Sámepolitihkka

2.3.6 ON-julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra

ON-julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra mearriduvvui ONa dievasčoahkkimis čakčamánu 13. beaivvi 2007. Julggaštus ii leat álbmorievttálaš čadni dokumeanta, muhto dat lea deaŧalaš láidesteaddjin viidáset barggus go galgá celkojuvvot makkár vuoigatvuođat álgoálbmogiin leat. Julg-gaštus mearkkaša erenoamáš ollu daidda riikkaide main álgoálbmogat orrot, ja main eai leat dohkkehan ILO-konvenšuvnna nr. 169.

Julggaštusbargu lea bistán máŋga jagi. Jagi 1993 bijai Olmmošvuoigatvuođakommišuvnna bargojoavku álgoálbmogiid várás ovdan álgoálbmot-julggaštusevttohusa. Dan evttohusa meannudii muhtin bargojoavku Kommišuvnnas dassážiigo bođii loahpalaš evttohus guhkilmas šiehtadallamiid maŋŋel ja de dat mearriduvvui Olmmošvuoigatvuođaráđis jagi 2006. Dievasčoahkkin mearridii álgoálbmotjulggaštusa stuora eanetloguin. 4 riik-ka, Austrália, Kánada, Ođđa Zealánda ja USA jienastedje julggaštusa vuostá.

álgoálbmogiid ovddasteaddjit ja ONa miellahttoriikkat barge lahkalagaid ovttas dainna teavsttain. Norgga sáttagottis dan bargojoavkui mii barggai julggaštusteavsttain, leat leamaš Norgga eiseválddit ja Sámedikki ovddasteaddjit. Norgga eiseválddit leat ovttasráđiid Sámedikkiin ja sámi organisašuvnnaiguin leamaš aktiivvalaččat oččodit áigái julggaštusa.

Miehtá máilmmi leat álgoálbmogat eanemus marginaliserejuvvon joavkkut servodagas. Go dohkkeha álgoálbmogiid vuoigatvuođaid muhtin ON-dokumeanttas, de lea dat deaŧalaš reaidun nanneme álgoálbmogiid sajádaga. Vaikko julggaštus ii leat ge rievttálaččat čadni, de das lea goit garra ávžžuhus stáhtii ahte dat galgá dohkkehit álgoál­bmogiid eanan- ja riggodatvuoigatvuođaid.

Sámit garrasit deattuhit álgoálbmogiid vuoigatvuođajulggaštusa barggu. Vaikko máŋga dain vuoigatvuođain mat leat julggaštusas leat čađahuvvon Norggas ovdamearkka dihte finnmárkkulága bokte ja gulahallanšiehtadusa bokte mii lea šihttojuvvon gaskal ráđđehusa ja Sámedikki mies­semánu 11. beaivvi 2005, de lea julggaštus deaŧalaš signálan das makkár oaidnu stáhtas lea oppalaččat álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái.

Julggaštusas čállojuvvo máilmmi álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Julggaštusas leat mearrádusat sihke dan birra go lea sáhka vuođđodárbbuin nu go biepmus, dearvvašvuođas ja oahpus, ja mearrádusat das movt galgá geavahit árbevirolaš resurssaid ja eatnamiid. Julggaštus duođašta álgoálbmogiid eanan- ja luondduriggodagaid maid sii árbevirolaččat leat oamastan, váldán dahje atnán. Diet vuoigatvuođat leat ráddjejuvvon guoskat dan vuoigatvuhtii ahte oamastit, atnit, ovddidit ja mearridit daid eatnamiid ja riggodagaid mat sis leat odne árbevirolaš čanastumi dihte. Julggaštusa mearrádusat eananvuoigatvuođaid birra, artihkkal 26:s ja muđui sáhttet dulkojuvvot iešguđetlágan vugiin. álgoálbmogiid eananvuoigatvuođat Norggas leat definerejuvvon ILO-konvenšuvnna 169:s. .

Stuorámus digaštallan julggaštusbarggu áiggi lea leamaš álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra. Váldočoahkkima jienasteamis buvttii Norga dulkonjulggaštusa álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa birra mas deattuhuvvo ahte dat vuoigatvuohta galgá geavahuvvot stáhta territoriealla integritehta siskkobealde, ja ahte Norggas dat adnojuvvo leat vuhtii váldojuvvon gustovaš ortnegiid ja vuoigatvuođaid bokte mat čuvvot Norgga lága. Go dohkkeha iešmearridanrievtti sámiide, de dat čuovvu dan oainnu mii Norggas lea leamaš máŋga jagi, ee. guovtti ovddit váldo stuoradiggedieđáhusas sámepolitihka birra (Sd.dieđ. nr. 55 (2000 – 2001) ja Sd.dieđ. nr. 33 (2001 – 2002)). Čujuhus lea maid árvalussii S. nr. 110 (2002 – 2003), čuoggái 5.2.1 iešmearrideami doahpaga birra.

Julggaštusas boahtá čielgasit ovdan ahte iešmearrideapmái gullá maid dat ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta friddja bargat iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdánahttimiin. Dan seammás de ii sáhte iešmearridan vuoigatvuođa geavahettiin doaibmat ON-lihtu ja ONa olmmošvuoigatvuođakonvešuvnnaid vuostá.

álgoálbmogiin lea, go sii atnet iežaset iešmearridanvuoigatvuođa, riekti autonomiijii dahje iešmearrideapmái dakkár áššiin mat gusket sin siskkáldas ja báikkálaš áššiide, ja sis lea maid riekti oažžut ruhtadanvuogádaga iežaset iešmearridandoaimmaide gč. art. 4. Go dohkkeha dien rievtti iešmearrideamis nu movt lea čállojuvvon julggaštussii, de gáibiduvvo ahte álgoálbmogiin lea ollislaš ja beaktilis oassálastin demokráhtalaš servodagas, ja dakkár mearrádusproseassain mat leat sidjiide relevánta.

Mii lea sámiid iešmearridanvuoigatvuohta konkrehtalaččat ii leat vel áibbas čielggaduvvon. Ráđđehus bidjá vuođđun dan ahte iešmearridan­vuoigatvuođa digaštallamis mas ferte leat dat digaštallan mii doahpaga sisdoallu lea, ja movt iešmearridanvuoigatvuohta sáhttá čađahuvvot praktihkalaš politihkkan. Go muhtin álbmogis lea riekti iešmearrideapmái, de dat ii iešalddis sisttisdoala dan seamma dain diliin gos vuoigatvuohta sáhttá čadnojuvvot muhtin álbmogii mii orru okto muhtin geográfalaččat ráddjejuvvon guovllus, ja gos vuoigatvuohta lea čadnojuvvon muhtin álbmogii mii orru bieđgguid ja dakkár guovlluin gos orrot maid eará čearddalaš joavkkut. Sápmelaččaid mieldemearridanvuoigatvuođa ásaheami ferte maid árvvoštallat vejolaš riikkaidgaskasaš presedeansaváikkuhusaid ektui. Go lagat galgá mearridit sámiid rievtti iešmearrideapmái, de dat lea miellagiddevaš go álgoálbmogiid iešmearridanriekti galgá hábmejuvvot eará stáhtain. Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 3.1.

álgoálbmotjulggaštusa álggus daddjojuvvo ahte álgoálbmogiid dilli lea iešguđetlágan guovllus guvlui ja riikkas riikii, ja ahte nationála ja guovllu iešvuođaid mearkkašupmi ja erohusat historjjálaš ja kultuvrralaš duogážis galget váldojuvvot mielde árvvoštallamiin. Dat mearkkaša ahte vuoigatvuođat mat čužžot julggaštusas fertejit čađahuvvot dakkár vugiin mii lea heivehuvvon ovttaskas álgoálbmogii. Sámi iešmearrideapmi lea, norgalaš oktavuođas, gažaldat das n·kcego min demokr-htalaš vuog·dat addit s·mi veahkadahkii doarv·i v·ikkuhanf·mu riikkagott·laš politihkalaš proseassaide ja mearr·dusaide mat gusket sidjiide.

Norggas leat muhtin ráje politihkalaš ášše-suorggit relevánta ja dain lea stuora mearkkašupmi sámiide. Dakkár áššiin sáhttá iešmearridanrievtti atnit dakkár riektin ahte olbmuin lea dadjamuš ja ahte lea riekti mieldemearridit, dakkár áššiin mat gusket sápmelaččaide dego okta joavku. Go diekkár oassálastin- ja dadjamušrievtti galgá čađahit, de sáhttá bidjat vuođđun guovttelágan vuoigatvuođaid. álggus vuos, de sáhttá leat sáhka dakkár rievttis ahte okto mearridit dakkár áššiin mat dušše gullet sápmelaččaide, namalassii kultuvrralaš ja gielalaš autonomiija. Ovdamearkkat dasa sáhttet leat doaibmabijut mat gusket sámegillii ja Sámi ovdánahttinfondii 1. Nubbi lea ahte sáhttá leat sáhka dan rievtti birra ahte galgá leat duohta, beaktilis oassálastin almmolaš válddi čađahemiin sihke dakkáriin mat gusket sápmelaččaide ja dan servodahkii mas sii leat oassin, ovdamearkka dihte go lea sáhka dakkár mearridemiin mat gusket areála-plánemii ja resursageavaheapmái. Oassálastinrievt-ti sáhttá čađahit ráđđádallamiid bokte, ja geatnegasvuohta ráđđádallat dainna álgoálbmogiin mii lea namuhuvvon julggaštusas. Norggas lea ráđđádallan geatnegasvuohta implementerejuvvon ráđđádallanvugiid bokte mat leat gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikkiid, ja dat lea ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 6 mielde. Riekti oassálastit luondduriggodagaid hálddašeamis sáhttá čađahuvvot dakko bokte ahte Sámediggi nammada áirasiid oktasaš stivrenorgánaide, nu movt Finnmárkoopmodahkii ja guovllu boraspirelávdegottiide.

Namuhuvvon vuoigatvuođat galget geavatlaččat ovddemustá čađahuvvot Sámedikki čađa, mii lea álbmotválljen orgána ja mas lea mearridan- ja ráđđádallanváldi.

Vaikko iešmearridandoahpagis ii leat čielga sisdoallu, de leat ráđđehus ja Sámediggi ságastallan praktihkalaš doaibmabijuid birra vai sáhttá čađahit sámi mearridanválddi ja mieldemearrideami dálá njuolggadusaid siskkobealde. Muhtin doaibmabijut leat čađahuvvon nu movt finnmárkkuláhka ja ráđđádallanprosedyrat. Muhtimat leat ovddiduvvon Stuoradiggái, dego ođđa mearrádusat plána- ja huksenláhkii mas lea čállojuvvon Sámedikki cealkinválddi birra plánaáššiin. Muhtin eará doaibmabijuid leat árvvoštallame dahje daid leat ráđđádallame, nu go ovdamearkka dihte evttohusa mii lea boahtán Finnmárkku riddoguolástanlávdegottis. Evttohus lea Finnmárkku sáltečáhceguolásteami hálddašeapmái oassálastit ja dat evttohusat mat bohte Sámi vuoigatvuođalávdegotti II:s.

Lea dárbu viidáseappot bargat dainna bargguin ahte mearridit maid sápmelaččaid iešmearridanriekti konkrehtalaččat sáhttá sisttisdoallat. Muđui lea jáhkehahtti ahte dat čovdosat maid Norggas gávdnet sáhttet deattuhuvvot riikkaidgaskasaš ovdáneamis go lea sáhka álgoálbmogiid iešmearridanrievttis. Ráđđehus ovdeha ahte sámi iešmearrideami gárgedeapmi vuosttažettiin galgá dáhpá-huvvat dálá sorjjasmeahttun ja demokráhtalaš stáhta siskkabealde, ja Norgga dálá geográfalaš rájáid siskkabealde.