Sámepolitihkka

2.3.4 Riikkaidgaskasaš álbmotrievttálaš gaskaomiid ovddideapmi ja čuovvoleapmi

álbmotriekti lea vuođđogeađgi láhkabarggu oktavuođas go guoská luondduriggodagaide, eanavuoigatvuođaide, birrasii, gillii, kultuvrii ja oahpahussii.

Čakčamánus 2007 mearridii ON váldočoahkkin julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain. Dáinna lea bargojuvvon 1984 rájes. Sámi organisašuvnnat ja sámedikkit davviriikkain leat ovttas lávga bargan riikkaidgaskasaš álgoálbmotservodagain dán julggaštusa ektui. Davviriikkat maid leat bargan konstruktiivvalaččat julggaštusa ektui. Mearrádus lea deaŧalaš lávki álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dohkkehanbarggus. Julggaštusain duođaštuvvo ahte álgoálbmogat lohkkojuvvojit «álbmogin» main lea seamma árvu ja vuoigatvuođat go muđui buot eará álbmogiin leat. Julggaštus lea deaŧalaš álgoálbmogiid vealaheami ja oaidnemeahttumin dahkama nogaheapmái. Dán lágan álbmotrievttálaš gaskaomiid ovddideapmi nugo álgoálbmotjulggaštus lea lea vealtameahttun deaŧalaš álbmogii mii muđui vuoittahalašii dábálaš eanetlohkostivremis. árvvut nugo vuoigatvuohta iežas gillii, iežas kultuvrii, stivret iežas luondduriggodagaid ja vuoigatvuohta stivret iežas eana­guovlluid leat nu deaŧalaččat ahte eanetlohku ii galgga sáhttit dan rihkkut. Eanetlohkostivrra dáinna lágiin gáržžideapmi lea dohkálaš oassi demokratiijas. Sámediggi lea ieš boađus álbmot­rievttis ja minoritehta beroštumiid goziheamis demokráhtalaš stivrenvuogádaga siskkobealde. Sámediggi vuordá ahte álgoálbmotjulggaštus čuovvoluvvo ja konkretiserejuvvo sámerievtti ja sámepolitihka viidáset ovddideamis Norggas. Danne oaidná Sámediggi dárbbu ahte ráđđehus ja Sámediggi ovttasráđiid geahčadit makkár rievt­tálaš ja politihkalaš váikkuhusat julggaštusas leat sámiide Norggas, ja makkár vejolaš doaibmabijuid berrešii álggahit.

álgoálbmotjulggaštus ferte maid leat áibbas guovddážis Norgga olgoriikka- ja veahkkepolitihkas riikkaid ektui gos leat álgoálbmogat. Vaikko julggaštus ii čanage rievttálaččat nugo konvenšuvnnat, de geatnegahttá dat dattetge politih­kalaččat Norgga stáhta dan geažil go sámit lea álgoálbmot. Sámedikki mielas lea lunddolaš ahte Norga oččoda julggaštusa ON orgánaid bokte ovddiduvvot konvenšuvdnan.

Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššedovdijoavku geigii raporttas skábmamánus 2005. Dalle lei ovttaoaivilvuohta das ahte dát raporta galgá čuovvoluvvot váikkuhusanalysaiguin evttohusa ektui go guoská nationála láhkaaddimii ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid geatnegasvuođaide. Dáid analysaid galgá de fas sáhttit bidjat vuođđun konvenšuvnna posišuvnnaide ja šiehtadallamiidda. Oktasaš hálddahuslaš bargojoavku Norgga Bargo- ja searvadahttindepartemeantta, Justiisadepartemeantta, Olgoriikkadeparte­meantta ja Sámedikki gaskka geigii golggotmánu 3. b. raportta mas lea geahčaduvvon Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohus gustovaš álbmot­rievttálaš geatnegasvuođaid ja siskkáldas rievtti ektui. Ruoŧa ráđđehus lea maid dahkan vástesaš analysa man oktavuođas Ruoŧa beale Sámediggái lea dieđihuvvon barggu birra. Suoma ráđđehus ii leat gárvvistan analysabarggus, muhto áigu dan gárvvistit giđđat 2008. Ministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskasaš čoahkkimis Stockholmmas skábmamánu 14. b. lei ovttaoaivilvuohta das ahte viidáset bargu sámekonvenšuvnnain jotkojuvvo dalle go Suoma analysat gárvanit giđđat 2008. Davviriikkalaš virgeolmmošorgána galgá fuolahit ahte johtilit ráhkaduvvo evttohus das movt šiehtadallamat sámekonvenšuvnna ektui galget čađahuvvot vai mearrádus das sáhtášii dahkkojuvvot ministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskasaš boahtte čoahkkimis. Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid presideanttaid oktasaš posišuvnna geažil dat galget sámedikkit searvat iešheanalis beallin šiehtadallamiin, nu ahte lea sáhka 6 oasálašsiehtadallamiin. Sámedikki mielas lea deaŧalaš ahte Norga doaibmá láidejeaddjin Suoma ja Ruoŧa ektui Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna sadjái oččodeami oktavuođas. Sámediggi váillaha dattetge Ráđđehusa posišuvnna dás, ja vuordá ahte Norga doaimmašii láidesteaddjin Suoma ja Ruoŧa ektui davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ollašuhttimis.

Go ILO 169 lea viehka viidát árvvoštallojuvvon dan rájes go Norga dohkkehii konvenšuvnna 1990:s, ja dat movt konvenšuvdna riikkaidgaskasaččat lea geavahuvvon, de ii berrešii leat váttis heivehit dán konvenšuvnna olmmošvuoigatvuođalágas nugo earret eará ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái ja ON ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvdna leat heivehuvvon. Ráđđehus lea Soria-Moria-julggaštusas dadjan ahte áigu heivehit nissonkonvenšuvnna olmmošvuoigatvuođalágas. Ráđđehus berre seammás fuolahit ahte ILO-konvenšuvdna nr 169 váldojuvvo mielde. Dalle lea ge daid deaŧaleamos olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaide sihkkarastojuvvon ovttalágan stáhtus ja beaktilis suodji Norgga rievttis. Dárbu dán dahkat lea vel ain stuorát dál go Norga maid lea jienastan ON álgoálbmotjulggaštusa beali.