Sámepolitihkka

1.9.4 Ealli mearraresurssat

Sámediggi lea deattastan ahte sámit leat guolástan mearas nu guhkes áiggi go gávdnojit historjjálaš gáldut. Dasa gullá gáddelagašbivdu, sesoŋgabivdu ja mearrabivdu. Sámiid vuoigatvuohta resurssaide mearas ja vuoigatvuohta geavahit daid lea mearrideaddji oassi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođus. Sámediggi áigu vuoruhit barggu ahte sihkkarastit sámiid vuoigatvuođaid guolástussii, mariidnaresurssaide ja mearraareálaid geavaheapmái.

Sámediggi lea duhtavaš go ráđđehus lea rád­djen strukturbivdoearreortnegiid. Sámediggi lea maiddái registreren ahte jagi 2006 áigge leat čađahuvvon ollu viiddis barggut ealli mariidnaresurssaid ektui, maidda sámiid beales leat searvan. Das leat mielde earret eará gonagasreappáid hálddašeami evalueren, bivdofatnasiid strukturváikkuhangaskaoamit ja rekrutteren guolástussii. Dáin šaddá leat stuorra mearkkašupmi boahtteáiggi birgenláhkái mearrasámi guovlluin. Dasto lea mearrideaddji deaŧalaš ahte riddo- ja guolástuspolitihkka váikkuha resurssaid rievttalaš juoh-kima. Danne áigu Sámediggi aktiivvalaččat searvat viidáset politihkalaš proseassas dáid áššiid čuovvoleami oktavuođas.

Sámediggi sávvá ođđa ja ollislaš riddopolitihka man oktavuođas Sámediggi lea mielde bidjamin eavttuid guolástuspolitihka ovddideapmái Norggas. Dát mearkkaša ahte livččii guovllulaš hálddašandássi masa Sámediggi searvá ja mas lea mielde mearrideamen. Dát guoská maiddái ođđa šlájaid hálddašeapmái nugo gonagasreappá hálddašeapmái. Dasa lassin berre guollebiebmankonsešuvnnaid juohkima ja ođđasis juohkima bi­djat guovllulaš dássái. Sámediggi oaidná ahte báikkálaš hálddašanmálliid geahččaleapmi guolástusain attášii vejolašvuođa sihkkarastit ássama ja ovdáneami sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Sámedikki mielas lea buorre go distriktabivdoearreortnet váldojuvvui atnui dorskebivddus 2006, mii lea nannen guliid vuovdima ealáhusaid dáfus návccahis guovlluin. Distriktabivdoearreortnet guolástusain lea okta lávki rivttes guvlui mainna positiivvalaččat ovddidit ealáhusaid dáfus návccahis riddo- ja vuotnaguovlluid.

Sámediggi lea duhtavaš go Guolástus- ja riddodepartemeanta lea álggahan ortnega evaluerema. Distriktabivdoearretortnet ferte leat nu ahte guolástusat ja unnit vuostáiváldinrusttegat sáhttet ávkkástallat muddemiiguin, nu ahte fatnasiidda mat servet ortnegii sihkkarastojuvvo vuovdinvejolašvuohta. Guolleearri mii juogaduvvo distriktabivdoearreortnega bokte ferte stuoriduvvot, ja or-tnet ferte jotkojuvvot 2007s.

Fertejit dahkkojuvvot geatnegahtti vuovdinšiehtadusat maiguin dáhkiduvvo dat ahte báikkálaš guolleresurssat mat bivdojit, buktet dan aktivitehta maid unnit báikegottit sávvet.

Sámediggi lea fuolastuvvan go nu ollu guolit gárgidit guollebiebmanrusttegiin ja gáibida ahte álggahuvvojit viiddis doaibmabijut. Dát ealáhus ii galgga uhkidit luonddu guollenáliid ja dain ferte leat dakkár doaibmavuohki mii váldá vuhtii birrasa. Deaŧalaš lea ahte guollebiebmanealáhus doaimmahuvvo dainna lágiin ahte dat ii leat hehttehussan árbevirolaš guollebivdui.

Eiseválddit galget bidjat birasgáibádusa guollebiebmanealáhussii. Fertejit ásahuvvot dustehus­doaibmabijut movt bivdit guollebiebmanrusttegiin gárgidan guliid.

Lassánan fanastrafihkka ja petroleumadoaibma davviguovlluin buktá stuorát áitagiid ekovuogádaga ja guolástusaid ektui davvin. Danne lea mearrideaddji deaŧalaš ahte eastadeaddji doaibmabijut leat buorit ja ahte gearggusvuohta lea nu buorre go vejolaš jos lihkohisvuođat šaddet.