Sámepolitihkka

18.5 Strategiijat ja doaibmabijut

Nu go maid eará surggiin ge (gč. kap. 5.2) de lea hástalussan gávdnat dohkkehuvvon sámegielat bargiid girkui. Sámi girkoráđis leat leamaš iešguđetlágan doaibmabijut vai sápmelaččat rekruterejuvvoše girkolaš doaimmaide ja girkolaš oahpuide. Dál leat liikká dakkár báhpat, katekehtat ja diakonat geain ii leat sámi giella- ii ge kulturduogáš geat biddjojuvvojit girkolaš virggiide sámi guovl-luin. Buoridan dihte dien dili, de lea Davvi-Hålogalánda maŋimus jagi ásahan giellaoahpahusa báhpaide. Dien hástalusa ferte maid geahččat stuorát perspektiivvas. Ovdamearkka dihte lea dárbu nannet rekrutterenbarggu sámi nuoraid ektui, maiddái girkolaš oahpuin.

Rekruterendili váikkuhus lea maid dat ahte maiddái sámegiela hálddašanguovlluin ožžot sápmelaččat eanaš oasi bálvalusain dárogillii. Sámelága § 3 – 6 mielde lea juohkehaččas riekti oažžut individuála girkolaš bálvalusaid sámegillii Norgga girku searvegottiin sámegiela hálddašanguovlluin, ja dat leat gávcci suohkana – Snoasa, Divttasvuotna, Gáivuotna, Guovda­geaidnu, Kárášjohka, Porsáŋgu, Unjárga ja Deatnu. Loabát suohkan Romssas lea mearridan ahte suohkan galgá ohcat beassat leat oassin sámegiela hálddašanguovllus.

Girku bargá sámegiela nannemiin maiddái olggobealde hálddašanguovllu.

Lassin girkofágalaš gelbbolašvuhtii, de lea dárbu sámi giella- ja kulturgelbbolašvuhtii eanaš girkolaš virggiin sámi guovlluin. Diet guoská buot dásiide girkus, ja dás lea sáhka ovdamearkka dihte dulkonbálvalusas, IT-čovdosiin, bargiid kurssain, ja guovttegielat galbbaid geavaheamis.

Dakkár suohkaniin gos leat ollu sámegielat ássit, lea girkodulkaortnet juo guhká leamaš. Lea maid hástalussan gokčat girkodulkadárbbu.

Golut mat leat guovttegielalašvuođa dihte gokčojuvvojit doaimma dálá bušeahttarámmaid siskkobealde. Girkolaš oktasašráđis lea ovddasvástádus fuolahit hálddahuslaš ja ekonomalaš bargguid báhpasuohkaniid ovddas, ja ráhkadit ubmiliid ja plánaid suohkana girkolaš doaimmaid várás, ovddidit barggu searvegotteráđiid gaskkas ja fuolahit báhpasuohkana beroštumiid suohkana ektui, gč. Girkolága § 14. Girkoláhka § 15 dadjá makkár surggiid suohkanis lea ovddasvástádus ruhtadit girkolaš oktasašráđi evttohusa mielde.

Kultur- ja girkodepartemeantta johtočálus V-5/2002 ođđajagimánu 16. beaivvi 2002:s lea bagadus suohkana ja girku oktavuođa ektui. Dás čujuhuvvo girkolága áigumuššii mii lea ahte ressursadárbu ja girkolaš doaimmaid vuoruheapmi, erenoamážit diakoniija dáfus, mánáid- ja nuoraidbargu, girkomusihkka jna. galgá dáhpáhuvvat báikkálaččat, ja girku ja suohkan galget ovttasbargat dain áššiin. Die leat dakkár suorggit mat lunddolaččat gullet daidda bušeahttaságastallamiida mat leat girku ja suohkana gaskkas. Diesa gullet maid guovttegielatvuođa golut. Báikkálaš dilli lea vuođđun dasa makkár dárbu lea juolludemiide go galgá sihkkarastit dohkálaš girkolaš hálddahusa. Gáibádus lea ahte girku galgá oažžut doarvái hálddahuslaš resurssaid vai sáhttá bargat iežas bargguid dohkálaš vugiin.

Dál lea jođus bargu ásahit sámi searvegotti oarjelsámi guvlui. Kultur- ja girkodepartemeanta doarju dan.