Sámepolitihkka

13.5 Norgga dutkansráđi sámi dutkan

Sd.dieđ. nr. 34:s (2001 – 2002) Kvalitetsreformen (kvalitehtaođastus), Sámi alit oahpu ja dutkama birraevttohuvvui earret eará nannet Dutkansráđi prográmma sámi dutkama várás. Dieđáhusas evttohuvvui ahte dutkiid háhkan sámi dutkamii galgá nannejuvvot, muhtun muddui stipeandaruđain Dutkanráđis ja muhtun muiddui háhkanvirggiid juolludemiin áigeguovdilis ásahusaid bušeahtaid badjel. Dieđáhus evttohii maiddái ahte ráđđehus galgá vuolggahit digáštallama lávgadet davviriikkalaš ovttasbarggu sámi dutkama organiserema birra.

Stuorradiggi doahttalii ahte galgá bargojuvvot viidáseappot nannet sámi alit oahpu ja dutkama go gieđahalai árv.S. nr. 12 (2002 – 2003) ja Sd.dieđ. nr. 34. Sámi dutkama prográmma oaččui eambbo resurssaid nugo lei evttohuvvon dieđáhusas. Sd.dieđ. nr. 20 (2004 – 2005) Dutkandáhttu mieđai joatkit sámi dutkama ja sámi dutkkiid háhkama, ja evttohii dán oktavuođas ahte Dutkanráđi sámi dutkama prográmma galgá guhkiduvvot ja nannejuvvot.

13.5.1 Sámi dutkama prográmma

Dutkanráđi sámi dutkama prográmma álggahuvvui 2001 ja loahpahuvvui 2006. Prográmmas, mii fátmmasta humanisttalaš ja servodatdieđalaš dutkama, lea leamaš badjelaš 43 milj. ruvnno maid hálddašii prográmmaáigodagas. Bures badjel golbma njealjádasa ruđas leat boahtán Máhttodepartemeanttas, ja loahppa Bargo- ja searva- dahttindepartemeanttas. Ulbmil prográmmain lea leamaš gelbbolašvuođa huksen, dutkiid háhkan ja ollu fágáid ja ásahusaid rastásaw ovttasbargu. Earenoamažit lea leamaš guovddážis ovdánahttit sámegiela dieđagiellan. Prográmmaáigodaga maŋimus oasis lea dutkama gaskkusteapmi deattuhuvvon eambbo. Oppalaččat lea prográmma deattuhan nissoniid háhkama dutkamii. Lassin davvisámi prošeavttaide, lea addon ruhta lullisámi ja julevsámi prošeavttaide.

Dollui loahpahankonferánsa 2006. Čoahkkáigeassu čájehii ahte prográmma lea leamaš hui mávssolaš sihke dutkiid geasuheapmái sámi dutkamii ja dutkama gaskkusteapmái. Prográmma lea earenoamážit lihkostuvvan háhkat nissoniid dutkamii. Ollu prošeavttat leat leamaš ávkkálaččat ovdánahttit sámegiela dieđagiellan. Dát lei deaŧalaš ulbmil prográmmain. Ollu fágaidgaskasaš prošeavttat leat buvttihan dutkama mii sáhttá leat veahkkin buktime ođđa perspektiivvaid sámi servodateallimii ja leat vuođđun politihka hábmemii boahtte áiggi. Prográmmain lea addon doarjja 51 iešguđetlágán prošektii, maid searvvis leat 15 gaskkustandoaimma.

Ođđa prográmma lea álggahuvvon 2007, man vuođđun lea ovddit prográmma heaitán prográmmastivrra ieševalueren, ja maid Sámediggi ja sámi dutkama birrasat leat dadjan/árvalan. Ođđa prográmmastivrras leat Ruoŧa ja Suoma lahtut. Sámedikkis lea dárkojeaddji stivrras.

Sámi dutkanprográmma II:ža ulbmil lea ovddidit guhkesáiggi dutkama mas lea alla dássi sámi diliid birra, ja leat veahkkin dutkiid háhkame ja viidáseappot ovdánahttime sámegiela dieđagiellan. Dasa lassin deattuhuvvo riikkaidgaskasaš dutkanovttasbargu, fierpmádathuksen ja dutkama gaskkusteapmi. Mii guoská dutkiid háhkamii lea poastadoavtterstipeanda deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi. árbevirolaš máhttu lea okta vuoruhansuorgi ođđa sámi dutkama prográmmas, gč. kap. 13. Prográmmaáigodat lea viiddiduvvon 5 jagis 10 jáhkái. Leat Máhttosdepartemeanta ja Bargo- ja searvadahttindepartemeanta mat ruhtadit prográmma.

13.5.2 Eará prográmmadoaimmaid sámi perspektiiva

Lea deaŧalaš hukset fágalaš viidodaga sámi dutkamis. Okta veahkki dása lea Dutkanráđi bargu integreret sámi elemeanttaid eará osiide prográmmadoaimmastis. S��mi perspektiiva lea fárus ovdamearkka dihte ollu prográmmain mat gusket dálkkádahkii ja birrasii.

Prográmmas Eanadat earáhuvvame – kulturbirrasiid ja luondduvalljodagaid geavaheapmi ja hálddašeapmi, leat leamaš sámi elemeanttat siste álggu rájes. Oasit pro-grámmain NORKLIMA, Biras 2015 ja Areála ja lunduivuođustuvvon ealáhusovdá- nahttin (AREAL) sáhttet leat áigeguovdilat álgoálbmot- ja boazodoallováttisvuođaide.

Dearvvašvuođadutkanprográmmat Psyhkalaš dearvvašvuođa dutkan, álbmotdearvvašvuođaprográmma, Biras, genat ja dearvvašvuohta, deavvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid, mat buohkat álggahuvvojedje 2006 ja galget bistit njeallje jagi, sáhttet maiddái sisttisetdoallat sámiide guoski dutkama surggiideaset siskkobealde.

Ođđa juolludemiiguin 2007, ožžo earret eará sámi dutkanprográmmat AREAL, Polárajahki ja eará áigeguovdilis prográmmat ruđa.

Sámiide guoski prošeavttat ožžot danne doarjaga iešguđetge prográmmaid siskkobealde mat ruhtaduvvojit ollu departemeanttaid bušeahtaid badjel. Addo maiddái ruhta sámi dutkamii luovos prošeavttaid siskkobealde, ja 2007 addui doarjja sámiide guoski instituhttaprošektii riektediehtagis.

Ráđđehusa davviguovlostrategiija buktui ovdan juovlamánu 1. beaivvi 2006. Strategiija deattuhii earret eará eamiálbmotdimenšuvnna máhttoovdáneamis davvin leame deaŧalaš. Strategiija mielde áigu ráđđehus láhčit dili nannet davviguovlluide guoski dutkama Norgga dutkanráđi bokte. Geahčá kap. 5.2 mas muitaluvvo davviguovlostrategiija birra.

13.5.3 Organiseren

Maŋimus dutkandieđáhus, Sd.dieđ. nr. 20 (2004 – 2005), deeattuha dárbbu geahččat sámi dutkama ovttas eará dutkamiin. Dieđáhus dadjá danne ahte ruhta sámi dutkamii, nugo dutkanruhta muđui, ain kanaliserejuvvo muhtun ráje njuolga universitehta- ja allaskuvlasuorgái, muhtun muddui Norgga dutkanráđi bokte.

Bargojuvvo olahit viidát davviriikkalaš ovttasbarggu sámi dutkamis. Sámi fága- ja dutkanbirrasat deattuhit dárbbu ráhkadit oktasaš strategiijaid ja standárddaid dutkamii sámi ja álgoálbmoguovlluin, gč. semináraraportta Future challenges for reindeer husbandry societies, Upmi, njukčamánu 2007. Sd.dieđ. nr. 20:s (2004 – 2005) bivdojuvvo Dutkanráđđi álggahit oktasaš davviriikkalaš čielggadeami mii galgá árvvoštallat sámi dutkanlávdegotti ásaheami Norgga, Ruoŧa ja Suoma várás. Jurdda lea ahte dakkár lávdegoddi galgá bidjat strategiijaid sámi dutkamii ja leat veahkkin buorideame valljodatávkkástallama davviriikkaid dutkama ovttastahttimiin. Dieđáhusas bivdojuvvo ahte dárbu ásahit sámi etihkkalávdegotti árvvoštallo seammás. Dutkanráđđi lea bargame álggahit barggu daid áigeguovdilis davviriikkaid ektui.