Sámepolitihkka

2.5 Davviriikkaid ja davviguovlluid álgoálbmotovttasbargu

2.5.1 Davviriikkalaš ovttasbargu sámepolitihkas

Go galgá ráhkadit ollislaš sámepolitihka dalle lea deaŧalaš geahččat sámi ášši oktasaš davviriikkalaš perspektiivvas mas leat oktasaš doaimmaid ovddideapmi ja ásaheapmi, ja maiddái riikkarájiid rastásaš ovttasbargu.

Ministarat geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámediggepresideanttat ásahedje jagi 2000 bistevaš ovttasbarggu mas galget jeavddalaččat dieđuid oažžut, digaštallat ja meannudit dakkár sámi áššiid main buohkat beroštit. Ovttasbarggu ulbmili lea nannet ja ovddidit sámi álbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Ovttasbarggus lea eahpeformála, muhto lagaš čanastat Davviriikkaid ministtarráđđái.

Jagi 2003 ásahuvvui davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi – Gollegiella, mii rámpo ja oainnusin dahká dan rahčamuša ja barggu mii dahkkojuvvo ovddidit sámegiela Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas (gč. bovssa xx). Bálkkašupmi juhkkojuvvo juohke nuppi jagi. Muđui de barget dainna hástalusain ahte ráhkadit eambbo viiddis davviriikkalaš ovttasbarggu sámi dutkamis. Sámi ja álgoálbmogiid fága- ja dutkanbirrasat Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas deattuhit ahte lea dárbu ráhkadit oktasaš strategiijaid ja standárddaid dan dutkamii mii lea sámi ja álgoálbmotguovl­luin (davviriikkalaš sámi seminára, raporta «Future challenges for reindeer husbandry societies», Ubmi, cuoŋománus 2007). Ráđđehus lea bivdán Norgga dutkanráđi álggahit čielggadeami mii galgá guorahallat oktasaš sámi dutkanlávdegotti ásaheami Norgga, Ruoŧa ja Suoma várás, gč. Sd.dieđ. nr. 20 (2004 – 2005) Dáhttu dutkat. Dan oktavuođas evttohuvvo maid guorahallat lea go dárbu ásahit sámi etihkkalávdegotti. Jagi 2008 plánejit lágidit konferánssa gaskal boazodoallo-ealáhusa ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma boazodoallo­eiseválddiid. Dan ulbmil das lea nannet oktavuođa ja mearridit vejolaš ovttasbargosurggiid mat leat ealáhusa oasálaččaide ávkin.

Sámeministarat ja sámediggepresideanttat hálidit nannet oktavuođa ja ságastallama Ruošša eiseváldiiguin ja sápmelaččaiguin sámi ja álgoál­bmotáššiid ektui maidda lea oktasaš beroštupmi. Lassánan oktavuohta Davvioarje-Ruoššain politihkkárdásis lea Davviriikkaid ráđi rávvagiid mielde go lea sáhka Barentsguovllu álgoálbmogiid ovttasbarggus. Ministarat ja presideanttat oaivvildit deaŧalažžan nannet Barentsguovllu sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid árvodási. Danne leat sii ávžžuhan Barentsráđi, árktalaš ráđi ja Davviriik­kaid ministtarráđi eambbo čalmmustahttit álgoál-bmogiid dili ja leat mielde doarjume doaimmaid mat sihkkarastet álgoálbmogiid eallinvuođu, giela ja kultuvrra.

Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit leat organiseren iežaset barggu Sámi parlamentáralaš ráđi bokte dakkár áššiin main lea lunddolaš doaimmahit bálddalas politihka vai sámi álbmoga oktasaš beroštumit váldojuvvoše vuhtii. Ráđđehus atná Sámi parlamentáralaš ráđi deatalaš orgánan davviriikkalaš ovttasbargui ja dakkár orgánan mas lea mearkkašupmi riikkaidgaskasaš oktavuođain go lea sáhka nannet ovttasbarggu álgoálbmogiid gaskkas ja ovttasbarggu gaskal álgoálbmogiid ja eará oassálastiid. Sámedikkit leat ávžžuhan Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeministariid ovttas ruhtadit ráđi doaimma. Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhuse čuoggá 2.2.

Sámiráđđi lea ovttasbargoorgána Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Ruošša sámi organisašuvnnaide, ja dat lea sorjákeahts organisašuvdna (NGO – non-governmental organization). Ráđi bajimus ulbmil lea vuhtiiváldit sámi álbmoga beroštumiid, nannet sápmelaččaid oktiigullevašvuođa riikkarájiid rastá ja bargat dan ala ahte sápmelaččat maid boahtteáiggisge mieđihuvvojit oktan álbmogin, geaid kultuvra, politihkka, ekonomiija ja sosiála vuoigatvuođat galget sihkkarastojuvvot muhtumassii juoh-ke riikka lágaid bokte ja muhtumassii šiehtadusaid bokte mat dahkkojuvvojit áššáiguoskevaš stáhtaid ja sámiid ovddasteaddji orgána gaskkas.

Sámekonferánsa mii dollojuvvo juohke njealját jagi, lea Sámeráđi bajimus mearridanorgána. Sámekonferánsa lea mearkkašan ollu sámepolitih��kalaš ovdáneapmái 2. máilmmesoađi maŋŋil, ja dál dat mearkkaša ollu sámi organisašuvdnaeallimii sihke riikkalaččat, davviriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea juolludan 800 000 ruvdnosaš doarjaga doallat 19. davviriikkalaš sámekonferánssa Roavvenjárggas Suomas jagi 2008 čavčča. Konferánssa váldofáddá lea sámi kulturárbi.

2.5.2 álgoálbmotovttasbargu davviguovlluin

Soria Moria-julggaštusas definerejuvvojedje davviguovllut Norgga deaŧaleamos nannensuorgin boahttevaš jagiid. Dan oktavuođas almmuhii ráđđehus juovlamánu 1. beaivvi 2006 iežas ollislaš davviguovlostrategiija man váldoulbmil lei ráhkadit ceavzilis davviguovlluin.

Ráđđehusa davviguovlopolitihkka galgá leat mielde ráhkadeame álgoálbmogiidda oadjebas eallinvuođu, ealáhusaid, historjjá ja kultuvrra davvi­guovlluin. álgoálbmotdimenšuvdna lea guovd-dážis ráđđehusa davviguovlostrategiijas ja Norgga ovdagottis árktalaš ráđis. Dál lea lassáneame internationaliseren ja dalle leat ođđa vejolašvuođat, muhto dan seammás gáibiduvvo eambbo ahte eambbo álgoálbmogiid kultuvrrain ja eallinvuođuin. Jus álgoálbmotservodagat galget ceavzit dakkár máilmmemiehtásaš rievdanproseassain, de lea deaŧalaš vuhtiiváldet álgoálbmogiid vuoigatvuođaid geavahettiin ja hálddašettiin davviguovl­luid ressursaid ja birrasa.

Go galgá leat ollislaš ressursahálddašeapmi, de lea dárbu gáhttet álgoálbmogiid ealáhusaid, kulturmuittuid, árbevirolaš máhtu ja boazodoalloareálaid luondduvuođu. Dakkár hálddašeamis galgá maid gáhttet riddoguovlluid birrasa ja árbevirolaš mearrabivddu ja luossabivddu.

Davvi álgoálbmogiin galgá leat nana sajádat ja rolla iežaset dili ovddideamis. Sámedikkis galgá leat duohta mieldemearrideapmi dakkár áššiin mat leat deaŧalaččat sámi servodahkii. Mearrideaddji lea ahte álgoálbmogat oassálastet juo proseassaid ja áššiid álggus. Olgoriikadepartemeanta ja Sámediggi leat ásahan juohke jahkebeali ráđđádallamiid davviguovloáššiid birra. Petroleadoaibma Barentsábis sáhttá njuolga čuohcit sámi beroš-tumiide, ja erenoamážit sáhttá oljo- ja gássafievrredeapmi nannámii mearkkašit ollu sámi ealáhus-doaimmaide.

Sámi organisašuvnnain/ásahusain ja Sámedikkis lea guhkes vásáhus riikkaidgaskasaš ovttasbarggus ja ovttasdoaibmamis minoritehtajoavkkuiguin ja eará riikkaid álgoálbmogiiguin. Dat vásáhus lea divrras vásáhus alcceseaset sápmelaččaide ja eiseválddiide iešguđet hálddašandásiin ja ovttasbargoguimmiide go davviguovlonannema galget ovddidit ja konkrehtet ain viidáseappot. Buorre lea go Sámi allaskuvla ja Statoil ASA leat vuolláčállán šiehtadusa jagi 2007 man ulbmil lea guhkitáigásaš ovttasbargu. Sámi allaskuvllas/Sámi Instituhtas lea fágalaš gelbbolašvuohta álgoálbmotáššiin ja Statoil atná das ávkki go galgá hábmet ja kvalitehtasihkkarastit ehtalaš njuolggadusaid dakkár oljo- ja gássadoaimmaid várás mat gusket álgoálbmo­giidda.

álgoálbmogiid dilli lea lunddolaš ja deaŧalaš oassi ráđđehusa davi ovttasbarggus Ruoššain. álgoálbmotáššiid digaštallet ráđđehus- ja ámmátdásis, ovttasráđiid árktalaš ráđis, Barentsovttasbarggus ja Davvi dimenšuvnnas. Dat lea positiiva go Murmansk oblasta dahje guovlu ovttasráđiid álgoálbmotorganisašuvnnaiguin lea ásahan sámiid ráđi jagi 2006. Ráđđi galgá ovttastahttit ja addit rávvagiid dakkár áššiin mat mearkkašit ollu Guoládaga sámi álbmogii.

Ráđđehusa davviguovlostrategiijas lea sámi ál­bmot ja sámi kulturovdanbuktit ožžon lunddolaš saji stuorát nannenbargui mii lea álbmogis-álbmogii-ovttasbargu ja maid ožžon lunddolaš saji riik­karájiid rasttideaddji kulturovttasbargui mii lea davvin. Dat guoská mánáide ja nuoraide, dearv-vašvuhtii, valáštallamii, eaktodáhtolašvuhtii, kultuvrii ja kulturovttasbargui mii lea kultuvrra, filmma ja festiválaid dáfus. Olgoriikadepartemea-nta lea jagi 2007 ja ovdalaš jagiid addán doarjaga ovddidit Guoládatnjárgga sámi minoritehtii radiokanála, vai sámi sáddagat guhkit áiggi mielde šattaše bistevažžan Davvioarje-Ruoššas.

álgoálbmogat dárbbašit eambbo vejolaš-vuođaid ovttasdoaibmat ieža gaskkaneaset ja heivvolaš ovttasbargoguimmiiguin davviguovllus. Olgoriikadepartemeanta veahkeha attidettiin doarjaga ovttasbargoprošeavttaide. Dat leat sápmelaččaid ja eará álgoálbmotbirrasiid várás árktisis, Ruoššas ja Norggas dan ovttasbarggu siskkobealde mii lea árktalaš ráđis ja prošeaktaovttasbarggus Davvioarje-Ruoššain. Sámi birrasat mat barget ovttas árktalaš ráđi ja Barentsráđi vuolde ožžot maid mátkedoarjaga. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea juolludan doarjaga ásahit ja cegget Sámi institušuvnnaid álgoálbmotáššiid davviguovlofierpmádaga árranii Divttasvutnii, ja álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš polarjagi rahpamii Guovdageainnus ja Máilmmi boazoál­bmogiid searvái vai besset álgit plánet ja organiseret 4. máilmmekongreassa boazoálbmo-giidda mii lágiduvvo Guovdageainnus jagi 2009 álggus.

Rájiid rasttidan eavttuid buoridanbargu davvin álkkásmahttá maid ovttasdoaibmama gaskal álgoálbmogiid ja sin ovttasbargoguimmiid. Ođđa visumšiehtadusa leat vuolláičállán Norga ja Ruošša jagi 2207. Šiehtadus álgá doaibmagoahtit go Ruošša Duma lea dohkkehan dan. Visummeannudeapmi Norgga generálalkonsuláhtas Murmanskkas lea beavttálmahttojuvvon ja rahpanáiggi lea vejolaš guhkidit Storskoga rádjestašuvnnas nu johtilit go sullasaš čoavddus guhkiduvvon rahpanáiggiin lea ordnejuvvon Ruošša bealde. álkidan dihte vel ain eambbo rádjerasttideami, de leat nammadan bargojoavkku mas leat ovddasteaddjit guoskevaš ásahusain guovddáš, regionála ja báikkálaš dásis, mat guorahalaše Norgga rutiinnaid Storskoga báikkis ja Ruošša olgoriikkastašuvnnain.

álgoálbmogiin galgá alddiineaset leat vejolaš-vuohta hukset návccaid ja gelbbolašvuođa vai dain sáhttá leat duohta mieldemearrideapmi oppalaš servodatovdáneamis, ja erenoamážit ovdáneamis mii lea davvin. Máhttu davviguovlluid birra ja davviguovlluid várás deattuhuvvo ja danne lea ráđđehus jagi 2007 duppalastán juolludemiid Barents 2020 jahkái 20 milj. ruvnno rádjái. Dálá ja ođđa ealáhusaid lea dárbu ovddidit, go dat leat vuođđun ássamii ja sámi kultuvrii. Barents 2020:s lea dat ulbmil, ahte Norgga ja olgoriikka gelbbolašvuođabirrasat, ealáhusberošteddjit ja eiseváldeorgánat besset ovttas bargat máhttobuvtta­deamis. Dat guoská maid sámi beroštumiide. Davviguovlostipeandaortnet lea ásahuvvon olbmuide geat áigot lohkat Davvi-Norgga oahppobáikkiin maid seamma prográmma ruhtada. Dat ortnet deattuha erenoamážit mátkeealáhusfága, guolás­tusfága, petroleafága, álgoálbmotáššiid ja fitnodat-ekonomalaš lohkansurggiid.

Oalle stuora oassi davviguovlodutkama juolludemiin kanálejuvvo Norgga dutkanráđi bokte. Dutkanráđđi lea bidjan ovdan sierra davviguovlostrategiija mas leat mielde maiddái strategiijat álgoál­bmotdutkamiige. árktalaš universitehta lea fier-pmádat mas leat Davvipuola biras alla oahppobáikkit, mat earret eará koordinerejit mobilitehtaprográmma north2north, Bachelor of Circumpolar nammasaš lohkansurggiid ja gieddekurssaid. álgoálbmotfierpmádahkii juolluduvvojit ruđat Romssa Universitehta bušeahtas. Fierpmádat gal-gá dagahit ovttasbarggu gaskal Norgga ja olgoriikka birrasiid mat barget sámi dutkamiin ja dat lea ovttasbargodoaibma gaskal Romssa universitehta, Sámi allaskuvlla ja Sámi Instituhta.

álgoálbmogiin lea mávssolaš máhttu luonddu, birrasa ja árbevieruid birra. Sis leat kulturárvvut ja máhttu ealáhusain goavvi dilis subárktalaš guovl­lus. árktalaš ráđi dálkkádatraporta (ACIA) duo-đašta movt álgoálbmogat leat iežaset heivehan ovdalaš dálkkádatrievdamiidda. Dan loahppaboađus lea ahte árktisa liegganeapmi dáhpáhuvvá jođáneappot go maid ovdal ledje jáhkkán ja ahte álgoálbmotservodagat bohtet vásihit stuora ekonomalaš ja kultuvrralaš rievdadusaid dan geažil. Máilmmeviidosaš dálkkádatrievdamat dagahit ođđa hástalusaid boazodollui, eanandollui ja mearra- ja johkabivdui sámi guovlluin. Erenoamážit dáidet leat hástalusat vurdojuvvon temperatuvrra loktaneami dihte ja danne go lasket ekstrema dálkkit. Dálá dálkkádatrievdamiid bohtosat sáhttet váikkuhit ollu álgoálbmogiid eallinvuohkái. Ja lea deaŧalaš ráhkadit heivehanstrategiijaid. Dán barggus orru leame guovddážis dakkár dutkan man maŋis boahtá máhttohuksen. Boazodoalu erenoamáš hástalusain áigot čájehit ollu beroštumi dain dutkanprošeavttain mat lea biddjojuvvon johtui.

Máŋga dain hástalusain mat boazodollui bohtet, leat oktasaččat davviguovlluid riikkaide. Dainna duogážiin ja dainna ulbmiliin ahte nannet árktisa riikkaidgaskasaš boazodoalloovttasbarggu, de ásahuvvui Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš Guovdageidnui jagi 2005 čavčča. Olgoriikadepartemeanta lea juolludan doarjaga muhtin prošeaktaovttasbargui Ruoššain mii lea gelbbolašvuođahuksema birra ja bearaš-boazodoalu ođđasis álggaheami birra Guoládagas.

Ráđđehusa strategiijat davviguovlluid várás leat guhkit áiggi áigumušat ja daid konkrehtenbarggut bistet heaittekeahttá máŋga jagi.

Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 2.3.1.

2.5.3 Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš

Nannen dihte riikkaidgaskasaš ovttasbarggu boazodoalu dáfus de ásahuvvui Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš Guovdageidnui jagi 2005. Guovddáš galgá lonohallat máhtu ja dieđuid boazodolliid, dutkiid ja iešguđet riikkaid hálddašeami gaskkas ja ovddidit boazo­doalloovttasbarggu riikkaid gaskkas. Deattuhuvvo ahte boazodoalu olbmuin ja sin organisašuvnnain galgá leat lagaš oktavuohta guovddážii, ja dat galgá doaimmahuvvot ovttasráđiid Máilmmi boazoál­bmogiid servviin (Association of World Reindeer Herders – WRH). WRH lea sirkumpolára organisašuvdna mii ovddasta buot máilmmi boazoál­bmogiid.

Guovddáš lea fágalaččat iešbirgejeaddji ásahus mii eanaš bidjá iežas mihttomeriid ja boađusgáibádusaid. Guovddáža bajimus orgána lea stivra. Stiv-ra speadjalastá dan rájiid rasttideaddji boazodoalloovttasbarggu mii dál lea, mas leat Ruošša, Ruoŧa, Suoma ja Norgga ovddasteaddjit. Guovddáš deavdá deaŧalaš doaimma sirkumpolára boazodoalloovttasbarggus ja áimmahuššá sihke fágalaš dárbbuid ja koordinerendárbbuid guovddáža ulbmil­joavkkuide.

Guovddáš lea WRH bokte viiddis báikkálaš fierpmádat álgoálbmotservodagaid ja davviguovl-luid ásahusaid várás, maiddái Ruoššas. Guovd-dážis vurdojuvvo leat eambbo aktiiva rolla ovdánahttin dihte báikkálaš máhttohuksema ja dutkama davviguovlluid álgoálbmotservodagain ja sin servodagaid birra, erenoamážit go lea sáhka Ruoššas. Dat heive oktii dainna sisdoaluin mii lea ráđđehusa davviguovlostrategiijas.

Dan rájes go guovddáš ásahuvvui, de lea dat álggahan ovttasbarggu muhtin ráje ásahusaiguin, organisašuvnnaiguin ja eará aktevrraiguin árktalaš guovlluin go lea sáhka das ahte ásahit fierpmádagaid ja fágalaš lonohallama, ee. de leat čađahuvvon čoahkkimat, prošeavttat ja fágalaš lonohallamat boazodoalloorganisašuvnnaiguin, almmolaš boazodoalloeiseválddiiguin ja Ruošša ja Aláskka fágaásahusaiguin ja davviriikkaid ásahusaiguin.

Guovddáš lea álggahan ja bidjan johtui máŋga prošeavtta mat váikkuhit guovddáža doibmii boahttevuođas. Daid prošeavttaid gaskkas maid leat vuoruhan, deattuhit erenoamážit EALáT-prográmma, gč. kap. 12.5. Guovddáš lea ráhkadeame web ja boazodoalloportála máilmmi boazoálbmo­giidda – www.reindeercentre.org, www.ealat.org, www.reindeerblog.org.

Boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkkustanguovddáža lea Agderforskning evalueren giđđat 2007. Evalueren čájeha ahte guovddáš lea leamaš mielde ovddideamen ja čađaheamen prošeavttaid guovddáža ulbmiliid ja mandáhta siskkobealde. Guovddáš lea ásahan alcces ovttasbargooktavuođaid ja fierpmádagaid relevánta fága- ja dutkanbirrasiiguin. Daid áige- ja resursarámmaid siskkobealde mat leat leamaš guovddážis, lea leamaš alla aktivitehtadássi.

Bargo- ja searvadahttindepartemeanta juolluda ruđaid guovddážii kap. 684, poastta 01 bokte. Gitta bušeahttajagi 2007 rádjái leat maid leamaš juolluduvvon ruđat guovddážii Olgoriikadepartemeantta ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta bušeah-taid bokte.

2.5.4 Strategiijat ja doaibmabijut

Ráđđehus áigu

• leat veahkkin dagaheame álkibun ovttastahttit rádjerasttideaddji doaimmaid ja oktasaš pro-šeavttaid mat gusket sápmelaččaide erenoamážit

• láhčit dili nu ahte sámi fága- ja dutkanbirrasiin Suomas, Norggas, Ruotas ja Ruoššas leat buorit eavttut go galget bargat oktasaš dutkanstrategiijaiguin ja standárddaiguin

• leat mielde ráhkadeame eambbo oktavuođa ja ovttasbarggu gaskal boazodoalu ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma boazodoalloeiseválddiid

• leat mielde sihkkarastime buriid eavttuid Sámi parlamentáralaš ráđi doibmii

• deattuhit ovddosguvlui barggu go lea sáhka davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas

• bovdet Sámedikki ja álgoálbmotovddasted­djiid lagaš ovttasbargui davviguovloáššiin ja nationála heivehanstrategiijaid ráhkadeamis

• leat fárus das ahte ráhkaduvvoše oktasaš álgoálbmotstandárddat davviguovlluid ekono­malaš doaimmain

• láhčit dili nu ahte šattašii eambbo álbmogis-álbmogii-ovttasbargu ja bargat dan ala ahte lasihit kulturovttasbarggu Ruoššain

• ain doalahit 1 milj. ruvnno juolludeami jagi 2008 Barentsčállingoddái máŋggariikkagaskasaš doaimmaide ja prošeavttaide mánáid- ja nuoraidsuorggis. Ulbmiljoavku leat mánát ja nuorat dan 13 regiuvnnas ja álgoálbmogis Barentsguovllus

• leat fárus nanneme fierpmádaga davviguovl­­luid sámeradioid gaskkas ja doarjut oktasaš radiokanála ásaheami go digitála sádden­neahtta lea gárvvistuvvon davviriikkain

• lagaš ovttasbarggus sámi ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin leat fárus ovddideame ja čađaheame konkrehta prošeavttaid ja doaimmaid mat dagahit máhtto- ja gelbbolašvuođaovdánahttima davviguovlluin, dakkáriin mat leat árktalaš ráđi vuolde ja oassálastit prošeaktaovttasbargui Davvioarje-Ruoššain

• čuovvolit dan barggu ahte álkidahttit rájiid rasttideami davvin ovttas Ruošša eiseválddiiguin

• geahčadit ealáhusovdáneami vejolašvuođaid ja rámmaid sámi guovlluin

• leat fárus ceggeme kapasitehta sámi ásahusain go lea sáhka álgoálbmogiidda guoskevaš dutkamis

• leat fárus viidáseappot ovddideame árktalaš Universitehta

• álgoálbmogiid máhtu ja áicamiid bidjat eambbo guovddážii go árktalaš ráđi dálkká­dat­raportta (ACIA) galget čuovvolit

• vuoruhit viidáseappot máhttohuksema dálkkádatrievdademiin, dain váikkuhusain ja álgoál­bmogiid eallinvuogi heivehemiin ovttasráđiid eará davviriikkaiguin