Sámepolitihkka

12.5 Sámi oahpponeavvut

Sámi oahpponeavvut galget váikkuhit nannet sámi kultuvrra ja iešdovddu dakko bokte ahte addit ohppiide vejolašvuođa oahppat sámegiela ja oažžut oahpahusa sámegillii. Eaktun dasa ahte skuvla galgá nagodit addit ollislaš oahppofálaldaga sámi ohppiide, lea ahte gávdnojit sámi oahpponeavvut. Sámi Máhttoloktema atnuiváldin, man čuvvo ođđa oahppoplánat, lea dagahan ahte lea šaddan stuorát dárbu sámi oahpponeavvuide eanaš fágain. Dál lea nu ahte gávdnojit beare unnán sámi oahppo­neavvut mat heiveše Sámi Máhttoloktemii.

Sámedikkis lea, dan rájes go Sámi oahpahusráđđi biddjojuvvi Sámedikki vuollái jagi 2000, leamaš ovddasvástádus doaimmahit iešguđetlágan doarjjaortnegiid sámi oahpponeavvuid ráhkadeapmái. Sámi oahpponeavvuid ovddideapmi – Strategalaš plána 2001 – 2005 rámma siskkobealde leat ráhkaduvvon oahpponeavvut vuođđooahpahussii, eanemusat vuođđoskuvlii. Joatkkaoahpahusa váste leat ráhkaduvvon oahpponeavvut dušše muhtun vuoruhuvvon fágaide. Sámediggi lea maŋimus golmma jagi juolludan sullii 14 mill. ruvnno jahkásaččat iešguđetlágan sámi oahpponeavvuide. Dasa lassin oaččui Sámediggi 2006 juovlamánus 2 milj. ruvnno digitála oahpponeavvuid ovddideapmái. 2008 lea biddjojuvvon 14 milj. ruvdno oahpponeavvuide.

Sámediggi lea čađahan olggobealde árvvoštallama mii guoská doarjjaortnegiidda ja sámi oahp­poneavvuid stragegiijaplánii. árvvoštallan čájeha ahte Sámedikki doarjjaortnegat eai leat doaibman dohkálaččat ja das čujuhit ollu sivaide mat leat dagahan ahte ii leamaš vejolaš ráhkadit doarvái sámi oahpponeavvuid mat heivejit Sámi Mahttoloktemii. árvvoštallamis čállet ahte stuorámus sivvan dasa ahte ráhkaduvvojit nu unnán sámegiel oahp­poneavvut, lea ahte gávdnojit beare unnán olbmot geain lea ovddidangelbbolašvuohta, leat smávva fágabirrasat ja ahte oahpponeavvuid ovddideapmi lea unnán gánnahahtti.

Go ii gávdno čohkkejuvvon listu mas oainnášii buot sámi oahpponeavvuid mat dál leat gávdnamis, de lea skuvllaide ja oahpaheddjiide váttis váldit atnui sámi oahpponeavvuid. Danin lea dárbu kártet makkár prentejuvvon ja digitála oahpponeavvut leat gávdnamis, ja ahte diet dieđut doaimmahuvvojit daid gulahallanoktavuođain mat leat gávdnamis. Sámediggi áigu meannudit ođđa strategalaš oahpponeavvoplána evttohusa 2008 giđa mielde. Dán plána vuolggabáiki galgá leat árvvoštallama bohtosat.

Maŋŋá go Sámediggi lea meannudan iežas strategalaš plána, de áigu departemeanta ráđđádallat ja ovttasbargat Sámedikkiin movt viidáseappot bargat sámi oahpponeavvoovddidemiin. Departemeanta oaivvilda ahte Oahpahusdirektoráhta sadji ja ovddasvástádus sámi oahpponeavvuid ovddidanbarggus berre árvvoštallojuvvot. Jus galggašii sirdit sámi oahpponeavvuid ovddidan- ja buvttadanovddasvástdusa, de dasa lea eaktun ahte lea ovttasbargu gaskal Oahpahusdirektoráhta ja Sámedikki, sihke de go galgá kártet ja heivehit oahpponeavvuid maid galgá ovddidit.

Ja go sámi oahpponeavvuid dárbu lea stuoris, de berre árvvoštallat vejolaš eará buvttadančovdosiid, vai gokčat dán dárbbu jođáneamos lági mielde. Earet eará sáhtášii garraseappot nannet digitála oahpponeavvuid maid sáhttá jođáneappot ođasmahttit ja juohkit. Dat sáhtášii leat veahkkin gokčat oahpponeavvodárbbu. Sáhttá maid jorgalit eanet dáru oahpponeavvuid sámegillii, vai oččošii eanet válljenvári oahpponeavvuid sámi ohppiide.

Gelbbolašvuođanannen ja ovttasbargu gaskal fágabirrasiid sáhttá leat veahkkin oččodit buvttadit eanet oahpponeavvuid. Dán oktavuođas berrešii hástalit universitehtaid ja allaskuvllaid fágabirrasiid.

Sámi allaskuvla lea máŋga jagi juo fállan viidásit oahpu oahpponeavvopedagogihkas, ja sis leamaš IKT-oahpponeavvuid ovddidankursset. Oažžun dihte eanebuid ohcat dien lohkansuorgái, de ásahii Sámediggi stipeandaortnega studeanddaide geat čađahedje dien oahpu áigodagas 2002 – 2005. Allaskuvla lea maid bidjan áiggi fágaoahpaheddjiide vai besset searvat oahpponeavvuid ovddidanbargguide.

Davviriikkalaš ovttasbargu oahpponeavvuid ovddideamis berre álggahuvvot lagamus áiggi. Ruoŧa universiehtain ja allaskuvllain lea ovda­mearkka dihte erenoamáš gelbbolašvuohta lullisámegielas.

12.5.1 Strategiijat ja doaibmabijut

• Departemeanta áigu 2008 giđa mielde, ovttas Sámedikkiin, nammadit bargojoavkku mas ­galget leat mielde oalle viidát ovddasteaddjit. Bargojoavku galgá ráhkadit sámi oahpponeavvuid ovddidanplána vuođđooahpahussii. Bargojoav­ku galgá maid geahčadit ahte sáhtášii go eanet jorgalit dáru skuvllaid oahpponeavvuid ja heiveit daid Sámi Máhttoloktema ulbmiliidda Bargojoavku galgá maid árvvoštallat ruđalaš arvvosmahttimiid mat sáhtáše iešguđet fágabirrasiid movttáskahttet searvat buvttadit lasi oahpponeavvuid sámegillii. Dát plána galgá gieđahallojuvvot Sámedikki oahpponeavvuid strategalaš plána oktavuođas.

• Departemeanta áigu ovttas Sámedikkiin geahččat árvvoštallama ja dárkileappot guorahallat movt oahpponeavvuid ráhkadandoarjagat leat doaibman, ja movt ovdáneami ja doarjjaortnegiid sáhtášii buoridit.

• Departemeanta áigu, ovttas Oahpahusportálain www.utdanning.no álgit kártet ja čohkket ovtta sadjái dieđuid main oaidná makkár prentejuvvon ja digitála sámi oahpponeavvut leat gávdnamis. www.utdanning.no siidduide galgá ásahuvvot sierra neahttabáiki sámi oahppo­neavvuide.