Sámepolitihkka

2.4 Ceavzilis birashálddašeapmi

Min eallima ja eallinvugiid vuođđun lea biras. Luondu lea vuođđun árbevirolaš ealáhusdoibmii, birasrámmii, ovddeš áiggi vásihusaide, máhtolašvuhtii ja eallinvuohkái. Olbmuid ja luonddu gaskasaš oktavuohta lea rievdan čađa gaskka. Máilmmi álgoálbmogat vásihit dán erenoamáš garrasit danne go sin eallinvuohki, iešáddejupmi ja kultuvra ain leat lávga čadnojuvvon luonddu ja luondduburiid geavaheapmái.

Dárbu lea leamaš heivehit ođđa eavttuide, ja dat lea riggodahkan kultuvrra ja identitehta oktilašvuođa doalaheamis. Dán áiggi rievdá eallinvuođđu ja servodat johtileappot ja viidábut go goassige ovdal. Dát gáibida nana máhtolašvuođa, kapasitehta ja válddi beassat váikkuhit iežamet eallindillái. Sámi servodagas leat ovddabealde hástalusat mat gáibidit dynamalaš politihka ja dakkár hálddašeami man bokte sámi kultuvrra luondduvuođus sihkkarastojuvvo. Riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddidanbargu, ja álgoálbmotvuoigatvuođaid nationála dohkke­heapmi leat eaktun birasáddjás ovdáneapmái sámi guovlluin. Danne lea vuoigatvuođabargu maid birasbargu. Sámediggeráđđi áigu ovddidit biraspolitihkalaš čielggadusa Sámediggái.

2.4.1 Dálkkádatrievdamat

Birashástalusat mat čatnasit dálkkádatrievdamiid-da gáibidit doaimmaid máilmmeservodagas. Dálkkádatrievdamat gusket erenoamážit álgoálbmo­giidda geat árbevirolaččat lávga leat atnán luonddu ja lea leamaš dasa oktavuohta. Danne ferte biraspolitihkka riikkaidgaskasaččat biddjojuvvot politihkalaš áššelistui.

Čájehan lea ahte álgoálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođat leat leamaš ávkkálaččat bargui dálkkádatrievdamiiguin ja positiivvalaš heivehanstrategiijaid ovddideapmái. Danne lea dárbu duođaštit árbevirolaš máhtolašvuođa vai sáhtášii gávnnahit ođđa heivehanstrategiijaid. Dákkár dieđut dievasmahtášedje sihke dieđalaš máhtolašvuođa ja livččii álkit einnostit váikkuhusaid mat iešguđet doaibmabijuin šattašedje. álgoál­bmotvuoigatvuođaid sihkkarastin mii váikkuha árbevirolaš máhtolašvuođaid ja luondduriggodagaid suodjaleapmái váikkuha positiivvalaččat daid dálkkádathástalusaide mat leat ovddabealde. Buorre álgoálbmotpolitihkka lea maiddái buorre dálkkádatpolitihkka.

Sámi ealáhusain lea marginála dilli ja daid ekonomiija lea rašši. Dálkkádatrievdamat ja biras­nuoskkideapmi buktet ođđa hástalusaid doaimma, areálaid ja goluid ektui. Davviguovlluid ekovuogádagat bidjet vuođu min ealáhusaide. Dát ekovuogádagat leat rašit rievdamiid ektui, mii fas váikkuha resursavuđđui. Rašisvuođaanalysain ja heivehanstrategiijain ferte váldit vuolggasaji ealáhusaid árbemáhtus.

2.4.2 Areálasuodjaleapmi

Areálavuođđu mearkkaša ollu sámi ealáhusbargui ja ássamii, kultuvrralaš gullevašvuhtii, ja servodat-eallima viidáset gaskkusteapmái ja ovddideapmái. árbevirolaš sámi ealáhusvuogit dárbbašit geavahit stuorra areálaid. Birrasa ja areálaid hálddašeami ja ávkkástallama mearridit guokte beali. Vuos lea eanavuoigatvuođa čilgen ja nubbi lea biras- ja resursahálddašeami láhkačoahkki.

Biras- ja resursaláhkaaddin stivre hui ollu dan movt guovllut geavahuvvojit. Danne lea Sámediggi ollu bargan oažžut sámi beroštumiid sihkkarastojuvvot ođđa plána- ja huksenlágas. Sámediggi lea juksan ovttaoaivilvuođa Birasgáhttendeparte­meanttain ođđa plánaoasi hárrái plána- ja huksenlágas. Das galgá areálaplánema ulbmilin leat sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvuđđosa. Sámediggái addojuvvo vuosteággaváldi áššiin mat sáhttet soidadit dán ul-bmila. Dát láhkarievdadus lea deaŧalaš sámi meahc­ceealáhusaid dohkkeheamis.

Sámedikki ođđa sadji areálahálddašeamis sorjá áššemeannudankapasitehta nannemis ja vejolašvuođas ieš beassat ráhkadit sámi perspektiivvaid areálahálddašeamis. Dát addá stuorát ein­nostanvejolašvuođa ja gielddalaš plánaeiseválddiid beales maid dalle buorebut vuhtiiváldojuvvot. Sámediggi vuordá konsulterejuvvot viidáset barggus njuolggadusaid ráhkadeami oktavuođas. Sámediggi lea dál álggahan konsultašuvnnaid Birasgáhttendepartemeanttain ođđa luonddurig­godatlága hárrái ja Guolástus- ja riddodeparte­meanttain ođđa mearraresursalága ektui. Dát goappašagat leat guovddáš lágat sámi ávnnaslaš kulturvuođu sihkkarastimis ja sámiid searvamis min luondduresurssaid hálddašeapmái.

2.4.3 Suodjalanplánat

Suodjaleapmi sámi guovlluin sáhttá váikkuhit dan ahte ávnnaslaš eavttut suodjaluvvojit sámi kultuvrra doalaheapmái, ovddideapmái ja viidáset gaskkusteapmái. Dát eaktuda dattetge ahte suodjalanproseassa, sisdoallu ja hálddašeapmi eai amasmahte, muhto nannejit sámi kultuvrra.

Ođđajagimánu 2007 šiehtadusas suodjalanplánabarggu njuolggadusaid hárrái sámi guovlluin, konkretiserejuvvojit konsultašuvnnat suodjalaneiseválddi ja báikkálaš sámi beroštumiid gaskka, ja suodjalaneiseválddiid ja Sámedikki gaskka. Šiehtadus mearkkaša dan ahte Sámediggi einnostahtti vugiin, ollislaččat ja fágalaččat dohkálaš vugiin galgá konsulteret golbma iešguđet hálddašandási. Seammás galgá doallat oktavuođa sámi beroštumiiguin ja báikegottiiguin ja gulahallat daiguin, ja sihkkarastit báikkálaš searvama ja eavttuid bidjama buot suodjalanbargguide sámi geavahan- ja ássanguovlluin. Konsultašuvnnat ja gulahallan máŋgga hálddašandásis gáibidit ollu resurssaid Sámedikkis. Sámediggi vuordá eanet resurssaid dáid doaimmaid goziheapmái.

Konsultašuvnnat leat čađahuvvon álbmotmehciid, eatnadatsuodjaleami ja luonddureserváhtaid ektui maŋŋá go šiehtadus dahkkojuvvui. Dasa lassin leat čađahuvvon konsultašuvnnat hálddašeami ja hálddašanplánaid ektui.

Birasgáhttendepartemeanttas ja Sámedikkis lea leamaš ovttaoaivilvuohta dain suodjalanáššiin maid Ráđđehus ja Luondduhálddašandirektoráhta leat meannudan. Dasto lea šaddan ovttaoaivil­vuohta báikkálaš/guovllulaš dásis fylkamánniiguin ahte ásahuvvo sierra bargolávdegoddi suodjalanproseassaide. Luondduhálddašan direktoráhtain lea čađahuvvon konsultašuvdna hálddašanválddi fápmudeamis guovtti álbmotmeahci ektui (Várnjárga ja Sievju) man oktavuođas ii šaddan ovttaoaivilvuohta.

Sámediggi oaivvilda ahte suodjalaneiseválddit orrot veaháš buorebut guldališgoahtán ja áddegoahtán daid oainnuid maid Sámediggi ovddida. Go guoská álbmotmehciid hálddašanválddi fápmudeapmái, de oaivvilda Sámediggi ahte jos hálddašeapmi galgá leat ILO-konvenšuvnna nr 169 artihkkala 15 nr 1 gáibádusaid siskkobealde almmolaš rievttálaš searvamis resurssaid geavaheami, hálddašeami ja suodjaleami oktavuođas, de gal fertejit ásahuvvot sierra hálddašanstivrrat main leat ovddasteaddjit maiddái Sámedikkis. Sámediggi áigu joatkit oktasaš hálddašanortnegiid ásahanbargguin.

2.4.4 Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna

2007:s lea Sámediggi searvan guovtti bargo­joavkočoahkkimii biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna oktavuođas. Okta bargojoavkočoahkkin lea meannudan šiehtadallamiid riikkaidgaskasaš stivrema ektui go guoská genehtalaš resurssaiguin ávkkástallamii. Konvenšuvnna oasálaščoahkkimis lea mearriduvvon ahte šiehtadallamat galget čađahuvvot ovdal jagi 2010. Genaresurssat lea dat goalmmát oassi biologalaš šlád­djivuođa konvenšuvnnas, dat guokte vuosttaža leat suodjaleapmi ja biologalaš šláddjivuođa ceavzilis geavaheapmi. Buriid juogadeapmi vuoiggalaččat genaresurssaid oktavuođas galgá earret eará váikkuhit geafivuođa eastadeami máilmmis. Bargojoavkočoahkkimis sáhtii vuohttit ahte oasálaččat ain leat guhkkin eret ovttaoaivilis, ja ahte šaddet váttis šiehtadallamat ovdalgo genaresurssaid riik­kaidgaskasaš stivrejupmi lea ollašuhttojuvvon.

Nuppi bargojoavkočoahkkimis lei sáhka konvenšuvnna artihkkala 8(j) birra mii guoská álgoál­bmogiid árbevirolaš máhtolašvuođaid árvvus atnimii, suodjaleapmái ja bisuheapmái. Artihkal guoská maiddái árbevirolaš máhtolašvuođaid ođasteapmái ja čađaheapmái, maid vuođul árbevirolaš eallinvuogit, mat leat mávssolaččat biologalaš šláddjivuođa ceavzilis geavaheapmái ja suodjaleapmái dohkkehuvvojit. Dán bargojoavkočoahkkima mearrádusain vuhtto ahte stáhtat mat jienastedje vuostá ON álgoálbmotjulggaštusa, nugo Austrália, Ođđa Zealánda ja Canáda, geavahedje vejolašvuođa soidadit mearrádusaid mat gusket álgoálbmotvuoigatvuođaide. Erenoamážit láivudedje dan teavstta mii guoská álgoálbmogiid beales miehtamii ja eanavuoigatvuođaide.

2.4.5 Boraspirehálddašeapmi

Boraspiret goddet ollu sávzzaid ja bohccuid sámi guovlluin. Sávzadoalu ja boazodoalu ekonomalaš vuođđu ii galgga goarránit boraspiriid geažil. Ii sáhte leat riekta go ovttaskas boanda ja boazoeaiggát galgá gillát daid vahágiid mat bohtet das go boraspiret hálddašuvvojit ekologalaččat eahpedássedit. Hástalussan lea suodjalit ealáhusberoštumiid guovlluin gos leat ollu boraspiriid dahkan vahágat.

Boraspiriid bearráigeahččan ja nálleregistreren ii leat velá ge dohkálaš. Sámedikkis ii leat luohttámuš daid registreremiidda maid vuođul boraspirenálit regulerejuvvojit. Duohtavuođas leat boraspiret ollu eanet go mat leat registrerejuvvon.

Sámediggi oaivvilda ahte galget addojuvvot dárbbašlaš resurssat beavttálmahttit boraspiriid goddima. Eanaš goddinlobiiguin eai nagot goddit boranávddi.

Máhtolašvuođa ovddideami dihte ferte nannoseappot áŋgiruššat dutkamiin. Boraspiret leat juoh-ke beaivvi birra jagi doppe gos boazodoallu ge lea. Erenoamážit boazodoalloguovlluid ektui lea unnán dutkojuvvon.

Gonagasgoaskima hálddašeami ovddideapmi ferte álggahuvvot. Ii sáhte šat joatkit passiivvalaš buhtadusaid máksimiin almmá ahte čađahuvvojit makkárge doaibmabijut dahje reguleremat. Ovdamearkka dihte lea Finnmárkkus duođaštuvvon ollu jagiid ahte gonagasgoaskin dahká sullii seamma stuorra vahágiid go geatki.

Sámediggi nammada ovtta viđa lahtu gaskkas guovllulaš boraspirelávdegottiide guovlluin gos leat sámi ealáhusberoštumit. Sámediggái lea deaŧalaš ahte lahtut bures gulahallet guovllu ealáhusberoštumiiguin. Dán dihte leage deaŧalaš ahte ásahuvvojit fásta deaivvadeamit organisašuvnnaide ja boraspirehálddašeapmái.

Sámediggi gáibida ahte juolluduvvojit ruđat náliid buorebut reguleremii, buoret ortnegiidda vahátelliid goddimii, eanet dutkamii, gonagasgoaskima hálddašeapmái vuogi ovddideapmái, ja dasto buorebut bargat organisašuvnnaid ja hálddahusa gaskasaš gulahallamiin vai lea vejolaš čađahit mearriduvvon boraspirepolitihka. Dáin guovlluin sturrot dušše ain vahágat ja buhtadusaid máksimat jos eai čađahuvvo vahágiid eastadandoaibmabijut.

2.4.6 Energiija ja bieggafápmu

Sámedikkis ja Norgga čazádat- ja energiijadirektoráhtas (NVE) lei čoahkkin ođđajagimánus 2007 bieggafápmohuksema ja eará energiijaáššiid birra sámi guovlluin. Lei ovttaoaivilvuohta das ahte NVE ja Sámediggi ovttas ráhkadit njuolggadusaid/prosedyraid energiijaáššiid meannudeapmái konsultašuvdnašiehtadusa ektui mii lea stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka. NVE galgá ráhkadit evttohusa dáid njuolggadusaide/prosedyraide. árvvoštallojuvvo galget go dollojuvvot fásta jahkebeallásaš čoahkkimat NVE ja Sámedikki gaskka. NVE doallá ain sierra čoahkkimiid energiijaáššiin jos dat sáhttet guoskat sámi beroštumiide.

Dál leat bargamin máŋggain stuorra huksenáššiin sámi guovlluin. Sámediggi lea gáibidan konsultašuvnnaid go guoská plánejuvvon linjái Báhccavuona ja Hammarfeastta gaskka, Čorgasnjárgga bieggafápmorusttegii Davvisiidda ja Gáŋgaviikka gielddain ja Hamnefjell bieggafápmorusttega konsešuvdnaohcamii Báhccavuona gielddas. Sámediggi lea maid ožžon gulaskuddanreivve 9 bieggafápmorusttegii Fosen-njárggas guoskevaš fierpmádatlaktimiin. Muhtun čáhcefápmohuksemat earret eará Finnmárkkus ja Norlánddas šaddet vuostálaga boazodoaluin. Máŋgga dáid áššiid ektui šaddá dárbu konsulteret. Danne sávvá Sámediggi ahte dat álggahuvvon proseassa NVE:in njuolggadusaid/prosedyraid hárrái gearggahuvvojit hui johtilit.

2.4.7 Mohtorjohtalus

Mohtorfievrruiguin johtaleapmi meahcis lea ođđa áiggi meahccegeavahan ja – ávkkástallanvuohki. Seammás diehtit mii ahte bievlavuodjin mohtor­fievrruigun sáhttá billistit luonddu. Dieinna lágiin sáhttá bievlavuodjin áiggi mielde goaridit sámi kultuvrra luondduvuđđosa. Vuosttažettiin goarida mohtorfievrruiguin eanet johtin sámi kultuvrra luondduvuđđosa, muhto nuppe dáfus sáhttá dat fas leat mielde nannemin sámi kultur- ja luonddudállodoalu. Dán problematihka geažil gártá ge bievla­vuodjima meannudeapmi váttis áššin.

Sámediggi lea buktán gulaskuddancealkámuša ođđa njuolggadusevttohussii mii guoská meahcis ja čázádagain mohtorfievrruiguin vuodjimii. Sámediggi áigu vuordit ođđa mohtorjohtaluslága konsulteremiin dassážii go Birasgáhttendepartemeanta vejolaččat meannuda ášši. Dasto lea Sámediggi deattuhan ahte evttohusa dokumeantavuođđu lea menddo heittot, eaige man ge láhkai leat árvvoštallojuvvon makkár árvvut leat biddjojuvvon vuođđun luonddu ja eatnadaga geavaheapmái ja áddejupmái. Váillahit árvvoštallamiid riik­kaidgaskasaš birasrievtti ja olmmošvuoigatvuođaid ektui, ja dasto ahte evttohusas ii movtge leat lagabuidda sirrejuvvon ealáhusdoaibma, dáluávkkástallan ja ávkkástallan astoáiggis.

2.4.8 Máhtolašvuohta, kapasitehta ja váldi

Máhtolašvuohta, kapasitehta ja váldi leat eaktun dasa ahte sámi servodat galgá sáhttit váikkuhit sin eallindili. Finnmárkkuláhka attii ođđa vuoimmi ál-bmotrievttálaš geatnegasvuođaid čađaheapmái sámiid ektui Norggas. Sámediggi lea ožžon viehka ollu ođđa doaimmaid maid gozihit. Konsultašuvdnašiehtadus, sámi guovlluid suodjalanbarggu njuolggadusat, rievdadusat plána- ja huksenlágas ja sierra boraspirelávdegottit mas leat Sámedikki nammadan lahtut, leat ovdamearkan dasa ahte Sámediggi ja sámi organisašuvnnat /báikegottit leat eanet beassan searvat min guoski áššiid hálddašeapmái. Válddi ektui lea dattetge ain ollu bargu.

Jos Sámedikki bargun galgá leat sámi beroštumiid goziheapmi ja birashálddašeapmái searvan, de ferte kapasitehta mealgat nannejuvvot. Dákko eai leat guovddáš eiseválddit nannen Sámedikki resurssaid. Sámedikki mielas lea dát dilli hui duođalaš.

Sámi máhtolašvuođa birrasiid biras- ja kulturmáhtolašvuođa oktavuođas ferte nannet sihke lasi juolludusaiguin ja strategalaš ovttasbarggu dáfus. Birasáddjás ovddideami oktavuođas mii sihkkarastá sámi ávnnaslaš kulturvuođu ii leat sáhka dušše ollu buriid ovttaskas doaibmabijuid hábmemis. Dárbu lea maiddái hukset rievttálaš, ekonomalaš ja institušuvnnalaš rámmaid maid olis lea vejolaš searvat ja olahit bohtosiid.

2.4.9 Kulturmuitosuodjaleapmi

Sámi kulturmuittut leat birasresursa, árvoháhkan resursa sámi servodagas ja leat deaŧalaččat sámi historjjá ja ovdahistorjjá duođaštanávnnasin. Kulturmuittut čájehit makkár oktavuohta olbmuin lea leamaš eatnadahkii ja lundui ja movt daid leat geavahan áiggiid čađa, ja čájeha maid eatnadaga ja luonddu mearkkašumi ekonomalaš, sosiálalaš ja oskkoldatlaš beliide. Kulturmuittut sámi dálááigeoktavuođas addet historjjálaš máhtolašvuođa, kultuvrralaš gullevašvuođa ja dihtomielalašvuođa das movt luondduin dál galgá ávkkástallat ja movt doppe johtalit.

Sámediggái lea fápmuduvvon váldi kulturmuitolága mielde hálddašit sámi kulturmuittuid. Sámedikkis lea ovddasvástádus viiddis geografalaš guovllus masa gullet 6 fylkkagieldda ja guovllut Opplánddas ja Møre ja Romsdalas. Sámediggi lea meannudan ollu plánaáššiid main oktavuohta gielddaiguin, doaibmabiddjooamasteaddjiiguin ja kulturmuitohálddašeami nuppi lađđasiin lea leamaš deaŧalaš. Sámediggi ��ađaha ollu stuorát ja unnit geahčademiid mii lea oassi válddi geavaheamis. Sámediggi duođašta sámi historjjá sámiid eavttuid mielde dainna lágiin ahte ieš aktiivvalaččat bargá kulturmuittuiguin ja kulturbirrasiiguin. Sámedikki doarjjaortnega bokte kulturmuitosuodjaleapmái leat eaiggádat ja eará berošteaddjit ožžon vejolašvuođa seailluhit, láhčit ja duođaštit sámi kulturmuittuid.

Maŋimuš jagi áigge lea dahkkojuvvon stuorát registrerenbargu Sætermoenis, Meavkkis ja Ráissá álbmotmeahcis. Ollu automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittut leat registrerejuvvon. Dáin siseatnanguovlluin čatnasit eanaš kulturmearkkat boarraset áiggi goddebivdui ja boazodollui. Kulturmuittuid kártema bokte suodjaluvvo sámi kulturárbi buorebut ja dat buktá maid eanet máhtolašvuođa sámi historjjá birra.

Sámediggi lea 2007:s čuovvolan 2006 – 2020 guhkesáigeplánas sámi kulturmuittuid ja báktedáidaga seailluheami hárrái. Dát lea dahkkojuvvon dan bokte go eamihávdesadji Murggehis/Klubben Unjárgga gieldda ja Čáhcesullo gieldda ráji gaskkas lea sihkkarastojuvvon, báktesárgumiid seailluhanbargu álda/Aldonis Unjárgga gielddas lea čađahuvvon ja sámi kulturmuittuid seailluhanbargu Gjerdalenis Hábmira suohkanis lea čađahuvvon, ja dasto lea hávdesadji arkeologálaččat iskkaduvvon nuortalaš gilis Njávdámis Mátta-Várjjaga gielddas.

Sámedikki huksensuodjalanplána lea čuovvoluvvon dan plánejuvvon Sirbmá prošeavtta bokte Deanus mii dál lea álggahuvvon. Konkrehta ­suodjalanbarggu lassin lea prošeavtta ulbmilin ovddidit min huksensuodjalanbarggu. Dan oktavuođas lea bargojuvvon duođaštemiin, ođastemiin ja báikkálaš snihkkáriid oahpahemiin. Deanu gielda, gilisearvi ja skuvla leat leamaš mielde barggus. Riikaantikvára lea dorjon barggu.

Sámediggi oaidná ahte dárbbašuvvo gelbbolašvuohtabiras sámi fanas- ja fanasduddjonárbevieruin. Fanassuodjalanguovddáš lea dat ásahus mas nationála oktavuođas lea ovddasvástádus dán fágasuorggis.

Sámediggi lea aktiivvalaččat oččodan Ceavccageađggi/Mortensnes guovllu Unesco máilmmeárbelistui. Dát ášši lea ovdal ovddiduvvon Birasgáhttendepartementii ja dan birra lea ságastallojuvvon Sámedikki dievasčoahkkimis.

Sámediggi meannudii ášši boahtteáiggi sámi kulturmuitohálddašeami birra čakčamánus 2007. Dalle deattuhuvvui ahte sámit ieža fertejit beassat hálddašit iežaset kulturárbbi. Sámi kulturmuittut lea deaŧalaš oassi dán kulturárbbis. Sámediggái, mii lea sámiid ovddasteaddji orgána, ferte lága bokte addojuvvot váldi hálddašit sámi kultur­muittuid. Dát duohtan dagašii stáhta bajimuš ovddasvástádusa sámepolitihkas ahte Sámediggái galgá addojuvvot eanet váldi ja mearridanváldi áššiin mat sámi álbmogii leat erenoamáš deaŧalaččat. Sámediggi lea deattuhan ahte boahtteáiggi kulturmuito-hálddašeapmái adnojit eanet dárbbašlaš resurssat.

Maŋimuš jagiin leat eanet ja eanet jearahišgoahtán digitála geografalaš dieđuid. Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda leat 2005:s álggahan ovttasbargoprošeavtta geografalaš diehtojuohkinvuogádagaid (GDV) atnui váldimiin kulturmuitosuodjaleami oktavuođas. Dan guovtti jagis maid prošeakta lea bistán, leat ráhkaduvvon ođđa digitála dagaldumit go guoská geodiehtovuđđui ja leat buoridan organisašuvnna gelbbolašvuođa mealgat. Prošeakta lea buriin vugiin nannen ovttasbarggu Finnmárkku fylkkagielddain ja sáhttá ­dadjat ahte leat dainna lihkostuvvan hui bures. Boahtteáiggis sáhttá GDV geavahit maid eará fágafealttain go sámi kulturmuitosuodjaleamis.

Sámedikki ulbmilin lea ahte buot ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittut galget registrerejuvvot Askeladdenis, ja sierra prošeakta lea ge čađahuvvon dainna ulbmilin. Eanaš sámi kulturmuittut Finnmárkkus, Romssas ja Davvi Norlánddas leat registrerejuvvon dán diehtovuđđui. Máttasámi guovllus leat registreremat easkka álggahuvvon. Sierra prošeakta sámi viesuid registreremiin lea álggahuvvon. Riikaantikvára lea ruhtadan oasi Askeladden-prošeavttain.

Sámediggi lea dán jagi áigge buktán oidnosii Sámedikki kultursuodjalanbarggu iešguđet forain. Dát buvttiha vel stuorát áddejumi ja legitimitehta dan buori ja viiddis bargui maid Sámediggi dahká dán fágasuorggis.