavzilis bivdimat guhkitáiggi perspektiivvas. Dien dáfus lea ealáhus riikkaidgaskasašge, go Norgga guollebivdu ovddemustá lea dain guovlluin gos Norggas lea juogaduvvon hálddašanovddasvástádus eará našuvnnaiguin. Dat eaktuda riikkaidgaskasaš šiehtadusaid ja daid mielde čuvvot sihke geatnegasvuođat ja vuoigatvuođat. Ovttasbargu riikkarájáid badjel gártá leat dehálažžan dakkár surggiin go hivvodatdutkan, guolledearvvasvuohta, doaimmat mat váikkuhit vuostá lobihisvuođaid guolástusas ja jođus, márkaniidda beassan ja kvalitehtadárkkisteapmi sihkarastin dihtii geavaheaddjiide oadjebas ja buori mearrabiepmu.

Govvideaddji ovdamearkan dása lea dat ollu lobihis dorskebivdu Davvi-Atlanteris. Dat ovddasta stuorra hálddahuslaš hástalusa danne go dat hedjo­nahttá vejolašvuođa ovddidit ceavzilis hálddašanpolitihka. Guollenáli ahtanuššamii čuohcá go bivdu bistá guhká ja ollu bivdojuvvo, mas fas leat sosioekonomalaš váikkuhusat, erenomážit davviguovlluin. Ráđđehus lea ovdanbuktán oaivilis daidda riikkaidgaskasaš rahčamušaide, vai bissehivččii dien lobihis bivddu, sihke bivdodárkkistandoaimmaid lasihemiin ja hápmandárkkisteami šiehtadusaiguin go gáddái buktá guliid. Soria Moria-julggaštusa eará doaimmat mat leat jurddašuvvon nannet guliid doalvuma daidda guovlluide mat eai birge guolástusa haga, lea čavget buktingeatnegasvuođavugiid ja fas álggahit guovllu earreortnega.

Guollebivdu mearkkaša hui ollu máŋgga sámi báikkis, ja dávjá lotnolasat eará ealáhusaiguin. Dien lea gielddalávdegotti eanetlohkuge deattuhan (gč. árv. S. nr. 110 (2002 – 2003)). Stáhta áigu, danne go lea guolleresurssaide hálddašeaddjin, váldit vuhtii dan mii leažžá buoremus searvevuhtii ja eará geatnegasvuođaid mat stáhtas ležžet, earret eará nu ahte váldá vuhtii ahte hálddašandoaimmat leat mielde sihkarastimiin sámi kultuvrra ávnnas­laš vuođu.

Sámi guollebivdu lea ovddemustá vuotna- ja riddobivdu. árbevirolaš mearrasámi ássanguovllut leat eanaš riddo- ja vuotnaguovlluin Nordlándda davviguovlluin, Romssa bokte ja Finnmárkkus gitta Ruošša rájá rádjai.

Go guolástusas lea hirbmat dehálaš mearkkašupmi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđui, de gullet moanat guolástusášši Sámedikki ja Ráđđehusa gaskasaš ráđđádallanšiehtadussii. Geahča maiddái Sámedikki jahkedieđáhusa čuoggá 10.4.

21.4.1 Guolástanláivadaga vuogádatlaš váikkuhangaskaoamit

Ráđđehus bijai cuoŋománu 16. b. 2007 ovdan strukturdieđáhusa guollefatnasiidda strukturpolitihka birra (Sd.dieđ. nr. 21 (2006 – 2007)). Dat lea vuođđuduvvon Strukturlávdegotti árvalussii (NOU 2006:16) mii geigejuvvui borgemánu 19. b. 2006 ja dan gulaskuddamiid cealkámušaide. Dieđáhusas evttohuvvui earret eará ahte strukturearit galget juolluduvvot ain 20 jahkái (25 jahkái daid struktur­eriide mat jo leat juolluduvvon). Dasto evttohuvvui viiddidit strukturearreortnega nu ahte dat guoská vel gaskal 11 ja 15 mehtera fatnasiidda, ja riddo­guolástanfatnasiid eari alimus mearri evttohuvvui vuoliduvvot. Ráđđehusa evttohus dohkkehuvvui Stuoradikkis geassemánu 5. b. 2007, ja bođii fápmui gonagaslaš resolušuvnna bokte geassemánu 8. b. 2007.

Finnmárkku riddoguolástanlávdegotti árvalusa (gč. 20.1.3 kap.) meannudeapmi veadjá šaddat mearkkašahttin strukturgaskaomiid hábmemiid-da.

21.4.2 Ođđa áhperesursaláhka

Ođđa áhperesursalága bargu lea vuođđuduvvon áhperesursaláhkalávdegotti čielggadeapmái (NOU 2005: 10 Lov om forvaltning av viltlevende marine ressurser). Sámediggi lei dán lávdegottis ovddastuvvon. Daid áššiid gaskkas maid lávdegoddi galggai čielggadit ja árvvoštallat, lei mearrádusaid laktin daid álbmotrievttalaš geatnagasvuođaid ektui maid Norga lea váldán badjelasas eamiálbmogiid hárrái. Guolástus- ja riddodepartemeanta lea bargan lávdegotti evttohusa čuovvolemiin, ja lea bidjan ovdan odeldiggeproposišuvnna ođđa áhperesursalága birra (Od.prp. nr. 20 (2007 – 2008)). Dan oktavuođas leat leamaš ráđđádallamat Sáme­dikkiin, sihke politihkalaš ja hálddahuslaš dásis.

21.4.3 Stuoradiggedieđáhus gonagasreappáid hálddašeamis

Guolástus- ja riddodepartemeanta lea ovddidan stuoradiggedieđáhusa gonagasreabbá hálddašeami birra, Sd.dieđ. nr. 40 (2006 – 2007). Dieđáhusa barggu álgu lei rabas čoahkkin Buođggáhis borgemánus 2006. Guolástus- ja riddoministtar oassálasttii ja son dat bivddii čoahkkima. Čoahkkimis beasai departemeanta gullat oaiviliid ja evttohusaid mat de leat váldon mielde stuoradiggedieđáhusa barggus. Departementii bohte maid eará evttohusat maid dat lea geahčadan ja guorahallan.

Ulbmilin stuorradiggedieđáhusain gonagas­reabbá birra lei čájehit mo gonagasreabbá lea boahtán Norgga áhpeguovlluide ja mo gonagas­reabbá lea hálddašuvvon dán rádjái, ja daid bokte ráhkadit oktasaš vuođu nationála strategiijai mo boahttevuođas hálddašit gonagasreabbá.

Dat guovllut gos gongagasreabbá lea, ja ná gusket gonagasreabbápolitihkkiige, leat maiddái guovddáš mearrasámi guovllut. Ráđđehusa prin­sihppa lea ahte sii geaidda gonagasreabbá lea eanemus vahágin, sis galgá leat vuosttašvuoigatvuohta ávkkástallat dainna resurssain. Stuoradiggedieđáhusas gonagasreabbáhálddašeami birra evttohuvvojit čovdosat mat atnet dán deastta beroškeahttá čearddalašvuođas.

Finnmárkku riddoguolástanlávdegotti árvalusa meannudeapmi veadjá šaddat mearkkašahttin gonagasreabbáhálddašeami hábmemii.

21.4.4 Guovloeriid ortnet

Ráđđehus álggahii 2006 čavčča guovlluearreortnegiin dego geahččalanortnegin Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus. áiggan lei heivehit dili nu ahte sáhttá varas guoli buktit reidenindustriijai dakkár guovlluide mat eai birge dan haga, ja dakko bokte lea daid guovlluin sihkarastimin doaimma, barggaheami ja árvoháhkama. 2006:s biddjui 3 pst. dorskejoavkoeriin dorskefeastonuohttefanasjovkui ja guovlluearreortnegii gis biddjojedje gaskal 15 ja 21 mehtera ja gaskal 21 ja 28 mehtera konvenšuvdna ealla riddofatnasat. Ollislaš oassi mii biddjui guovlluearrái lei 3 484 tonna oppalaš Norgga earis, mii lea 212 700 tonna dorski.

Guolástusdutkama árvvoštallanraporta mii lea geahččalanortnega birra geigejuvvui Guolástus- ja riddodepartementii njukčamánus 2007. Raporta čájeha earret eará ahte ortnega beaktu lea dan duoh­ken ahte guovllueriid geažil šaddá eará guolle­juohku go dábálaš guollebivddus, ja ahte dábálaš guollebivddu ovdánahttin mearkkašii ollu guovl­luearreortnegii. Dasto leat raporttas moanat rávvagat mo ortnet galggašii heivehuvvot vai sihkarastá ahte politihkalaš mihttomeriid juksá, ja eará gaskaoamit guorahallojit seamma mihttomeriid juksama ektui. Dán geažil muddejuvvui guovlluearri ja jotkojuvvui geahččalanortnegin jahkái 2007, seamma guollemeriiguin go 2006:s.

Ortnet lea leamaš gáibideaddji hálddahušlaččat ja 2006 ja 2007 vásáhusat eai leat nu buori beavttuin, go mii lei vurdojuvvon. Vejolaš sivvan lea ahte dat earri mii lei, lea juhkkojuvvon menddo máŋgga báikegoddái, nu ahte ii leat sáhttán ollu bivdit iešguđet rusttegiin.

Govus 21.2 Sállannuorri Finnmárkkus

Gáldu: Samfoto

2008:i lea guovlluearretortnet de heaittuhuvvon ja lea álggahuvvon dakkár molssaeaktu mas dorskeeari oassi lea várrejuvvon oalgebivdoortnegii. Dákkár ortnegis ii šatta njuolga geográfalaš vuođđuduvvon hovdenvejolašvuohta, muhto ná galggašii oalgguhit ahte earreoasis bivdojuvvo eará guolli go dorski (oktan sáiddiin ja divssuin). Dát livččii lasihan guollehivvodaga, ja nu maid leat buorrin máŋgga báikegoddái.

Nuppástusat leat ságaškuššon Sámedikkiin skábmamánu 26.b. 2007 ráđđádallamiin. Sámediggi válddii ášši vuhtii ja máhccá áššái maŋŋil go lea ožžon eanet dieđuid ortnega váikkuhusaid birra.

21.4.5 Akvakultuvra – luossa ja dápmot

Luosa ja dápmoha biebmanlobit juhkkojuvvojit juoh­kinvuoruid bokte, main dihto lohku almmuhuvvo dihto eavttuid mielde. 2002 rájes lea mákson dáid lobiid ovddas. Máksu lea leamaš ovdagihtii mearriduvvon 5 milj. ruvdnui juohke lobi ovddas olles riikkas, earret Finnmárkku fylkkas gos máksu lei biddjon 4 milj. ruvdnui. Vuolideapmi lei gilvvu heajut beliid árvvu mielde árvvostallama vuođul, go dáppe leat guhkes gaskkat márkaniidda ja guhkit buvttadanáigi go muđui riikkas.

2006 čavčča almmuhuvvojedje 10 ođđa lobi biebmat luosa ja dápmoha Finnmárkkus ja dalle giddejuvvon fálaldatvuoru bokte. Lobit leat logi jahkái dan gielddas gosa dat leat ásahuvvon ja čiežas dain biddjojedje Nuorta-Finnmárkui ja golmmas fas fylkka oarjeguovlluide.

Ráđđehussii lea leamaš dehálaš oalgguhit ođđa ealáhusdoaimmaide fylkka riddoguovlluin. Sámediggi lea dovddahan veahá balu danne go oalle ollu guolit besset luovus biebmanealáhusain ja lea deattuhan ahte biebman ii galgga šaddat áittan luondduguollenállái. Ráđđehus áiggošii geahpedit lovpema ja áigu čavget gáibádusaid biebmanrusttegiidda. Ortnegiid álggaheapmi mas nationála luossavuonat ja luossačázádagat lea dehálaš doai­bmabidju luondduluosa gáhttemii.

21.4.6 Luossalobit Moskái Divttasvutnii

2002 čavčča juhkkojuvvo nuvttá guokte luossabiebmanlobi, mat galge julevsámi gillái Moskái Divttasvuona suohkanis Nordlánddas. Ráđđehusa bealis atne dán leat guovllupolitihkalaš doaimma oassin, man álgun lei dáhttu ahte galggašedje bisuhit ássama hui unna ja hearkkes servodagažis. Nordlandsforskning lea árvvoštallan juohkima beavttu (NF-raporta 10/2005 Fjordfolk på kon­sesjonsjakt). Báikkálaš vuordámušat leat leamaš hui stuorrát dáid biebmanlobiid mávssolašvuhtii. Biebmanrusttegat leat duddjon muhtin bargosajiid, muhto dušše dat eai leat nagodan bissehit fárrema Moskeservodagas.

21.4.7 Guolástusaid davviguvllolaš doaibmabijut

Guolástuspolitihkka lea guovddážis Ráđđehusa davviguovllunannemis. Ollislaš resursahálddaš-eapmái gullá gáhttet eamiálbmogiid ealáhusaid luondduvuođu, masa gullá vel gáhttet dan birrasa mii lea riddoguovlluin ja vel árbevirolaš mearrabivddu ja luossabivddu. Ráđđehus áigu ovddidit dálá ja ođđa ealáhusaid vai lea sámi ássamii ja kultuvrii vuođđun.

Ealli marina resurssaid viežžan davvi áhpe­guovlluin ja vel ovdánahttin áhpedoallodoaimmaid ja dáid lassiváikkuhusaide birrasii, leat áibbas mearkkašahttin jus davimus fylkkaid báikkálaš servodagat galget ceavzit. Davvi áhpeguovlluid mearkkašahttin deattuhuvvo dainna ahte dehálamos guolešlájat Davvinuortaatlanteris ellet muhtin oasi dahje olles áiggi doppe.

Buhtis ja rikkis áhpi, guhkitáiggi nana ja ekosystemii vuođđuduvvon hálddašeapmi ja systemáhtalaš máhttolokten, leat dehálaš eavttut jus galggaš ávkki atnit ealli mearraresurssain, ja dán láhkai ollašuhttit árvoháhkanpotensiála davviguovl­luin. Go davviguovlluin lea allakvalitehta varas guolli lahka, de dagaha dat midjiide ovdamuniid gilvvu dáfus, maid ráđđehus deattuha ahte galgá geavahit. Ráđđehusa mihttomearrin lea ahte Norggaáhpi ja Barentsáhpi galget leat buot buoremus hálddašuvvon áhpeguovlluid gaskkas. Ealli mear­raresurssaid hálddašeapmi galgá leat vuođđuduvvon daid geatnagasvuođaide ja vuoigatvuođaide mat čuvvot áhpevuoigatvuođa, ja galgá dan bokte sáhttit resurssaid ávkkástallat nu ollu go vejolaš ceavzilis rámmaid siskkobealde. Ollislaš mearrabirrasa hálddašanplána mii guoská Barentsáhpái ja áhpeguovlluide olggobealde Lofuohta, čielggada daid bajitdási hálddašanprinsihpaid.

21.4.8 Mariidna árvoháhkanprográmma

Soria Moria-julggaštus cealká ahte min nationála guolleresurssat galget boahtit eanemusat ávkin daid riddoservodagaide mat eai birge guolástusa haga.

Guolástus- ja riddodepartemeanta ásahii Marina árvoháhkanprográmma 2007:s, joatkagin dan marina innovašunprográmmii mii bođii 2006:s. Prográmma áiggan lea nanosmahttit Norgga mearrabiebmoealáhusaid návccaid vai sáhttet ávkkástallat daid gilvoovdamuniin mat leat Norgga allakvalitehta varas guolis ja dan oppalaš alla gealbodásis mii lea Norggas. Prográmma ulbmiljoavkun leat marina fitnodagat mat áigot strategalaččat bargat máilmmeviidosaš ja Norgga mearrabiebmomárkaniid ektui, geatnegahtti ja márkanguvlui fierpmá­dagaid bokte.

Váldodoaibmabidju Marina árvoháhkanprográmmas lea fitnodatfierpmádat maid doarju muhtin gealboprográmma, traineeortnet, ja vel internationáliserendoaibmabijut ja ovdánahttindoaibmabijut. Prográmma lasihuvvui 2007:s dainna ulbmiliin ahte galgá nannet ovdánahttinbarggu dain nuppástuhttinguovlluin mat eai birge guolástusa haga. Dain guovlluin sáhttet sihke fierpmádagat ja ovttaskas fitnodagat oažžut doarjaga. Dat oassi prográmmas galgá ovttastahttojuvvot ráđđehusa oppalaš bargguin hearkkes riddoguovlluid ektui ja vel dan nannet.

21.4.9 Ráđđehusa varasguollestrategiija

Márkan jearrá miehtá jagi buori kvalitehta varasguollebuktagiid. Datte dahká guollenáli johtinminsttar mas leat stuorra jahkodatmolsašumit váttis bivdominstara, ja dán geažil hástala dat ahte eanet lihkostuvvá varasbuvttamárkaniin. Norga lea vel divrras riikka, mii gilvala máilmmeviidosaččat guoli ja guollebuktagiid gávppašeamis. Hálbbes riikkaid gilvaleami geažil, lea galmmihuvvon fileabuktagiid hattit njiedjan varasbuktagiid hattiid ektui. Jus ávkkástallat iežamet ovdamuniin, nugo fidnet varas guoli ja lagašvuođain márkaniidda, de sáhttit lasihit árvoháhkama riddoguovlluin.

Ráđđehusa varasguollestrategiijas, mii ovdanbiddjui borgemánus 2007, lea mihttun váikkuhit ahte:

• galgá eanet ja jámmadit fidnet varas guoli miehtá jagi

• ovddiduvvo allakvalitehta varas guolli ja dan buktagat mat fállojit márkaniidda

• lasihuvvo ovttasbargu biebmanealáhusain ja guolástusain ja daid gaskkas.

21.4.10 Strategiijat ja doaibmabijut

• Ráđđehus lea bidjan ovdan odeldiggeproposišuvnna ođđa áhperesursalága birra.

• Ráđđehus lea ovddidan stuoradiggedieđáhusa gonagasreabbá birra, mii ee. nanne ahte sii geaidda gonagasreabbámárran čuohcá, galget ovddemustá beassat dan resurssa atnit.

• Ráđđehus lea jahkái 2008 álggahan oalgebivdoortnega guovlluearreortnega sadjái.

• Ráđđehus lea ožžon Finnmárkku riddo­guolástanlávdegotti árvalusa (NOU 2008:5 Retten til fiske i havet utenfor Finnmark), čielggadeapmi sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođain guolástit olggobealde Finnmárkku. árvalus galgá leat gulaskuddamii viehka ollu­siidda.

• Ráđđehus áigu ain joatkit muddejuvvon strukturortnegiin.

• Ráđđehus áigu deattuhit guolástuspolitihka ja eamiálbmotpolitihka davviguovllubarggustis.

• Ráđđehus áigu joatkit marina árvoháhkanprográmmain.

• Ráđđehus áigu láhčit dili vai buorebut sáhttá ávkkástallat min luondduviđá ovdamuniin – lagašvuohta dehálaš resurssaide ja oastingievrras, láddan márkanat – dakkár doaibmabijuid bokte mat leat čállon ráđđehusa varasguollestrategiijas.