Sámepolitihkka

5.1 Sápmelaččaid vealaheapmi

Vaikke dáruiduhttinpolitihkka dál lea Norgga politih­kas vássánáigi, de dán politihka heajos váikkuhusat ain sevnnjodahttet guhkes áiggi. Norgga politih-ka oppalaš rámmaid, lágaid ja ortnegiid ádjána ­nuppástuhttit nu ahte sámi kultuvra, giella, árbe­vierut ja sámi servodaga dárbbut váldojuvvojit doarvái vuhtii daid ovddasvástádussurgiinge mat eai leat njuolga sápmelaččaid ektui. Lassin lea vel vuoigatvuođaid ja ortnegiid álggaheapmi sápmelaččaid várás ollu dagaldagaid duohken maid ádjána oažžut sadjái. Dáruiduhttinpolitihka árbi vuhtto ain olbmuid miellaguottuin, vaikke almmolaš politihkka leage earáhuvvan. Danne lea dehálaš giddet fuomášumi dakkár áššiide mat leat sápmelaččaid vealaheami birra, sihke peršovnnalaš ja struktuvrralaš dási vealaheapmái.

5.1.1 Iskkadeamit sápmelaččaid vealaheami birra

Iskkadeapmi mo sápmelaččat Norggas ieža leat dovdan vealaheami, maid Norut NIBR Finnmárku dagai Bargo- ja searvadahttindepartemeantta ovddas 2006:s, almmustahtii ahte juohke njealját vástideaddji lea dovdan vealaheami danne go lea sápmelaš. Vealaheapmi lei vuosttažettiin bargodili, suohtastallama/gávpogis márkanastima oktavuođas ja dalle go deaivvadii almmolaš ásahusaiguin. Eai nu gallis lean dovdan vealaheami bearrašis/sogas, lagašbirrasis, eaktodáhtolaš barggus ja skuvllas/oahpahusas. Analysa lea vuođđuduvvon kvantitatiiva iskkadeapmái dakkár gielddain gos uhcimus 1 pst. olbmuin leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui. Iskkadeamis ledje 545 vástideaddji.

Iskkadeamis dearvvasvuođa ja eallindili birra dáža ja sámi gielddain (SAMINOR) maid Romssa universitehta Sámi dearvvasvuođadutkanguovd-dáš čađahii 2003 – 2004 Dearvvašvuođa- ja fuo­lahusdepartemeantta ovddas, čájehuvvo ahte 36 pst. sámi vástideaddjiin ledje vealahuvvon ja 37 pst. ledje givssiduvvon sámi duogáža geažil. Nuorra sápmelaččat givssiduvvojedje eanemusat. Analysa lea vuođđuduvvon jearahallamii gaskal 36 – 79 jahkásaš 12 265 olmmáiolbmo ja nissonolbmo Finnmárkkus, Romssas, Nordlánddas ja Trøndelágas.

Dát iskkadeamit čájehit ahte balddihahtti ollu sápmelaččat dovdet vealaheami sin sámi duogáža geazil. Ráđđehus áigu danne ain nannosit giddet fuomášumi sápmelaččaid vealaheapmái. Dehálamos reaiddut leat Dásseárvvu- ja vealahanáittardeaddji ja Mánáidáittardeaddji, guđet goappašagat dáid maŋimuš jagiin leaba eanet gidden sápmelaččaid dillái fuomášumi. Seammás lea sápmelaččaid vealaheapmi ja givssideapmi bargodilis ja bargosajiin hástalussan bargodili beliide. Dehálaš lea joatkit dutkamiin sápmelaččaid vealaheami birra. Dás sáhttá Sámi dearvvasvuođadutkanguovddáš leat dehálaš oassálasti.

5.1.2 Diehtojuohkin ja miellaguoddobarggut

Bargu sápmelaččaid vealaheami vuostá lea vuosttažettiin diehtojuohkima ja miellaguottuid ektui, ja ovttas dakkár politihkain mii nanne sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid. Sámi giela, kultuvrra ja servodateallima čalmmustahttin almmolaš arenain lea dán oktavuođas dehálaš.

Sámi ásahusaid vuođđudeamit leat leamaš dehálaččat sámi kultuvrra čalmmustahttimis. Dasto leat sámi tv-prográmmat, kulturdoalut nugo festiválat, čájáhusat, konsearttat ja sámi filmmat bohciidahttán álbmogis beroštumi ja stuorát máhtolašvuođa sámi dilálašvuođaid birra, ja dagahan ahte sámi kultuvra lea šaddan oassin Norgga ollislaš kultuvrras.

Ráđđehusa beales lea dieđuid juohkin ja miellaguottuid ovddideapmi álbmogii, ovttas doaibmi politihkain sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid oktavuođas, leamaš dehálaš doaibmabijut eastadit sápmelaččaid vealaheami.

Dehálaš bargu máhttogaskkusteamis sámi dilálašvuođaid birra lea Máhttoloktema sámi ­sisdoallu. Máhttoloktema oahppoplánaid barggus leage deattuhuvvon ahte buot vuođđo- ja joatkka­skuvlaoahppit galget háhkat alcceseaset vuođđomáhtu sámi historjjás, kultuvrras ja servodateallimis. áiggi mielde soaitá dát buoridit miellaguottuid sámi kultuvrii. Sámi fáttáid integreren norgga skuvllaid oahpahusas árvvoštallojuvvo dađistaga go leat vásáhusat dán ođđa barggus.

Govus 5.1 Vuosttaš sámi ofelaččat 2004–2005

Sámi ofelaččat prošeavttas Sámi allaskuvlla olis, maid Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea ruhtadan, lea ulbmil juksat nuoraid, guđet eai leat sápmelaččat, dieđuiguin sámi dilálašvuođaid birra ja mo lea leat sápmelažžan dálá Norggas. Prošeakta álggahuvvui 2004:s, mas golbma sámenuora juohke jagi ožžot stipeandda johtit joatkkaskuvllain ja servviin riikkas, deaivvadan dihtii iežaset ahkahaš nuoraiguin guđet eai leat sápmelaččat. Ofelaččat ožžot oahpahusa Sámi allaskuvllas. Prošeakta árvvoštallojuvvui 2007 geasi. árvvoštallamis vuhtto ahte doaibma lea buorre, ja čájeha ahte ofelaččaid galledeamit leat leamaš ávkkálaččat, sihke oahpaheaddjiide ja oahppiide. Oahpaheaddjit oaivvildit ahte ofelaš-konseapta doaibmá bures dan láhkai ahte jávkada ovdagáttuid ja vearreáddejumiid sámekultuvrra birra. Dadjat jo buot oahppit oaivvildit ahte sidjiide ledje galledeamit ávkin go sii leat dain oahppan. Prošeakta lea 2008 rájes doaibman bistevažžan ja ruhtaduvvo Bargo- ja searvadahttindepartemeantta bušeahtas.

Lasihan dihtii máhtu ja áddejumi eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja sámi vuoigatvuođaid birra, de lea ásahuvvon eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš Guovdageainnus, gč. kap 1.4.4. Guovddáš geavaha web-siidduidis gaskkustanbarggustis – www.galdu.org. Guovddáš almmuha sierra áigečállaga Gáldu Čála – Tidskrift for urfolks rettigheter.

Riikkaidgaskasaš boazodoallofága- ja gaskkustanguovddáš (gč. 1.5.3 kap) lea vuođđuduvvon vai nannešii riikkaidgaskasaš boazodoalloovttasbarggu. Guovddáš galgá doaibmat guovddášbáikin earret eará gaskkustit ja lonohallat dieđuid, vásáhusaid ja máhtu, ja lea ráhkadan neahttasiiddu www.reindeerportal.org.

áigodaga 2002 – 2006 rasismma ja vealaheami vuostálastima doaibmaplána siskkilda maid doai­bmabijuid mat unnidit sámiid vealaheami. Doaibmaplánas deattuhuvvo, ahte lea dárbu áŋgirit ja beaktilit vuostálastit rasismma ja vealaheami oruskeahttá, ja dárkilis ja guhkesáigásaš rahčamušaiguin. Dannego doaibmaplána lea ráđđehusa plána, de doaibmabijut čađahuvvojit erenoamážit guovddášhálddahusa surggiin ja doaibmamušain. Ráđđehus lea válmmašteamen ođđa doaibmaplána rasismma ja vealaheami vuostá, ja sámiidge dilálašvuođat gieđahallojuvvojit.

4.1 Sápmelaččaid vealaheapmi

Vaikke dáruiduhttinpolitihkka dál lea Norgga politih­kas vássánáigi, de dán politihka heajos váikkuhusat ain sevnnjodahttet guhkes áiggi. Norgga politih-ka oppalaš rámmaid, lágaid ja ortnegiid ádjána ­nuppástuhttit nu ahte sámi kultuvra, giella, árbe­vierut ja sámi servodaga dárbbut váldojuvvojit doarvái vuhtii daid ovddasvástádussurgiinge mat eai leat njuolga sápmelaččaid ektui. Lassin lea vel vuoigatvuođaid ja ortnegiid álggaheapmi sápmelaččaid várás ollu dagaldagaid duohken maid ádjána oažžut sadjái. Dáruiduhttinpolitihka árbi vuhtto ain olbmuid miellaguottuin, vaikke almmolaš politihkka leage earáhuvvan. Danne lea dehálaš giddet fuomášumi dakkár áššiide mat leat sápmelaččaid vealaheami birra, sihke peršovnnalaš ja struktuvrralaš dási vealaheapmái.

4.1.1 Iskkadeamit sápmelaččaid vealaheami birra

Iskkadeapmi mo sápmelaččat Norggas ieža leat dovdan vealaheami, maid Norut NIBR Finnmárku dagai Bargo- ja searvadahttindepartemeantta ovddas 2006:s, almmustahtii ahte juohke njealját vástideaddji lea dovdan vealaheami danne go lea sápmelaš. Vealaheapmi lei vuosttažettiin bargodili, suohtastallama/gávpogis márkanastima oktavuođas ja dalle go deaivvadii almmolaš ásahusaiguin. Eai nu gallis lean dovdan vealaheami bearrašis/sogas, lagašbirrasis, eaktodáhtolaš barggus ja skuvllas/oahpahusas. Analysa lea vuođđuduvvon kvantitatiiva iskkadeapmái dakkár gielddain gos uhcimus 1 pst. olbmuin leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui. Iskkadeamis ledje 545 vástideaddji.

Iskkadeamis dearvvasvuođa ja eallindili birra dáža ja sámi gielddain (SAMINOR) maid Romssa universitehta Sámi dearvvasvuođadutkanguovd-dáš čađahii 2003 – 2004 Dearvvašvuođa- ja fuo­lahusdepartemeantta ovddas, čájehuvvo ahte 36 pst. sámi vástideaddjiin ledje vealahuvvon ja 37 pst. ledje givssiduvvon sámi duogáža geažil. Nuorra sápmelaččat givssiduvvojedje eanemusat. Analysa lea vuođđuduvvon jearahallamii gaskal 36 – 79 jahkásaš 12 265 olmmáiolbmo ja nissonolbmo Finnmárkkus, Romssas, Nordlánddas ja Trøndelágas.

Dát iskkadeamit čájehit ahte balddihahtti ollu sápmelaččat dovdet vealaheami sin sámi duogáža geazil. Ráđđehus áigu danne ain nannosit giddet fuomášumi sápmelaččaid vealaheapmái. Dehálamos reaiddut leat Dásseárvvu- ja vealahanáittardeaddji ja Mánáidáittardeaddji, guđet goappašagat dáid maŋimuš jagiin leaba eanet gidden sápmelaččaid dillái fuomášumi. Seammás lea sápmelaččaid vealaheapmi ja givssideapmi bargodilis ja bargosajiin hástalussan bargodili beliide. Dehálaš lea joatkit dutkamiin sápmelaččaid vealaheami birra. Dás sáhttá Sámi dearvvasvuođadutkanguovddáš leat dehálaš oassálasti.

4.1.2 Diehtojuohkin ja miellaguoddobarggut

Bargu sápmelaččaid vealaheami vuostá lea vuosttažettiin diehtojuohkima ja miellaguottuid ektui, ja ovttas dakkár politihkain mii nanne sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid. Sámi giela, kultuvrra ja servodateallima čalmmustahttin almmolaš arenain lea dán oktavuođas dehálaš.

Sámi ásahusaid vuođđudeamit leat leamaš dehálaččat sámi kultuvrra čalmmustahttimis. Dasto leat sámi tv-prográmmat, kulturdoalut nugo festiválat, čájáhusat, konsearttat ja sámi filmmat bohciidahttán álbmogis beroštumi ja stuorát máhtolašvuođa sámi dilálašvuođaid birra, ja dagahan ahte sámi kultuvra lea šaddan oassin Norgga ollislaš kultuvrras.

Ráđđehusa beales lea dieđuid juohkin ja miellaguottuid ovddideapmi álbmogii, ovttas doaibmi politihkain sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid oktavuođas, leamaš dehálaš doaibmabijut eastadit sápmelaččaid vealaheami.

Dehálaš bargu máhttogaskkusteamis sámi dilálašvuođaid birra lea Máhttoloktema sámi ­sisdoallu. Máhttoloktema oahppoplánaid barggus leage deattuhuvvon ahte buot vuođđo- ja joatkka­skuvlaoahppit galget háhkat alcceseaset vuođđomáhtu sámi historjjás, kultuvrras ja servodateallimis. áiggi mielde soaitá dát buoridit miellaguottuid sámi kultuvrii. Sámi fáttáid integreren norgga skuvllaid oahpahusas árvvoštallojuvvo dađistaga go leat vásáhusat dán ođđa barggus.

Govus 5.1 Vuosttaš sámi ofelaččat 2004–2005

Sámi ofelaččat prošeavttas Sámi allaskuvlla olis, maid Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea ruhtadan, lea ulbmil juksat nuoraid, guđet eai leat sápmelaččat, dieđuiguin sámi dilálašvuođaid birra ja mo lea leat sápmelažžan dálá Norggas. Prošeakta álggahuvvui 2004:s, mas golbma sámenuora juohke jagi ožžot stipeandda johtit joatkkaskuvllain ja servviin riikkas, deaivvadan dihtii iežaset ahkahaš nuoraiguin guđet eai leat sápmelaččat. Ofelaččat ožžot oahpahusa Sámi allaskuvllas. Prošeakta árvvoštallojuvvui 2007 geasi. árvvoštallamis vuhtto ahte doaibma lea buorre, ja čájeha ahte ofelaččaid galledeamit leat leamaš ávkkálaččat, sihke oahpaheaddjiide ja oahppiide. Oahpaheaddjit oaivvildit ahte ofelaš-konseapta doaibmá bures dan láhkai ahte jávkada ovdagáttuid ja vearreáddejumiid sámekultuvrra birra. Dadjat jo buot oahppit oaivvildit ahte sidjiide ledje galledeamit ávkin go sii leat dain oahppan. Prošeakta lea 2008 rájes doaibman bistevažžan ja ruhtaduvvo Bargo- ja searvadahttindepartemeantta bušeahtas.

Lasihan dihtii máhtu ja áddejumi eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja sámi vuoigatvuođaid birra, de lea ásahuvvon eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš Guovdageainnus, gč. kap 1.4.4. Guovddáš geavaha web-siidduidis gaskkustanbarggustis – www.galdu.org. Guovddáš almmuha sierra áigečállaga Gáldu Čála – Tidskrift for urfolks rettigheter.

Riikkaidgaskasaš boazodoallofága- ja gaskkustanguovddáš (gč. 1.5.3 kap) lea vuođđuduvvon vai nannešii riikkaidgaskasaš boazodoalloovttasbarggu. Guovddáš galgá doaibmat guovddášbáikin earret eará gaskkustit ja lonohallat dieđuid, vásáhusaid ja máhtu, ja lea ráhkadan neahttasiiddu www.reindeerportal.org.

áigodaga 2002 – 2006 rasismma ja vealaheami vuostálastima doaibmaplána siskkilda maid doai­bmabijuid mat unnidit sámiid vealaheami. Doaibmaplánas deattuhuvvo, ahte lea dárbu áŋgirit ja beaktilit vuostálastit rasismma ja vealaheami oruskeahttá, ja dárkilis ja guhkesáigásaš rahčamušaiguin. Dannego doaibmaplána lea ráđđehusa plána, de doaibmabijut čađahuvvojit erenoamážit guovddášhálddahusa surggiin ja doaibmamušain. Ráđđehus lea válmmašteamen ođđa doaibmaplána rasismma ja vealaheami vuostá, ja sámiidge dilálašvuođat gieđahallojuvvojit.

4.2 Homofiillat

Homofiliijaáššit leat adnon tabu-áššin ja dan birra ii galgan sámi servodagas olus hállat. Máŋggas rahčet iežaset identitehta homofiila sápmelažžan, eaige muital homofiilavuođaset birra. Muhtimat leat dovdan ráŋggáštusaid bearrašis, sogas, ustibiin, skuvlaskihpáriin, bargoskihpáriin jna. go sin homofiilavuohta lea dovddahuvvon. Muhtin homofiila/lesbalaš sápmelaččaide sáhttá birastahtti servodaga homofiliijaoaidnu áddejuvvot ahte ferte válljet eallit homofiilan dahje eallit sámi servodaga oassin. Máŋgasiidda lea áibbas veadjemeahttun fertet válljet dán guokte vuođđoidentitehta gaskkas ja sii duđđagohtet. Máŋga homofiila/lesbalaš sápmelačča válljejit danne juogo fárret sámi gilážis vai besset eallit homofiilan/lesban eará sajis, dahje doallat dan čiegusin.

Homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid sáhttá ­dadjat leat duppal minoritehtadilis ja danne dárbbašit dovdat homofiila identitehtas eará sámi homofiillaid ja lesbbaid gaskkas. Danne dárbbašuvvojit čoahkkananbáikkit, main sáhttet deaivvadit singuin guđiin leat seamma beroštumit. Homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid organiseren homopolitihkalaš servviide lea dán oktavuođas dehálaš.

Miellaguottuid nuppástuhttin ja sámi servodagas oidnosii oažžut áššiid homofiliija birra lea dehálaš, vai sámi lesbbaide ja homofiillaide šaddá buoret ja eanet oadjebas eallindilli. Máŋga homofiila/lesbalaš sápmelačča oassálaste Skeive dager doaluin Oslos 2007:s, ja dát oaččui fuomášumi sihke sámi ja našunála preassain ja leige danne dehálaš dán joavkku čalmmusteapmái.

Ii leat olus kártejuvvon ja duođaštuvvon man olu ja man láhkai lea vealaheapmi, illásteapmi ja áitin seksuálalaš duogáža geažil.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu kártet homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid eallindiliid ja eallinlágiid. Iskkadeapmi berre duođaštit ja analyseret rájáid ja ráŋggáštusaid sámi servodagas ovttaseallima, seksualitehta ja sohkabealleovdanbuktimiid hárrái ja mo dákkár dilálašvuođat váik­kuhit homofiilla ja lesbba sápmelaččaid vejolašvuođaide beassat eallit nu mo dáhttot. Iskkadeamis berrešii loahpas evttohit doaibmabijuid mo dáid joavkkuid eallinlági sáhttá buoridit.

5.2 Homofiillat

Homofiliijaáššit leat adnon tabu-áššin ja dan birra ii galgan sámi servodagas olus hállat. Máŋggas rahčet iežaset identitehta homofiila sápmelažžan, eaige muital homofiilavuođaset birra. Muhtimat leat dovdan ráŋggáštusaid bearrašis, sogas, ustibiin, skuvlaskihpáriin, bargoskihpáriin jna. go sin homofiilavuohta lea dovddahuvvon. Muhtin homofiila/lesbalaš sápmelaččaide sáhttá birastahtti servodaga homofiliijaoaidnu áddejuvvot ahte ferte válljet eallit homofiilan dahje eallit sámi servodaga oassin. Máŋgasiidda lea áibbas veadjemeahttun fertet válljet dán guokte vuođđoidentitehta gaskkas ja sii duđđagohtet. Máŋga homofiila/lesbalaš sápmelačča válljejit danne juogo fárret sámi gilážis vai besset eallit homofiilan/lesban eará sajis, dahje doallat dan čiegusin.

Homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid sáhttá ­dadjat leat duppal minoritehtadilis ja danne dárbbašit dovdat homofiila identitehtas eará sámi homofiillaid ja lesbbaid gaskkas. Danne dárbbašuvvojit čoahkkananbáikkit, main sáhttet deaivvadit singuin guđiin leat seamma beroštumit. Homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid organiseren homopolitihkalaš servviide lea dán oktavuođas dehálaš.

Miellaguottuid nuppástuhttin ja sámi servodagas oidnosii oažžut áššiid homofiliija birra lea dehálaš, vai sámi lesbbaide ja homofiillaide šaddá buoret ja eanet oadjebas eallindilli. Máŋga homofiila/lesbalaš sápmelačča oassálaste Skeive dager doaluin Oslos 2007:s, ja dát oaččui fuomášumi sihke sámi ja našunála preassain ja leige danne dehálaš dán joavkku čalmmusteapmái.

Ii leat olus kártejuvvon ja duođaštuvvon man olu ja man láhkai lea vealaheapmi, illásteapmi ja áitin seksuálalaš duogáža geažil.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu kártet homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid eallindiliid ja eallinlágiid. Iskkadeapmi berre duođaštit ja analyseret rájáid ja ráŋggáštusaid sámi servodagas ovttaseallima, seksualitehta ja sohkabealleovdanbuktimiid hárrái ja mo dákkár dilálašvuođat váik­kuhit homofiilla ja lesbba sápmelaččaid vejolašvuođaide beassat eallit nu mo dáhttot. Iskkadeamis berrešii loahpas evttohit doaibmabijuid mo dáid joavkkuid eallinlági sáhttá buoridit.

5.3 Sohkabeliid dásseárvu

Ráđđehus áigu čađahit dakkár politihka mii addá nissoniidda ja albmáide ovttalágan vejolašvuođaid ja duohta dásseárvvu. Vaikke nissoniin ja albmáin formálalaččat leat seamma vuoigatvuođat dán riikkas, de lea ain guhkes geaidnu ovdal go leat duohta ovttalágan vejolašvuođat. Ráđđehus áigu sohkabeliid meannudit guovtte láhkai gokko dat dárbbašuvvo vai šaddá dievas dásseárvu, bargat dásseárvvu ovdii lágaid nuppástuhtidettiin ja bargo- ja servodateallima ordnedettiin, muhto maiddái digaštallama, diehtojuohkima ja miella­guottuid rievdadeaddji barggu bokte.

Bargu dásseárvvu ovdii ferte čađahuvvot sihke barggus ja ruovttus. Barggus áigu ráđđehus sihkkarastit seamma bálkká ovttaárvosaš bargui, ja bargat dan ala ahte sihke nissonat ja albmát besset buotlágan virggiide. Ruovttus lea ulbmil ahte galgá leat dássidis ovddasvástádus- ja bargojuohkin.

Departemeanttaid dásseárvobargu siskkilda sámi albmáid ja nissoniid dilige. Sihke nisson- ja albmárolla sámi servodagas lea nuppástuvvamin, ja lea dehálaš ahte dákkár nuppástusat dohkkehuvvojit ja heivehuvvojit sámi servodahkii. Dásseárvobargu galgá nappo láhččojuvvot buot eallinmuttuide ja buot servodatsurggiide. Dehálaš lea ahte lea dihtomielalaš dasa ahte buot dásseárvobargu ferte fátmmastit goappašiid sohkabeliid. Go strategiijaid ja doaibmabijuid galgá árvvoštallat, de galgá goappašiid sohkabeliid dillái giddet fuomášumi, dallege go dihto doaibmabijut galget leat njuolga nuppi sohkabeali várás.

Lea dehálaš álggahit dásseárvobarggu jo mánáidgárddis sihkkarastin dihtii ahte gánddat ja nieiddat ožžot ovttalágan bajásšaddandili eaige báidno stereotypiijaide dahje daid kultuvrralaš erohusaide maid ii dáhtoše.

Sámi servodagas lea gullevašvuohta sámi ealáhusaide ain alla árvvus, ja ollu gánddat bissot vuođđoealáhusain. Dán bokte háhket gánddat alcceseaset dehálaš kultur- ja ealáhusgealbbu. Sin mielas sáhttáge orrut ahte lea stuorra gaska gaskal daid árvvuid maidda bajásgessojit ja daid árvvuid maid skuvla sidjiide oahpaha. Dát soaitá leat okta daid sivain go dušše oasáš Sis-Finnmárkku sámi albmáin gazzet alit oahpu, nissoniid ektui: Kárášjogas ja Guovdageainnus lea sullii 30 pst. nissoniin alit oahppu (2006), ja lea alimusaid gaskkas riikkas.

Dehálaš dásseárvobargu ovddasguvlui dáid guovlluin lea danne oččodit sámi albmáid alit ohppui, ja láhčit dili dasa ahte gealbu maid sii leat háhkan, sáhttá geavahuvvot ođđa ealáhusain. Lea dehálaš ahte sámi nieiddatge ožžot ovttaárvosaš vejolašvuođa beassat vuođđoealáhusaide nugo boazodollui.

Bargu miellaguottuid ektui lea dásseárvobarggus dehálaš. Dievddut-searvi Guovdageainnus bargá buriid miellaguottuid ektui sámi albmáid gaskkas. Dásseárvu lea dehálaš eará sámi searvebargguinge. Dat guokte nissonorganisašuvnna Sáráhkká ja Sámi nissonforum leat guhká bargan dásseárvvu ja áigeguovdilis áššiid ovddas, mat gusket nissoniid dillái sámi servodagas.

5.3.1 Dásseárvobargu almmolaš doaimmahusain

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttas lea váldo-ovddasvástádus ráđđehusa dásseárvopolitihkkii, muhto visot departemeanttain lea dásseárvoovd-dasvástádus iežaset politihkkasurggiin. Dásseárvobargu lea vuođđuduvvon Láhkii dásseárvvu birra oktan daid láhkaásahusaiguin, ja lága §1 a váguha almmolaš eiseválddiid visot servodatsurggiin bargat doaibmilit, ulbmillaččat ja plána mielde sohkabeliidgaskasaš dásseárvvu ovdii. Bargoaddi galgá bargat doaibmilit, ulbmillaččat ja plána mielde dásseárvvu ovdii iežas doaimmas. Bargo­eallima organisašuvnnain lea vástideaddji doai-bmageatnegasvuohta iežaset doaibmasuorggis. Doaimmathusat mat lágas leat váguhuvvon čállit jahkedieđáhusa, galget jahkedieđáhusas válddahallat dan duohta dili doaimma dásseárvvu hárrái. Galget vel válddahallat doaibmabijuid mat leat álggahuvvon ja doaibmabijiuid mat leat jurddašuvvon álggahuvvot dásseárvvu ovddideami ektui ja heađuštan dihtii guovttelágan meannudeami dán lága vuostá. Almmolaš eiseválddit ja almmolaš doaimmat mat eai leat geatnegasat čállit jahkedieđáhusa, galget addit válddahallama vástideaddji jahkebušeahtas.

Fylkkamánnit váguhuvvojit jahkásaččat juolludanreivviid bokte leat gielddaide veahkkin dásseárvobarggus, ja gielddat bealisteaset leat váguhuvvon bargat doaibmilit dásseárvvu ovdii sihke bargoaddin ja daid politihkkasurggiin maid hálddašit.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjis lea váldobargun bargat vuostá vealaheami ja ovddidit dásseárvvu beroškeahttá earret eará sohkabealis, čearddalašvuođas, doaibmavádjitvuođas, gielas, religiovnnas, seksuála sojus ja agis. áittardeaddji duvddabargu mearkkaša ee.:

• fuomášit ja čujuhit vealaheaddji diliid ja diliid mat doibmet vuostá ovttalágan meannudeami

• oalgguhit dihtomielalašvuhtii ja leat duvddan miellaguottuid ja láhttemiid nuppástuhttimii

• addit dieđuid, doarjaga ja oaivadeami bargguin dásseárvvu ovddideami ja vealaheami vuostá

• rávvet ja oaivadit čearddalaš máŋggabealatvuođa birra bargoeallimis almmolaš ja priváhta surggiid bargoaddiide

• gaskkustit máhtu ja ráhkadit duođašteami dásseárvvu birra ja gozihit vealaheami lági ja duhkodaga

• leat čoahkkananbáikin ja diehtojuohkin­guovddážin mii láhčá guoskevaš doaimmaheaddjiide ovttasbarggu

4.3 Sohkabeliid dásseárvu

Ráđđehus áigu čađahit dakkár politihka mii addá nissoniidda ja albmáide ovttalágan vejolašvuođaid ja duohta dásseárvvu. Vaikke nissoniin ja albmáin formálalaččat leat seamma vuoigatvuođat dán riikkas, de lea ain guhkes geaidnu ovdal go leat duohta ovttalágan vejolašvuođat. Ráđđehus áigu sohkabeliid meannudit guovtte láhkai gokko dat dárbbašuvvo vai šaddá dievas dásseárvu, bargat dásseárvvu ovdii lágaid nuppástuhtidettiin ja bargo- ja servodateallima ordnedettiin, muhto maiddái digaštallama, diehtojuohkima ja miella­guottuid rievdadeaddji barggu bokte.

Bargu dásseárvvu ovdii ferte čađahuvvot sihke barggus ja ruovttus. Barggus áigu ráđđehus sihkkarastit seamma bálkká ovttaárvosaš bargui, ja bargat dan ala ahte sihke nissonat ja albmát besset buotlágan virggiide. Ruovttus lea ulbmil ahte galgá leat dássidis ovddasvástádus- ja bargojuohkin.

Departemeanttaid dásseárvobargu siskkilda sámi albmáid ja nissoniid dilige. Sihke nisson- ja albmárolla sámi servodagas lea nuppástuvvamin, ja lea dehálaš ahte dákkár nuppástusat dohkkehuvvojit ja heivehuvvojit sámi servodahkii. Dásseárvobargu galgá nappo láhččojuvvot buot eallinmuttuide ja buot servodatsurggiide. Dehálaš lea ahte lea dihtomielalaš dasa ahte buot dásseárvobargu ferte fátmmastit goappašiid sohkabeliid. Go strategiijaid ja doaibmabijuid galgá árvvoštallat, de galgá goappašiid sohkabeliid dillái giddet fuomášumi, dallege go dihto doaibmabijut galget leat njuolga nuppi sohkabeali várás.

Lea dehálaš álggahit dásseárvobarggu jo mánáidgárddis sihkkarastin dihtii ahte gánddat ja nieiddat ožžot ovttalágan bajásšaddandili eaige báidno stereotypiijaide dahje daid kultuvrralaš erohusaide maid ii dáhtoše.

Sámi servodagas lea gullevašvuohta sámi ealáhusaide ain alla árvvus, ja ollu gánddat bissot vuođđoealáhusain. Dán bokte háhket gánddat alcceseaset dehálaš kultur- ja ealáhusgealbbu. Sin mielas sáhttáge orrut ahte lea stuorra gaska gaskal daid árvvuid maidda bajásgessojit ja daid árvvuid maid skuvla sidjiide oahpaha. Dát soaitá leat okta daid sivain go dušše oasáš Sis-Finnmárkku sámi albmáin gazzet alit oahpu, nissoniid ektui: Kárášjogas ja Guovdageainnus lea sullii 30 pst. nissoniin alit oahppu (2006), ja lea alimusaid gaskkas riikkas.

Dehálaš dásseárvobargu ovddasguvlui dáid guovlluin lea danne oččodit sámi albmáid alit ohppui, ja láhčit dili dasa ahte gealbu maid sii leat háhkan, sáhttá geavahuvvot ođđa ealáhusain. Lea dehálaš ahte sámi nieiddatge ožžot ovttaárvosaš vejolašvuođa beassat vuođđoealáhusaide nugo boazodollui.

Bargu miellaguottuid ektui lea dásseárvobarggus dehálaš. Dievddut-searvi Guovdageainnus bargá buriid miellaguottuid ektui sámi albmáid gaskkas. Dásseárvu lea dehálaš eará sámi searvebargguinge. Dat guokte nissonorganisašuvnna Sáráhkká ja Sámi nissonforum leat guhká bargan dásseárvvu ja áigeguovdilis áššiid ovddas, mat gusket nissoniid dillái sámi servodagas.

4.3.1 Dásseárvobargu almmolaš doaimmahusain

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttas lea váldo-ovddasvástádus ráđđehusa dásseárvopolitihkkii, muhto visot departemeanttain lea dásseárvoovd-dasvástádus iežaset politihkkasurggiin. Dásseárvobargu lea vuođđuduvvon Láhkii dásseárvvu birra oktan daid láhkaásahusaiguin, ja lága §1 a váguha almmolaš eiseválddiid visot servodatsurggiin bargat doaibmilit, ulbmillaččat ja plána mielde sohkabeliidgaskasaš dásseárvvu ovdii. Bargoaddi galgá bargat doaibmilit, ulbmillaččat ja plána mielde dásseárvvu ovdii iežas doaimmas. Bargo­eallima organisašuvnnain lea vástideaddji doai-bmageatnegasvuohta iežaset doaibmasuorggis. Doaimmathusat mat lágas leat váguhuvvon čállit jahkedieđáhusa, galget jahkedieđáhusas válddahallat dan duohta dili doaimma dásseárvvu hárrái. Galget vel válddahallat doaibmabijuid mat leat álggahuvvon ja doaibmabijiuid mat leat jurddašuvvon álggahuvvot dásseárvvu ovddideami ektui ja heađuštan dihtii guovttelágan meannudeami dán lága vuostá. Almmolaš eiseválddit ja almmolaš doaimmat mat eai leat geatnegasat čállit jahkedieđáhusa, galget addit válddahallama vástideaddji jahkebušeahtas.

Fylkkamánnit váguhuvvojit jahkásaččat juolludanreivviid bokte leat gielddaide veahkkin dásseárvobarggus, ja gielddat bealisteaset leat váguhuvvon bargat doaibmilit dásseárvvu ovdii sihke bargoaddin ja daid politihkkasurggiin maid hálddašit.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjis lea váldobargun bargat vuostá vealaheami ja ovddidit dásseárvvu beroškeahttá earret eará sohkabealis, čearddalašvuođas, doaibmavádjitvuođas, gielas, religiovnnas, seksuála sojus ja agis. áittardeaddji duvddabargu mearkkaša ee.:

• fuomášit ja čujuhit vealaheaddji diliid ja diliid mat doibmet vuostá ovttalágan meannudeami

• oalgguhit dihtomielalašvuhtii ja leat duvddan miellaguottuid ja láhttemiid nuppástuhttimii

• addit dieđuid, doarjaga ja oaivadeami bargguin dásseárvvu ovddideami ja vealaheami vuostá

• rávvet ja oaivadit čearddalaš máŋggabealatvuođa birra bargoeallimis almmolaš ja priváhta surggiid bargoaddiide

• gaskkustit máhtu ja ráhkadit duođašteami dásseárvvu birra ja gozihit vealaheami lági ja duhkodaga

• leat čoahkkananbáikin ja diehtojuohkin­guovddážin mii láhčá guoskevaš doaimmaheaddjiide ovttasbarggu

4.4 Strategiijat ja doaibmabijut

Bargu sápmelaččaid vealaheami vuostá lea vuostažettiin vuođđuduvvon diehtojuohkima ja miellaguottuid ektui. Dán barggus lea skuvla hirbmat dehálaš. Máhttoloktema oahppoplánabarggus lea deattuhuvon ahte vuođđo- ja joatkkaskuvllain galget visot oahppit háhkat vuođđooahpu sámi historjjás, kultuvrras ja servodateallimis.

Ráđđehus lea Sámi ofelaččat prošeavtta dohkkehan bistevaš ortnegin 2008 rájes.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu kártet sámi lesbbaid ja homofiillaid eallinlági ja eallindili. Kártema boađus berre leat evttohit doaibmabidjuid joavkkuid eallinlági buorideapmái.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta dáhttu ovttas Landslaget for lesbiske og homofile (LLH) (Lesbbaid ja homofiillaid riikasearvi) jođihit sámi siiddu riikkasearvvi ruovttusiidduid oassin, álggus davvisámegillii.

Ráđđehus deattuha nannet barggu sápmelaččaid vealaheami vuostá ja vealaheami vuostá sámi servodagas. Ráđđehus áigu bovdet Sáme­dikki ja Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji oktasaš rahčamii vealaheami vuostá sámi servodagas.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjis galgá leat čehppodat sámi áššiinge. Sihkkarastin dihtii ahte áittardeaddjis lea fásta ovttasbargoguoibmi sámi birrasis dásseárvo- ja máŋggabealatvuođaáššiin, áigu ráđđehus ovttas Sámedikkiin láhčit dili vai sáhttá ásahuvvot virgi mii lea laktásan sámi birrasii mii bargá dáid áššiiguin. Dát bargu galgá leat ovttas Sámedikkiin.

Sámediggi galggašii 2008 giđa meannudit doaibmaplána dásseárvvu birra sámi servodagas. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta sáhttá fágalaččat ja ekonomalaččat veahkehit plána strategalaš doaimmain.

5.4 Strategiijat ja doaibmabijut

Bargu sápmelaččaid vealaheami vuostá lea vuostažettiin vuođđuduvvon diehtojuohkima ja miellaguottuid ektui. Dán barggus lea skuvla hirbmat dehálaš. Máhttoloktema oahppoplánabarggus lea deattuhuvon ahte vuođđo- ja joatkkaskuvllain galget visot oahppit háhkat vuođđooahpu sámi historjjás, kultuvrras ja servodateallimis.

Ráđđehus lea Sámi ofelaččat prošeavtta dohkkehan bistevaš ortnegin 2008 rájes.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu kártet sámi lesbbaid ja homofiillaid eallinlági ja eallindili. Kártema boađus berre leat evttohit doaibmabidjuid joavkkuid eallinlági buorideapmái.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta dáhttu ovttas Landslaget for lesbiske og homofile (LLH) (Lesbbaid ja homofiillaid riikasearvi) jođihit sámi siiddu riikkasearvvi ruovttusiidduid oassin, álggus davvisámegillii.

Ráđđehus deattuha nannet barggu sápmelaččaid vealaheami vuostá ja vealaheami vuostá sámi servodagas. Ráđđehus áigu bovdet Sáme­dikki ja Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji oktasaš rahčamii vealaheami vuostá sámi servodagas.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjis galgá leat čehppodat sámi áššiinge. Sihkkarastin dihtii ahte áittardeaddjis lea fásta ovttasbargoguoibmi sámi birrasis dásseárvo- ja máŋggabealatvuođaáššiin, áigu ráđđehus ovttas Sámedikkiin láhčit dili vai sáhttá ásahuvvot virgi mii lea laktásan sámi birrasii mii bargá dáid áššiiguin. Dát bargu galgá leat ovttas Sámedikkiin.

Sámediggi galggašii 2008 giđa meannudit doaibmaplána dásseárvvu birra sámi servodagas. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta sáhttá fágalaččat ja ekonomalaččat veahkehit plána strategalaš doaimmain.