Sámepolitihkka

21.5.4 Mátkeealáhusaid ovddideapmi sámi guovlluin

Nationála mátkeealáhusstrategiija « Verdifulle opplevelser. Regjeringens reiselivsstrategi»nanne ahte bargu mátkeealáhusas galgá leat višuvnna guvlui «árvvolaš vásáhusat», ja dan bokte láhčit dili nu ahte mátkeealáhus galgá leat árvvolaš sihke galledeaddjiide, báikegottiide, fitnodagaide, bargiide ja birrasii. Dasa leat sárgojuvvon golbma váldomihtu:

• Lassi árvoháhkan ja buvttadeapmi mátkeealáhusas

• Birgennávccalaš guovllut go leat eanet birrajagi bargosajit mátkeealáhusas

• Norga – ceavzilis mátkkoštanrádjá

Sámi mátkeealáhus lea dávjá jahkodagaid mielde ja jođihuvvo dávjá lotnolasat eará doaimmaiguin, áinnas vuođđoealáhusaiguin. Sámi mátkeealáhusa dovdomearkan lea ahte luondu, sámi kultuvra, sámi kulturvierut, sámi borramuš ja «sámi vásáhusat» gullet muhtin konseptii mii lea vuođđuduvvon kultuvrralaš ja ekologalaš ceavzilvuhtii.

Dađis lea lassánan jearru vásáhusbuktagiidda mat leat sámi eallinvuogi oktavuođas, ja masa gullá vel vuovdit borramuša ja duoji. Máŋggalágan doaimmat leat ásahuvvon dán jearu dihtii, dávjá uhcánmeari buvttadeaddji fitnodagat, lotnolasat eará doaimmain. Dát guoská sihke riddoguovlluide ja siseatnamii.

Sámi dáidagiid ja sámi ovdanbuktinvugiid máŋggalágan ráhkadanvuogit ásahit sámi guovllui-de bargosajiid nu ahte olbmot dohko bisánit. Dákkár buktagiin leat ain ollu vejolašvuođat.

Lea hui erenomáš go galgá «vuovdit» mátkeealáhusbuktagiid mat leat boazodoalu, sáiva­guollebivddu ja vuotnabivddu vuođul áibbas erenomáš vásáhusbuktagin turisttaide. Dát mátkeealáhusvuohki mearkkaša ahte juohke dállodoallu lea fárus, ja ahte árvoháhkan geavvá báikkálaččat, eaige luondduriggodagat goariduvvo dan bokte. Dát baicce bisuha ja nanne sámi kultuvrra ja identitehta. Leat ain ollu vejolašvuođat ovddidit dákkár báikkálaš doaibmavuogi.

Vuotnaguolástanturismmasleat sámi riddo- ja vuotnaguovlluin vejolašvuođat turistavásáhusaide mat molsašuddet jahkodagaid mielde. árbevirolaččat lea sámi ássanguovlluid guollebivdu leamaš dállodoallodásis lotnolasat eará ealáhusaiguin, nugo eanadoaluin, sávzadoaluin jna. Dákkár turismavuohki eaktuda ahte doaimmaheaddjit barget lotnolasat guollebivdduin, go jo lea guollebivdovásáhusčorggi maid áigot vuovdit. Dan geažil lea turistabuvtta áibbas erenomán, muhto dan iige sáhte jođihit eará go ráddjejuvvon mahtodagas. Vuotnaguolástanturisma lea geahččaluvvon muhtin báikegottiin.

Boazodoalloturismalea vuođđuduvvon dasa ahte sámi guovlluin lea Eurohpas dat boazodoallokultuvra mii lea eallisamos ja gosa álkimus beassá. Sámi boazodoalloturismma potensiála lea dál luonddu- ja kulturvuođđuduvvon mátkeealáhus, mas turisttaid ulbmilin lea vásihit luonddu ja kultuvrra, ja searvat boazodoalu doaimmaide. Vásáhusat molsašuddet jahkodagaid mielde, dan mielde go bohccot leat dálveorohagas dahje geasseorohagas. Dát lea dakkár turismavuohki mii lea vuođđuduvvon kultuvrralaš ja ekologalaš ceavzilvuhtii, ja mas ealli ja olbmo gaskavuohta lea guovddážis.

Sáivaguolástanturismmaslea stuorra potensiála. Eurohpas lea árvvu mielde 25 miljovnna guolásteaddji. Finnmárkku ektui, de sullii 60 000 uhcit ja stuorát jávrri ja čázádaga leat áidnalunddot guolleresursavuođu dán ulbmiljovkui. Dušše oasáš dáid guollevalljodagain leat dál geavahuvvon vuođđun báikkálaš árvoháhkamii mákteealáhusovdánahttima oktavuođas. Dás sáhttá oaidnit ahte dievas «guolleturismapáhkat» ovdánahttojit, masa gullet sáhttu, ofelastin, idjadeapmi ja borramuš sámi birrasa vuođul.

áinnas bearašturisttaide lea doalloturismadakkár doaibma maid sáhttá ráhkadahttit lotnolasat guolleturismmain oktan sihke sáivaguollebivd­duin, boazodoaluin, ja veadjá eanemus johkabivd­duin, nugo Deanuleagis. Doalloturisma sáhttá bures heivehuvvot borramušvieruid, dáidaga ja kultuvrra, ja viidát «turistapáhkaid» gaskkusteapmái.

Sámi borramušvieruin,mat leat báikkálaččat gullevaččat, lea potensiála ovddidit sihke báikkálaš ja regionála márkaniin. Sámi birrasiin leat stuorra erohusat sihke guoli, bohccobierggu ja sávzza­bierggu ráhkadeamis. Ii buvttaduvvo nu ollu borramuš ain oktanaga, ja leat vel stuorra hástalusat daid vuovdalit govttolaš ja beaktilis vuogi mielde. Dál leat álgigoahtán vuovdit náláštuhtton lábbá­bierggu ja bohccobierggu.

Oppalaččat dárbbašuvvo oalgguhit inno-vašuvdnii ja buvttaovdánahttimii sámi kultuvrra vuođul. Sámi designa galggašii sáhttit ovddidit, ja álggahit mearkagálvobargguin dakkár buktagiidda mat leat vuođđoealáhusaid vuođul, nu ahte datge sáhttet leat oasit uhcitlágan mátkeealáhusain. Hui stuorra hástalusat leat duodjeealáhusaovdánahttimis. Ealáhusas leat stuorra vejolašvuođat buvttadanovdánahttimis sámi kultuvrra vuođul.

Sámediggi, Duodjeinstituhtta ja sámi duodje­searvvit barget vai sáhttá ollašuhttit dan potensiála mii lea alladását duoji vuovdimis. Stuorra hástalussan lea gávdnat dujiide daid rivttes márkaniid ja rivttes vuovdinbáikkiid.

Boksa 21.4 Sámi kulturárbi mátkeealáhusovddideami vuođđun Divtasvuona suohkanis

Govus 21.3 Divtasvuona suohkan Nordlánddas

árran julevsámi guovddáš lea ráhkadan pilotprošeavtta, man ulbmilin lea ahte sámi kultuvrra galgá sáhttit atnit resursan servodatovdánahttimis. Vuolggasadjin lea čohkket ja duođaštit báikkálaš árbevirolaš máhtu, ja mihttun lea ee. ovddidit máhttovuođđuduvvon mátkeealáhusa báikkálaš sámi kultuvrra vuođul. Prošeakta vuolgá mearas, ja nannánguovlluin, ja galgá duođaštit sámi sániid ja dadjanvugiid, ja árbevierročorggi ja árbevirolaš daguid čađaheami. Julevsámi guovllus galgá registreret, dokumenteret, ja publiseret dieđuid sámi árbevirolaš máhtus.

Mearra:Meara oktavuođas galggašii dokumenteret máŋggalágan guollesajiid, nugo sáidesajiid ja háhkasajiid, ja árbeávdnasiid mat gullet guolástussii. Ovdamearkkat lea máhtu čáhcerávgga ja máttu birra. Dát leat vierut mat dálge leat oahppásat sámi guovlluin. Máddu sáhttá ihtit jus menddo ollu bivdá, lea vuovdái, dahje guoli ii divššo nugo galgá. Čohkket dieđuid máŋggalágan guolástanvugiid birra lea dehálaš báikemáhttu, ja lea dehálaš dokumenteret sániid ja dadjanvugiid mat gullet guolástussii, ja guolástanvuohkái. Dát sáhttá mahkáš leat liinna atnit, dahje dokumenteret fierpmástallama, dahje čohkket daid dieđuid makkár guliid bivde, ja goas lei dábálaš daid bivdit.

Doallu ja várit: Prošeakta sisttisdoallá vel čohkket árbedieđuid mat gullet luonddugeavaheapmái vuovddis ja váris, ráddjejuvvon Vuotnabahtii. Dát lea máhttu das mo galggai leat luonddus, ja maid galggai vuhtii váldit go vánddardii vuovddis ja váriin. Prošektii gullá vel čohkket árbemáhtu vuoiŋŋalaš eanadagas, ja dokumenteret ja čohkket iešguđet resursasajiid maid sámi álbmot lea geavahan. Dát sáhttet leat gámasuoidnejeakkit dahje luomesajit. Dehálaččat leat maiddái kulturmuittut eanadaga árbevirolaš geavaheami oktavuođas.

Mihttun: Ceavzilis mátkeealáhusa ovdánahttin:árran dáhttu ee. ahte prošeakta galgá sáhttit láhčit dili dasa ahte árbevirolaš máhtu sáhttá báikkálaččat geavahit, nu ahte sáhttá ovddidit máhttovuođđuduvvon mátkeealáhusdoaimmaid báikkálaš sámi kultuvrra vuođul. Ulbmilin lea ovddidit ceavzilis mátkeealáhusa, mas ekonomalaš doaimmat ja diehtu mat gullet árbevirolaš máhttui, kulturmuittuide ja -birrasiidda, ovdánahttojit sámi árvvuid ja árbevieruid mielde, ja nu ahte sámi kultuvra lea vuođđun ja das leat vejolašvuođat árvoháhkamii.

Sihke mátkeealáhuspáhkaid ja fierpmádathuksema ektui leat hástalusat báikkálaš mátkeealáhusdoaimmaheaddjiid gaskkas.Máŋgga oktavuođas lea giddejuvvon fuomášupmi ahte dárbbašuvvo ovttasbargu báikkálaš mátkeealáhusdoaimmaheaddjiid gaskkas vai sámi guovlluin sihkarastá ollislaš «páhkaid» turisttaide. Lea daddjon ahte dál livččii áigi oažžut mielde oahppoásahusaid mat fállet ofelastinoahpu, vai sihkarastá ahte gaskkustuvvo kulturmáhttu ja luondduhálddašeapmi báikkálaš ja sámi árbevieruid mielde.

Boahtteáiggis lea dehálaš nannet ovttasbarggu ja fierpmádatceggemiid sámi mátkeealáhusdoaimmaheaddjiid gaskkas, ja dáid ja destinašunfitnodagaid, hoteallaid, girdibussefitnodagaid ja dámpafanasfitnodagaid gaskkas, vai šattašii buorre ovdá­neapmi. Seamma láhkai dárbbašuvvo lasihit gealbbu jođiheamis, rehketdoalus, vuovdaleamis, vuovdimis jna. mátkeealáhusovdánahttima oktavuođas.

Etihkas ja sámi kultuvrra gaskkusteamis leat hástalusat mátkeealáhusa oktavuođas.Sámediggi lea máŋgii aiddostahttán ahte leat hástalusat das ahte galgá gaskkustit sámi eallinvuogi ja buktagiid albma ja jáhkehahtti láhkai, ja mii sihkarastá ehtalaš dási. Dákkár ovdanbuktimat galget leat sámi beroštumiid, normmaid ja vieruid mielde.

Ii leat daddjon mo galgá sihkarastit ahte sámi kultuvra gaskkustuvvo dan láhkai ahte dat deavdá dáid eavttuid. Eaktun sáhttá ee. leat ahte sámi báikegottit dohkkehit dan sisdoalu ja ahte sámi beroštumit dat dan gaskkustit. Iešguđetlágan vásáhusturismafálaldagain lea báikegoddi dahje bearaščorgi dat «vásáhus», mii berrešii sihkarastit sierralágan ja áidnalunddot vásáhusa. Dátge lea dehálaš, go mátkkošteaddjit ja mátkeealáhus johtilit fuobmájit dolletgo buktagat dási.

Sámi mátkeealáhusa joatkkaovdánahttimii lea dehálaš ahte dat mii čájehuvvo sámi kultuvrras ja sámi butkagiin dollet kvalitehtalaš dási. Sápmelaččat leat čujuhan dasa ahte buktagat mat eará riikkain leat ráhkaduvvon, leat gohčoduvvon sámi kultuvrra oassin, ja leat vuvdon sámi buktagin. Dása livččii buvttamerken hástalussan.

Mátkeealáhus lea guhká geavahan sámi kultuvrra márkanfievrrideamis ja vuovdimis, áinnas Finnmárkku. Vuovdaleamis geardduhuvvojit nugo gávttehassápmelaččat, bohccot, sámeheajat ja muhtin muddui vel duodji. Lea dehálaš ahte vuovdaluvvo albma ja jáhkehahtti vuogi mielde ja ahte sámi servodagat dohkkehit dákkár guovdilastima, ja ahte sámi kultuvra ja ealáhusatge ožžot ávkki dákkár vuovdaleamis.

Sápmelaččaid beales lea cuiggoduvvon ahte eai leat lágat mat sáhttet gieldit dahje heađuštit sámi symbolárvvuid kommersialiserema. Dát guoská gávttiide, dujiide main lea sámi ornamentihkka, sámi mytologiijai, luohtái ja sullasaččaide. Sámi kulturosiid geavaheamis ja gaskkusteamis lea dehálaš ahte dan dahket dakkár olbmot ja ásahusat main lea kultuvrralaš máhttu ja báikediehtu.

Sámediggi lea doarjjageavadis bokte veahkkin ruhtadan kulturvuođđuduvvon ealáhusaid ja máŋga kommersiála mátkeealáhusfitnodaga, main vásáhusat leat guovddážis – ja mat sáhttet leat safari, sámi borramuš, vuotnabivdu ja idjadeapmi, sáivaguollebivdu, johkafanasmátkkit jna. Plánejuvvon árvoháhkanprográmma lotnolasealáhusai­dege galggašii nannet mátkeealáhusa sámi guovl­luin.

Ealáhus- ja gávpedepartemeanta lea bivdán Innovasjon Norge ovddidit gealboprográmmamii earret eará fuolaha vásáhusbuvttadeami, distribušuvnna ja páhkkema, ee. vai gidde fuomášumi alladását ollislaš buktagiidda. Dát gealboprográmma guoskkašii vel sámi mátkeealáhusbuvttadeaddjiide. Nationála mátkeealáhusstrategiijas nannejuvvo ahte ráđđehus bidjá garrasat gáibádusa dasa ahte prošeavttat mat ožžot doarjaga almmolašvuođas Innovašuvdna Norga bokte, leat ovttasbargo- ja/dahje fierpmádatprošeavttat, mii fas mearkkaša ahte vuoruhuvvojit prošeavttat main lea fierpmádatdimenšuvdna.

Mátkeealáhusbiras Finnmárkkus lea 2006:s álggahan golmmajagáš prošeavtta man áigumuššan lea nannet innovašuvnna ja gánnáheami luonddu- ja kulturvuođđuduvvon mátkeealáhusas Finnmárkkus.

ReiselivsArena Finnmark lea ovttasbargoboađus gaskal fylkka mátkeealáhusa, Finnmárkku allaskuvlla, Sámi allaskuvlla ja Norut NIBR Finnmark, Origo Nord, Finnmárkku fylkkagieldda ja Innovasjon Norge. Prográmmas lea sámi vuoruhansuorgi.

Geahča maiddái Sámedikki 2006 jahkedieđáhusa čuoggá 9.2 ja 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 10.2.